Takaisin Tulosta

Depressio ja autismikirjon häiriö

Lisätietoa aiheesta
Sami Leppämäki
23.1.2023
  • Depressio eli masennustila on oireyhtymä, jonka keskeisiä oireita ovat masentunut mieliala (suurimman osan ajasta), kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen sekä vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»1.
  • Muita mahdollisia oireita ovat itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen, perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset, keskittymisvaikeus tai päättämättömyys, psykomotoriikan muuttuminen (joko hidastuneisuus tai kiihtyneisyys), unihäiriö, ruokahalun muuttuminen sekä toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen.
  • Oireiden keston tulee olla vähintään kaksi viikkoa ja oireen ilmetä suurimman osan ajasta, useimpina päivinä.
  • Depressiodiagnoosin asettaminen edellyttää, että keskeisistä oireista täyttyy vähintään kaksi ja sen lisäksi on muita oireita niin, että yhteensä täyttyy vähintään 4–5 oiretta (lievä depressio), 6–7 oiretta (keskivaikea depressio) tai 8–10 oiretta (vaikea depressio).
  • Depressio jaetaan ICD-10-luokituksessa masennustilaan (F32) ja toistuvaan masennukseen (F33), jossa elämänaikaisesti on esiintynyt enemmän kuin yksi masennustila.
  • Samalla ihmisellä voi olla autismikirjon häiriön (autism spectrum disorder, ASD) lisäksi depressio. ASD ei suojaa depressiolta, mutta saattaa (aikuisilla) lisätä alttiutta depressiolle. Tutkimusnäyttö ei ole kuitenkaan aivan yksiselitteistä.
    • Meta-analyysissa, jossa arvioitiin kliinisesti todetun depression ja depressioon viittaavien masennusoirepisteiden yleisyyttä autismikirjon aikuisilla «Hollocks MJ, Lerh JW, Magiati I ym. Anxiety and de...»2, ajankohtaisen depression yleisyydeksi saatiin 23 % (95 % luottamusväli 17–29 %) ja elämänaikaisen depression esiintyvyydeksi arvioitiin 37 % (95 % luottamusväli 27–47 %). Depression vuosiesiintyvyys aikuisväestössä on noin 5–7 %, eli tämän tutkimuksen perusteella depressioriski olisi aikuisväestöä suurempi autismikirjon henkilöillä.
    • Niillä, joilla oli ASD:n lisäksi kehitysvammaisuus, depression esiintyvyys oli pienempi (14 %; 95 % luottamusväli 5–28 %) verrattuna niihin, joilla oli ASD muttei kehitysvammaisuutta (26 %; 95 % luottamusväli 20–32 %). Tämä ero voi osin selittyä kehitysvammaisten depression diagnostiikan haasteilla.
    • Tutkimusten laatu oli yleisesti ottaen heikko. Ongelmana pidettiin myös sitä, että tutkimusaineistot eivät olleet väestöpohjaisia vaan kliinisiä, eli todennäköisesti osallistujat olivat vaikeammin oireilevia, jolloin myös samanaikaishäiriöt ovat yleisempiä. Meta-analyysissa ei myöskään pystytty arvioimaan sukupuolen tai iän vaikutusta.
  • Lapsilla samanaikaisen depression yleisyys on ollut selvästi vähäisempi – esimerkiksi laajassa, kuuteen tutkimukseen pohjautuvassa yhteenvedossa esiintyvyys oli 2,4 % «Lecavalier L, McCracken CE, Aman MG ym. An explora...»3.
  • Suomalaisessa aineistossa kognitiivisesti hyvätasoisilla autismikirjon lapsilla ja nuorilla depression esiintyvyys oli 6 % väestöpohjaisessa aineistossa ja 8 % kliinisessä aineistossa «Mattila ML, Hurtig T, Haapsamo H ym. Comorbid psyc...»4.
  • Syitä sille, miksi depression ilmaantuvuus kasvaa iän myötä, ei tarkkaan tiedetä. On mahdollista, että iän myötä ulkoiset vaatimukset lisääntyvät, mikä taas lisää emotionaalista ja kognitiivista kuormitusta. Myös sosiaaliset ongelmat saattavat korostua aikuisuudessa.
  • Toisaalta ainakin kliinisen kokemuksen mukaan ASD-diagnoosin asettaminen lisää itseymmärrystä ja saattaa kohentaa aikuisen psyykkistä kokonaisvointia.
  • Depressio vaikuttaisi olevan hyvin yleinen samanaikaishäiriö ASD-aikuisilla, joten depression seulontaan ja hoitoon tulisi kiinnittää huomiota terveydenhuollossa, erityisesti kun tiedetään, että samanaikaishäiriöt lisäävät ASD-henkilöillä merkittävästi itsetuhoisen käyttäytymisen riskiä «Hirvikoski T, Boman M, Chen Q ym. Individual risk ...»5.
    • On kuitenkin hyvä huomioida, että ASD-henkilöt saattavat ymmärtää yleisesti käytettyjen seulontalomakkeiden kysymykset eri tavalla kuin ne on tarkoitettu. Vähäistä näyttöä on siitä, ett BDI-II-lomake saattaisi soveltua masennuksen seulontaan ASD-henkilöillä «Cassidy SA, Bradley L, Bowen E ym. Measurement pro...»6.
    • Itsearvioinnin luotettavuus vähenee entisestään, mikäli ASD-henkilöllä on myös kehitysvamma. Tällöin oireita täytyy arvioida myös havainnoinnin ja läheisten haastattelun perusteella.
    • Erityisen tarkkana on syytä olla itsetuhoisuutta koskevissa kysymyksissä, koska niissä väärinkäsityksen riski saattaa olla vielä suurempi «Cassidy SA, Bradley L, Cogger-Ward H ym. Measureme...»7.
  • Depression hoidon suhteen on – tutkimuksen puuttuessa, erityisesti aikuisilla – noudatettava masennustilan yleisiä hoitosuosituksia. Kliinisen kokemuksen mukaan osa ASD-henkilöistä on hyvin herkkiä lääkehoidon vaikutuksille tai haittavaikutuksille, joten jos lääkevasteesta ei ole aiempaa tietoa, kannattaa masennuslääke aloittaa tavanomaista pienemmällä annoksella.
  • Depression psykoterapiassa on hyvä huomioida ASD ja mukauttaa psykoterapiaa tarpeen mukaan «White SW, Simmons GL, Gotham KO ym. Psychosocial T...»8. Tämä luonnollisesti edellyttää psykoterapeutilta ymmärrystä ja perehtyneisyyttä ASD:n erityispiirteisiin.

Kirjallisuutta

  1. Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 4.9.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  2. Hollocks MJ, Lerh JW, Magiati I ym. Anxiety and depression in adults with autism spectrum disorder: a systematic review and meta-analysis. Psychol Med 2019;49:559-572 «PMID: 30178724»PubMed
  3. Lecavalier L, McCracken CE, Aman MG ym. An exploration of concomitant psychiatric disorders in children with autism spectrum disorder. Compr Psychiatry 2019;88:57-64 «PMID: 30504071»PubMed
  4. Mattila ML, Hurtig T, Haapsamo H ym. Comorbid psychiatric disorders associated with Asperger syndrome/high-functioning autism: a community- and clinic-based study. J Autism Dev Disord 2010;40:1080-93 «PMID: 20177765»PubMed
  5. Hirvikoski T, Boman M, Chen Q ym. Individual risk and familial liability for suicide attempt and suicide in autism: a population-based study. Psychol Med 2020;50:1463-1474 «PMID: 31238998»PubMed
  6. Cassidy SA, Bradley L, Bowen E ym. Measurement properties of tools used to assess depression in adults with and without autism spectrum conditions: A systematic review. Autism Res 2018;11:738-754 «PMID: 29360200»PubMed
  7. Cassidy SA, Bradley L, Cogger-Ward H ym. Measurement Properties of the Suicidal Behaviour Questionnaire-Revised in Autistic Adults. J Autism Dev Disord 2020;50:3477-3488 «PMID: 32125569»PubMed
  8. White SW, Simmons GL, Gotham KO ym. Psychosocial Treatments Targeting Anxiety and Depression in Adolescents and Adults on the Autism Spectrum: Review of the Latest Research and Recommended Future Directions. Curr Psychiatry Rep 2018;20:82 «PMID: 30155584»PubMed
Artikkelin tunnus: nix03191 (050.131)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Käypä hoito -suositus

Anna palautetta
Linkkien värikoodit