Takaisin Tulosta

Autismikirjon häiriön ASSQ-seulontalomake

Lisätietoa aiheesta
Marja-Leena Mattila ja Katja Jussila
10.4.2024

Autismikirjon häiriön seulontalomake (Autism Spectrum Screening Questionnaire, ASSQ) «Ehlers S, Gillberg C, Wing L. A screening question...»1 on informanttipohjainen arviointiasteikko, jonka avulla kartoitetaan autismikirjon häiriön oirekuvaa ja jonka tarkoituksena on tunnistaa henkilöitä, joille voi olla perusteltua tehdä autismikirjon häiriön diagnostinen tutkimus. ASSQ-lomakkeen täyttävät opettaja ja vanhemmat, ja sen täyttäminen kestää 10 minuuttia. ASSQ ei ole itsearviointilomake.

ASSQ kartoittaa autistisia piirteitä (sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation erityispiirteitä sekä rajoittunutta ja toistavaa käyttäytymistä) 7–16-vuotiailta lapsilta ja nuorilta, jotka ovat kognitiivisesti hyvätasoisia (älykkyysosamäärä [ÄO] ≥ 70) tai joilla on lievä älyllinen kehitysvammaisuus (ÄO 50–69) «Ehlers S, Gillberg C, Wing L. A screening question...»1. Japanissa vanhempien arvioimana ASSQ:n on osoitettu toimivan myös alle kouluikäisillä 4–6-vuotiailla lapsilla «Adachi M, Takahashi M, Takayanagi N ym. Adaptation...»2. Lomakkeessa on 27 väittämää, joiden paikkansapitävyyttä tulee arvioida kolmiportaisella asteikolla: "ei pidä paikkaansa" (0 pistettä), "pitää jossain määrin paikkansa" (1 piste) tai "pitää paikkansa" (2 pistettä). Maksimipistemäärä on 54 pistettä. Mitä korkeamman pistemäärän lapsi tai nuori saa, sitä enemmän autismikirjon piirteitä on havaittavissa «Ehlers S, Gillberg C, Wing L. A screening question...»1.

ASSQ-lomakkeen seulontarajat määritettiin alun perin Ruotsissa «Ehlers S, Gillberg C, Wing L. A screening question...»1, ja ne on myöhemmin määritetty suomenkieliselle «Mattila ML, Jussila K, Linna SL ym. Validation of ...»3 ja useille muillekin käännöksille «Posserud MB, Lundervold AJ, Gillberg C. Validation...»4, «Guo YQ, Tang Y, Rice C ym. Validation of the Autis...»5, «Köse S, Özbaran B, Yazgan Y ym. The Psychometric P...»6, «Saeed H, Waqas S, Tariq M, Asim HM, Fuad M. Transl...»7. Eri kielillä määritetyt ASSQ:n seulontarajat vaihtelevat, ja onkin ajateltu, että esimerkiksi kulttuurierot ja odotetun käyttäytymisen erot voivat vaikuttaa arviointituloksiin ja seulontarajoihin.

Suomenkielisen ASSQ:n seulontarajat on määritetty alakouluikäisille kognitiivisesti hyvätasoisille (ÄO ≥ 70) ja lievästi älyllisesti kehitysvammaisille (ÄO 50–69) 7–12-vuotiaille lapsille väestöpohjaisessa epidemiologisessa tutkimuksessa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella «Mattila ML, Jussila K, Linna SL ym. Validation of ...»3.Vanhempien arvioinnin ja opettajan arvioinnin yhteenlaskettu pistemäärä (0–108 pistettä) erotteli parhaiten ASD-diagnosoidut lapset ei-diagnosoiduista lapsista.

Parhaiten soveltuvaksi seulontarajaksi kliinisessä työssä osoittautui vanhempien arvioinnin ja opettajan arvioinnin yhteenlaskettu pistemäärä 30 pistettä, jonka herkkyys (sensitiivisyys) tunnistaa autismikirjon häiriö oli 89 % ja tarkkuus (spesifisyys) poissulkea se oli 82 %. 

Yhteenlasketun pistemäärän 30 negatiivinen ennustearvo (NPV) oli 96 %, mikä tarkoittaa sitä, että 4 %:lla alle seulontarajan 30 pisteen jääneistä diagnosoitiin autismikirjon häiriö. Koska autismikirjon häiriön esiintyvyys on väestötasolla pieni, positiivinen ennustearvo (PPV) jäi väistämättä matalaksi ja oli 62 %, mikä tarkoittaa puolestaan sitä, että 38 %:lla seulontarajan 30 pistettä ylittäneistä ei diagnosoitu autismikirjon häiriötä. Matalasta PPV:stä johtuen ASSQ:n seulontaraja voi siis usein ylittyä myös muusta syystä kuin autismikirjon häiriöstä johtuen. Siksi ASSQ:n seulontarajan ylittyessä on aina hyvä käyttää myös kliinistä harkintaa, sopiiko oirekuva autismikirjon häiriöön ja onko perusteltua jatkaa autismikirjon häiriön diagnostisiin tutkimuksiin. Korkean pistemäärän saaneella kyse voi olla myös esimerkiksi muusta keskushermoston kehityksellisestä häiriöstä, psykiatrisesta häiriöstä, näistä yhdessä tai akuutista kriisistä.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella toteutetussa väestöpohjaisessa epidemiologisessa tutkimuksessa «Mattila ML, Jussila K, Linna SL ym. Validation of ...»3 yksinomaan vanhempien arvioinnissa ei saatu mitään sellaista kliiniseen työhön soveltuvaa katkaisupistemäärää, jossa olisi ollut suuri herkkyys ja tarkkuus. Jos vanhempien arvioinnissa herkkyys oli suuri (eli todennäköisyys sille, että autismikirjon lapset saavat katkaisupisteen yläpuolelle asettuvan pistemäärän), tarkkuus oli pieni (eli todennäköisyys sille, että katkaisupisteen alapuolelle jäävillä ei ole autismikirjon häiriötä), ja päinvastoin. Siksi yksinomaan vanhempien täyttämää ASSQ-lomaketta ei tämän tutkimuksen perusteella voi käyttää autismikirjon häiriön seulonnassa. Tässä tuhansia lapsia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että niiden lasten kohdalla, jotka saivat korkeita ASSQ-pisteitä, vanhempien ja opettajan arvioinneilla oli negatiivinen korrelaatio «Mattila ML, Jussila K, Kuusikko S ym. When does th...»8 eli vanhemmat ja opettaja arvioivat käyttäytymistä eri suuntiin.

Yhteispistemäärän seulontarajan perusteella ei voi tehdä autismikirjon häiriön diagnoosia, vaan ASSQ-arviointi on autismikirjon piirteiden tunnistamisen ja tiedonkeruun väline. Yhteispistemäärän seulontaraja antaa suuntaa sille, vahvistuuko autismikirjon häiriön epäily, jolloin autismikirjon häiriön selvittelyä voi olla syytä jatkaa moniammatillisena yhteistyönä, vai pitääkö diagnostisia tutkimuksia kohdistaa mieluummin muuhun. ASSQ:n seulontarajoista voi lukea tarkemmin julkaisuista «Mattila ML, Jussila K, Linna SL ym. Validation of ...»3, «Mattila ML, Jussila K, Kuusikko S ym. When does th...»8, «Mattila M-L. Autism spectrum disorders : An epide...»9, «Jussila K. On the autism spectrum? Recognition and...»10

ASSQ suunniteltiin alun perin kliinisen kokemuksen perusteella mittaamaan neljää eri faktoria: sosiaalisen vastavuoroisuuden (11 kohtaa) ja kommunikaation (6 kohtaa) vaikeuksia, rajoittunutta ja toistavaa käyttäytymistä (5 kohtaa) sekä motorista kömpelyyttä ja muita autismikirjon häiriöön yhdistettyjä oireita, kuten motorisia ja äänellisiä tic-oireita (5 kohtaa) «Ehlers S, Gillberg C, Wing L. A screening question...»1. Myöhemmin faktoriluokitusta on tutkittu Norjassa «Posserud B, Lundervold AJ, Steijnen MC ym. Factor ...»11, Japanissa «Ito H, Matsumoto K, Takayanagi N ym. [Psychometric...»12 ja Suomessa «Junttila M, Jussila K, Joskitt L, ym. Factor analy...»13. Näiden tutkimusten tulokset osoittavat, että faktoriluokitus vaihtelee tutkimuksesta toiseen ja tulos riippuu käytetystä aineistosta.

ASSQ on alun perin kehitetty Ruotsissa ruotsinkielisenä ja käännetty useille eri kielille (englanti «Ehlers S, Gillberg C. The epidemiology of Asperger...»14, liettua «Lesinskiene S. Vilniaus miesto vaiku autizmas, Vi...»15, tanska «Petersen DJ, Bilenberg N, Hoerder K ym. The popula...»16, norja «Posserud MB, Lundervold AJ, Gillberg C. Validation...»4, korea «Kim YS, Leventhal BL, Koh YJ ym. Prevalence of aut...»17, mandariinikiina «Guo YQ, Tang Y, Rice C ym. Validation of the Autis...»5, suomi «Mattila ML, Jussila K, Linna SL ym. Validation of ...»3, unkari «Jakab A, Emri M, Spisak T ym. Autistic traits in n...»18, islanti «Georgsdottir I, Haraldsson A, Dagbjartsson A. Beha...»19, japani «Kobayashi K, Endoh F, Ogino T ym. Questionnaire-ba...»20, «Tanaka M, Saito M, Takahashi M ym. Interformat Rel...»21, turkki «Köse S, Özbaran B, Yazgan Y ym. The Psychometric P...»6, urdu «Saeed H, Waqas S, Tariq M, Asim HM, Fuad M. Transl...»7, thai, venäjä, espanja ja kreikka).

ASSQ:sta on kehitetty myös laajennettu versio ASSQ-REV, johon on lisätty 18 väittämää, joiden avulla voidaan tunnistaa paremmin autismikirjon tytöt «Kopp S, Gillberg C. The Autism Spectrum Screening ...»22. Suomenkielistä ASSQ-REV:iä ei ole vielä validoitu. ASSQ-REV:ssä on 45 väittämää, joista 1–27 ovat samat kuin ASSQ:ssa. Väittämien 1–27 osalta käytetään näin ollen ASSQ:n seulontarajaa. Uusista väittämistä 28–45, kuten alkuperäisistäkin väittämistä 1–27, saa laadullista informaatiota tarkemman tutkimustarpeen harkinnan tueksi.

Tiedustelut ASSQ- ja ASSQ-REV-lomakkeen saatavuudesta Gillberg Neuropsychiatry Centrestä (GNC) «https://www.gu.se/en/gnc/gncs-resources/screening-questionnaires-and-protocols/assq-autism-spectrum-screening-questionnaire?fbclid=IwAR0zr33HVwTsK38-GzS-ODSTOPWWcYVOdScouj_4UlFbhkVI1NkkLUywgaM9»1.

Kirjallisuutta

  1. Ehlers S, Gillberg C, Wing L. A screening questionnaire for Asperger syndrome and other high-functioning autism spectrum disorders in school age children. J Autism Dev Disord 1999;29:129-41 «PMID: 10382133»PubMed
  2. Adachi M, Takahashi M, Takayanagi N ym. Adaptation of the Autism Spectrum Screening Questionnaire (ASSQ) to preschool children. PLoS One 2018;13:e0199590 «PMID: 29990348»PubMed
  3. Mattila ML, Jussila K, Linna SL ym. Validation of the Finnish Autism Spectrum Screening Questionnaire (ASSQ) for clinical settings and total population screening. J Autism Dev Disord 2012;42:2162-80 «PMID: 22461223»PubMed
  4. Posserud MB, Lundervold AJ, Gillberg C. Validation of the autism spectrum screening questionnaire in a total population sample. J Autism Dev Disord 2009;39:126-34 «PMID: 18592364»PubMed
  5. Guo YQ, Tang Y, Rice C ym. Validation of the Autism Spectrum Screening Questionnaire, Mandarin Chinese Version (CH-ASSQ) in Beijing, China. Autism 2011;15:713-27 «PMID: 21690211»PubMed
  6. Köse S, Özbaran B, Yazgan Y ym. The Psychometric Properties of Turkish Version of Autism Spectrum Screening Questionnaire in Children aged 6-18 years. Turk Psikiyatri Derg 2017;28:268-277 «PMID: 29730864»PubMed
  7. Saeed H, Waqas S, Tariq M, Asim HM, Fuad M. Translation and validation of Autism Spectrum Screening Questionnaire in Urdu for autistic children. PJMHS 2022;16
  8. Mattila ML, Jussila K, Kuusikko S ym. When does the Autism Spectrum Screening Questionnaire (ASSQ) predict autism spectrum disorders in primary school-aged children? Eur Child Adolesc Psychiatry 2009;18:499-509 «PMID: 19597920»PubMed
  9. Mattila M-L. Autism spectrum disorders : An epidemiological and clinical study. 2014. «http://urn.fi/urn:isbn:9789526203386»2
  10. Jussila K. On the autism spectrum? Recognition and assessment of quantitative autism traits in high-functioning school-aged children. An epidemiological and clinical study. 2019. «http://urn.fi/urn:isbn:9789526223827»3
  11. Posserud B, Lundervold AJ, Steijnen MC ym. Factor analysis of the Autism Spectrum Screening Questionnaire. Autism 2008;12:99-112 «PMID: 18178599»PubMed
  12. Ito H, Matsumoto K, Takayanagi N ym. [Psychometric properties of the Japanese version of the Autism Spectrum Screening Questionnaire (ASSQ): development of a short form]. Shinrigaku Kenkyu 2014;85:304-12 «PMID: 25272448»PubMed
  13. Junttila M, Jussila K, Joskitt L, ym. Factor analysis of the autism spectrum screening questionnaire in a population-based child sample. Nord J Psychiatry 2023;77(7):696-705 «PMID: 37355342»PubMed
  14. Ehlers S, Gillberg C. The epidemiology of Asperger syndrome. A total population study. J Child Psychol Psychiatry 1993;34:1327-50 «PMID: 8294522»PubMed
  15. Lesinskiene S. Vilniaus miesto vaiku autizmas, Vilniaus Universitetas, Daktaro disetacijos santrauka, Biomedicinos mokslai, medicina 07B, psichiatrija B650. 2002. Vilnius: Lithuania.
  16. Petersen DJ, Bilenberg N, Hoerder K ym. The population prevalence of child psychiatric disorders in Danish 8- to 9-year-old children. Eur Child Adolesc Psychiatry 2006;15:71-8 «PMID: 16477477»PubMed
  17. Kim YS, Leventhal BL, Koh YJ ym. Prevalence of autism spectrum disorders in a total population sample. Am J Psychiatry 2011;168:904-12 «PMID: 21558103»PubMed
  18. Jakab A, Emri M, Spisak T ym. Autistic traits in neurotypical adults: correlates of graph theoretical functional network topology and white matter anisotropy patterns. PLoS One 2013;8:e60982 «PMID: 23593367»PubMed
  19. Georgsdottir I, Haraldsson A, Dagbjartsson A. Behavior and well-being of extremely low birth weight teenagers in Iceland. Early Hum Dev 2013;89:999-1003 «PMID: 24041813»PubMed
  20. Kobayashi K, Endoh F, Ogino T ym. Questionnaire-based assessment of behavioral problems in Japanese children with epilepsy. Epilepsy Behav 2013;27:238-42 «PMID: 23466253»PubMed
  21. Tanaka M, Saito M, Takahashi M ym. Interformat Reliability of Web-Based Parent-Rated Questionnaires for Assessing Neurodevelopmental Disorders Among Preschoolers: Cross-sectional Community Study. JMIR Pediatr Parent 2021;4:e20172 «PMID: 33455899»PubMed
  22. Kopp S, Gillberg C. The Autism Spectrum Screening Questionnaire (ASSQ)-Revised Extended Version (ASSQ-REV): an instrument for better capturing the autism phenotype in girls? A preliminary study involving 191 clinical cases and community controls. Res Dev Disabil 2011;32:2875-88 «PMID: 21664105»PubMed