Early Sociocognitive Battery (ESB) «Roy P, Chiat S, Warwick J. EBS – Early Soci...»1 on englanniksi vuonna 2019 ja suomeksi vuonna 2022 julkaistu, 2:0–4:11 vuoden ikäisille lapsille tarkoitettu sosiaalisen kognition taitojen arviointimenetelmä. Menetelmä on kehitetty tunnistamaan lapsia, joilla on riski kielen kehityksen, sosiaalisen kommunikaation tai autismikirjon häiriöön. Arviointi painottuu lapsen reagoimiseen erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa; sanallista kommunikaatiota ei vaadita. ESB sisältää kolme leikinomaista tehtävää, jotka mittaavat sosiaalisen kognition perustaitoja: sosiaalista vastavuoroisuutta, jaettua tarkkaavaisuutta ja symbolista ymmärtämistä. Tutkimus kestää noin 15 minuuttia. Lapsen suoriutumista arvioidaan suhteessa iänmukaiseen normiaineistoon. Menetelmä on kustantajan mukaan tarkoitettu perusterveydenhuollossa, kuntoutuksessa ja varhaiskasvatuksessa työskentelevien puheterapeuttien ja psykologien käyttöön, mutta sitä voivat käyttää myös muut ammattilaiset, joilla on koulutusta ja kokemusta arvioinnista, psykometriikasta ja varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa työskentelystä.
Menetelmän kehittäjien pitkittäistutkimuksessa seurattiin 2–3-vuotiaina kielen kehityksen vaikeuksien takia puheterapiaan ohjattuja lapsia (n = 181), joista kenelläkään ei vielä alkuvaiheessa ollut autismikirjon häiriön tai sosiaalisen kommunikaation häiriön diagnoosia. ESB:n sisältäneen alkuarvion (2,5–4 vuoden iässä) jälkeen lapset arvioitiin uudestaan 18 kuukautta myöhemmin (n = 163) «Chiat S, Roy P. Early phonological and sociocognit...»2 sekä 9–11 vuoden iässä (n = 93–108) «Chiat S, Roy P. Early predictors of language and s...»3, «Roy P, Chiat S. Developmental pathways of language...»4, «Roy P, Chiat S. The Early Sociocognitive Battery: ...»5. Tutkimukseen otettiin mukaan vain lapsia, joiden ei-kielellinen älykkyysosamäärä oli ikäodotusten puitteissa (9–11 vuoden iässä 94 %:lla lapsista ei-kielellinen ÄO oli vähintään 85). Lasten suoriutuminen ESB:ssä ennusti heidän kielellisten taitojensa ja sosiaalisten kommunikaatiotaitojensa kehitystä sekä 4–5 vuoden että 9–11 vuoden iässä. Ikävaiheessa 9–11 vuotta yhteensä 18 lapsen vanhemmat raportoivat lapsen saaneen autismikirjon häiriön ja/tai sosiaalisen kommunikaation häiriön diagnoosin. Näistä lapsista 89 %:lla tulos ESB:ssä oli jäänyt alle -2 SD katkaisurajan 2,5–4 vuoden iässä. Niistä lapsista, jotka eivät olleet saaneet edellä mainittuja diagnooseja, 75 % oli saanut ESB:ssä -2 SD:n katkaisurajaa korkeamman pistemäärän.
Taylor ym. (2020) totesivat tutkimuksessaan «Taylor LJ, Charman T, Howlin P ym. Brief Report: A...»6, että ESB:llä mitatut sosiaalisen kognition taidot olivat yhteydessä autististen lasten oireiden vaikeusasteeseen ja kielellisiin taitoihin. Tähän tutkimukseen osallistui yhteensä 249 autismidiagnoosin saanutta 2 vuoden 9 kuukauden – 10 vuoden 11 kuukauden ikäistä lasta, joista kaikilla oli kielen kehityksen vaikeutta ja osalla myös kehitysvamma.