Autismikirjon neurokognitiiviset selitysmallit

Keskeisimpiä ja eniten tutkittuja neurokognitiivisia teorioita, joiden avulla on pyritty selittämään ja ymmärtämään autismikirjon oirekuvaa ja erityispiirteitä, ovat teoria mielen teorian puutteellisuudesta, heikon sentraalisen koherenssin teoria ja eksekutiivinen teoria. Nykykäsityksen mukaan nämä teoriat selittävät autismikirjon erityispiirteitä paremmin yhdessä kuin erikseen «Happé F, Ronald A, Plomin R. Time to give up on a ...»1. Edellä mainittujen lisäksi tekstissä esitellään Enhanced Perceptual Functions (EPF) -teoriaa.

• Autismikirjon henkilöiden sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation vaikeuksia on selitetty puutteellisella mielen teorialla (Theory of Mind, ToM) «Frith U, Morton J, Leslie AM. The cognitive basis ...»2. Mielen teorialla eli mentalisaatiolla tarkoitetaan kykyä päätellä toisten henkilöiden mielensisältöjä (uskomuksia, tietoja, aikomuksia ja tunteita) sekä ennakoida ja ymmärtää toisten ihmisten käyttäytymistä näiden päätelmien perusteella. Toisin sanoen kyse on kyvystä asettua ja eläytyä toisen henkilön asemaan. Vaikeudet mielen teorian taidoissa ovat tutkimusten mukaan yhteydessä autismikirjon henkilöiden sosiaalisen kommunikaation haasteisiin (esim. «Jones CRG, Simonoff E, Baird G ym. The association...»3). Mitä paremmat autismikirjon henkilön kielelliset taidot ovat, sitä paremmin hän yleensä suoriutuu mielen teoriaa vaativista tehtävistä testitasolla; tästä huolimatta mielen teorian puutteet voivat tulla näkyviin arkielämän monimutkaisissa sosiaalisissa tilanteissa, joissa vaaditaan nopeaa ja intuitiivista mentalisaatiota «Happé F. The role of age and verbal ability in the...»4.
• Eksekutiivinen teoria (Executive function, EF) «Pennington BF, Rogers SJ, Bennetto L, Griffith EM,...»5, «Russell J. (Toim.) Autism as an executive disorder...»6 painottaa toiminnanohjauksen vaikeuksien laaja-alaista merkitystä autismikirjon henkilöiden toimintaan. Toiminnanohjauksen vaikeudet voivat autismikirjon henkilöillä ilmetä esimerkiksi toimintojen aloittamisen, jäsentämisen ja suunnittelun vaikeutena, kognitiivisena joustamattomuutena, juuttumistaipumuksena ja rutiinihakuisuutena. Käytännössä esimerkiksi autismikirjon lapsen voi olla vaikea löytää itselleen vaihtelevaa, mielekästä tekemistä ja siirtymätilanteet ja muutokset rutiineissa voivat olla hänelle vaikeita.
• Heikon sentraalisen koherenssin teoria (Weak Central Coherence, WCC) «Frith U. Autism - Explaining the Enigma. Blackwell...»7, «Happé F, Frith U. The weak coherence account: deta...»8 pyrkii selittämään sekä autismikirjon henkilöiden kognitiivisen prosessoinnin vahvuuksia että heikkouksia. Tavanomaisesti kehittyvillä henkilöillä tiedonkäsittely keskittyy kokonaisuuksien hahmottamiseen yksityiskohtien havainnoinnin kustannuksella. Autismikirjon henkilöt sen sijaan suoriutuvat tavanomaista paremmin monista yksityiskohtien havainnoimista vaativista tehtävistä, kun taas kokonaisuuksien hahmottaminen saattaa olla heille vaikeaa «Happé F, Frith U. The weak coherence account: deta...»8. Yksityiskohtien korostunut huomioiminen saattaa selittää osalla autismikirjon henkilöistä olevaa vaikeutta yleistää oppimiaan taitoja uusiin, erilaisiin tilanteisiin.
• Havaitsemisen taitoihin keskittyy myös Enhanced Perceptual Functions (EPF) -teoria «Mottron L, Burack J. Enhanced perceptual function...»9, «Mottron L, Dawson M, Soulières I ym. Enhanced perc...»10. Sen mukaan autismikirjon henkilöt havaitsevat ja prosessoivat yksityiskohtia tavallista tehokkaammin. Teorian mukaan tämä ei aiheuttaisi vaikeuksia kokonaisuuksien prosessoinnissa. Kokonaisuuksien prosessoiminen ei kuitenkaan olisi autismikirjon henkilöillä tyypilliseen tapaan automatisoitunutta, vaan vaatisi vihjeitä onnistuakseen