Strukturointi ja sen merkitys autismikirjon henkilöille

• Strukturointi ja strukturoitu opetus ovat TEACCH-kuntoutusmallista (Treatment and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children) peräisin olevia autismikirjon henkilöiden kuntoutusta ja oppimista tukevia toimintatapoja «Mesibov GB, Shea V. The TEACCH program in the era ...»1, «Kerola K. (toim.) Struktuuria opetukseen. PS-kusta...»2, «Kerola K, Kujanpää S, Timonen T. Autismin kirjo ja...»3.
• Strukturoinnilla tarkoitetaan ympäristön, ajan ja toiminnan jäsentämistä oppimista ja itsenäistä toimintaa edistävällä tavalla. Päivän tilanteista tehdään ennustettavia visuaalisten järjestysten avulla ja fyysistä ympäristöä selkeyttämällä.
• Strukturointi toteutetaan näönvaraisin keinoin, sillä tyypillisesti etenkin vahvaoireisten autismikirjon henkilöiden näönvaraisen havaitsemisen ja tiedonkäsittelyn taidot ovat kielellisiä taitoja vahvemmat.
• Struktuurin tarve vaihtelee autismikirjon henkilön iän ja yksilöllisen oirekuvan perusteella. Tarpeen mukaan struktuuria lisätään tai vähennetään; uusissa tilanteissa (esim. siirtyminen uuteen toimintaympäristöön) struktuurin tarve saattaa hetkellisesti olla aiempaa suurempi. Osa autismikirjon henkilöistä hyötyy myös vapaa-ajan strukturoimisesta.
• Yksilöllisen tarpeen mukaan strukturointia voidaan toteuttaa esineiden, kuvien, piirtämisen, kirjoitetun tekstin tai teknologian avulla tai näitä keinoja yhdistellen.

• Strukturointi voi sisältää:

1. Fyysisen toimintaympäristön ja tilojen jäsentämisen

• Näönvaraisin vihjein ja/tai huonekaluja järjestämällä selkiytetään, mitä missäkin paikassa tehdään, missä istutaan ja niin edelleen. Samalla karsitaan häiritseviä ärsykkeitä.
  • Esimerkiksi kuvat huoneiden ja kaappien ovissa sekä laatikoissa kertomassa, mitä missäkin on.

2. Päivän tapahtumien ennakoinnin

• Etenkin alle kouluikäisillä lapsilla ja monilla kehitysvammaisilla autismikirjon henkilöillä on kaikki päivän tapahtumat ja siirtymät tarpeen ennakoida sanallisen ohjauksen lisäksi näönvaraisesti henkilön ymmärtämällä tavalla (esineet / kuvat / piirtäminen / kirjoitettu teksti).
• Siirtymätilanteissa ja motivoinnissa voidaan hyödyntää ensin–sitten-kuvasopimuskorttia.
• Taitojen kehittymisen myötä aletaan edellä mainittujen rinnalla käyttää päiväjärjestystä. Päiväjärjestys voidaan henkilöstä riippuen toteuttaa esineillä, kuvilla tai kirjoittamalla; edelleen henkilön tarpeista riippuen päiväjärjestys voi kattaa osan päivästä, koko päivän tai viikon. Iän ja taitojen karttumisen myötä siirrytään tavallisen kalenterin käyttöön.
• Päiväjärjestyksen käyttö tapahtuu tuetusti niin kauan, että autismikirjon henkilö osaa hyödyntää sitä omatoimisesti.
• Siirtymiä voidaan ennakoida myös musiikin avulla. Esimerkiksi päiväkodissa tietty musiikki tai laulu voi viestiä aamupiirin alkamisesta tai siitä, että on aika siirtyä pukemaan ulkovaatteita päälle.

3. Yksittäisten tilanteiden näönvaraisen jäsentämisen

• Pyrkimyksenä on, että henkilö saa ymmärtämällään tavalla tiedon siitä a) mitä hänen tulee tehdä, b) kuinka kauan toiminto kestää, c) miten hän voi seurata omaa etenemistään, d) milloin hän on valmis ja e) mitä hän tekee seuraavaksi.
  • Esimerkiksi tehtävätilanteen tai oppitunnin pilkkominen näönvaraisesti.
  • Esimerkiksi päivittäisten toimien jäsentäminen (esim. näönvarainen ohje käsien pesuun tai astianpesukoneen täyttämiseen).
• Ajan hahmottamista voidaan tukea näönvaraisesti esim. tiimalasin, TimeTimer -kellon tai ajan kulumista visualisoivien sovellusten avulla.

4. Yksittäisten tilanteiden yhdistämisen työ- tai toimintakokonaisuuksiksi

• Tavoitteena on lisätä henkilön itsenäistä toimintakykyä sekä aikaa, jonka hän käyttää mielekkääseen tekemiseen.
  • Esimerkiksi oppimistilanteen toteuttaminen niin sanottujen koritehtävien avulla (ks. «Kujanpää S, Väinölä V. Koritehtävät 1. Haukkaranna...»4).

• Strukturoinnin hyödyt
  • Autismikirjon henkilöiden voi olla toistuvissakin tilanteissa vaikea ennakoida, mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Tämä voi aiheuttaa pelokkuuden ja turvattomuuden kokemusta sekä stressiä, mitkä puolestaan voivat aiheuttaa levottomuutta tai muuta haastavaa käyttäytymistä.
  • Kun henkilö strukturoinnin seurauksena pystyy ennakoimaan muutostilanteet ja sen, mitä tulee tapahtumaan, tuntee hän olonsa turvallisemmaksi. Siirtymätilanteet helpottuvat ja mahdollinen haastava käyttäytyminen vähenee.
  • Autismikirjon henkilöillä on usein myös vaikeutta oman toiminnan ohjauksessa. Näönvaraiset toimintaohjeet lisäävät itsenäistä toimintakykyä ja vähentävät toisen henkilön ohjauksen tarvetta.

Seuraava yhteenvetotaulukko «Opetuksessa strukturoitavat elementit...»1 on julkaistu kirjassa Autismin kirjo ja kuntoutus «Kerola K, Kujanpää S, Timonen T. Autismin kirjo ja...»3, ja sen käyttämiseen tässä yhteydessä on saatu julkaisijan lupa.

Lisätietoja ja esimerkkejä:

www.viitotturakkaus.fi «http://www.viitotturakkaus.fi»1

www.hameenlinna.fi/sosiaali-ja-terveys/perhekeskus-uppis/arjen-kesyttajat/ «https://www.hameenlinna.fi/sosiaali-ja-terveys/perhekeskus-uppis/arjen-kesyttajat/»2

www.tampere.fi/sites/default/files/2022-05/Opas%20Toimiva_arki_visuaalisin_keinoin.pdf «https://www.tampere.fi/sites/default/files/2022-05/Opas%20Toimiva_arki_visuaalisin_keinoin.pdf»3

https://ekstrat.tampere.fi/ekstrat/nepsy/osittaminen.html «https://ekstrat.tampere.fi/ekstrat/nepsy/osittaminen.html»4