Toimintaterapian tavoitteena on vaikuttaa asiakkaan yksilölliseen toimintakykyyn ja mahdollistaa asiakkaan osallistuminen hänelle tarkoituksenmukaiseen ja merkitykselliseen toimintaan arjessa yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähi-ihmistensä kanssa. Toimintaterapia-arvioinnissa ja kuntoutuksessa otetaan huomioon asiakkaan terveydentilan lisäksi myös toimintakyvyn vaihtelu tehtävien ja tilanteiden vaatimusten mukaan eri ympäristöissä «Savolainen T. Aralinna V. Toimintaterapianimikkeis...»1, «Aralinna V. Heiskanen T, Juntunen K, Kantanen M, ...»2.
Toimintaterapia-arviointia ja kuntoutusta ohjaa asiakkaan oma näkemys kuntoutumisen tavoitteista ja siitä, mihin hän itse toivoo muutosta. Toimintakykyä arvioitaessa ja kuvattaessa toimintaterapeutti kunnioittaa asiakkaan arvoa ja itsemääräämisoikeutta yksilönä. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus kyseenalaistaa tai vahvistaa toimintakyvyn arvioinnin sopivuus «Aralinna V. Heiskanen T, Juntunen K, Kantanen M, ...»2, «Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos. ICF:n eettiset o...»3.
Yksilöllinen toimintakyvyn arviointi auttaa kohdentamaan kuntoutusta
Toimintaterapia-arviointi voi olla hyödyllinen eri syistä eri-ikäisille ja eri elämänvaiheissa oleville; yksilöllinen toimintakyvyn arviointi varmistaa kuntoutuksen kohdentamisen tarkoituksenmukaisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Toimintaterapia-arvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan yksilöllisten tekijöiden, esimerkiksi vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden, lisäksi laajemmin hänen toimintakykyynsä vaikuttavia tekijöitä, minkä vuoksi yhteistyö asiakkaan lähi-ihmisten kanssa on usein oleellinen osa toimintaterapia-arviointia ja kuntoutusta «Aralinna V. Heiskanen T, Juntunen K, Kantanen M, ...»2.
Toimintaterapeutti selvittää asiakkaan tai lähi-ihmisten näkemyksiä haastattelemalla ja/tai käyttämällä itsearviointimenetelmiä. Lisäksi toimintaterapeutti havainnoi henkilön toimintaa eri tilanteissa ja ympäristöissä (esim. vastaanotto, päiväkoti, koulu, opiskelupaikka, työpaikka, koti, päivätoiminta) «Aralinna V. Heiskanen T, Juntunen K, Kantanen M, ...»2.
Toimintaterapeutti kartoittaa asiakkaan kokonaistilannetta käyttämällä strukturoituja arviointimenetelmiä ja/tai standardoituja testejä. Toimintaterapia-arvioinnissa tarkastellaan henkilön suoriutumista erilaisista toimintakokonaisuuksista «Savolainen T. Aralinna V. Toimintaterapianimikkeis...»1, «Aralinna V. Heiskanen T, Juntunen K, Kantanen M, ...»2:
Koska henkilön toiminnalliseen suoriutumiseen vaikuttavat sensoriset, motoriset, kognitiiviset, psyykkiset, sosiaaliset ja eettiset valmiudet sekä motoriset taidot, prosessitaidot, psyykkiset taidot, sosiaaliset taidot, eettiset taidot ja kivunhallinnan taidot, toimintaterapeutti voi tarvittaessa täydentää toimintakyvyn arviointia erilaisten valmiuksien ja taitojen arvioinnilla «Savolainen T. Aralinna V. Toimintaterapianimikkeis...»1, «Aralinna V. Heiskanen T, Juntunen K, Kantanen M, ...»2.
Toimintaterapia-arviointi on tärkeä osa moniammatillista kokonaisarviointia erityisesti, kun autismikirjon henkilöllä ilmenee toiminnalliseen suoriutumiseen vaikuttavia ongelmia aistitiedon käsittelyyn, motoriikkaan tai motoriseen ohjailuun (praksia) liittyen «Kuhaneck H.Autism Spectrum Disorder. Teoksessa: Cl...»4, «Tomchek SD. Sensory Processing in Individuals with...»5, «Watling R. Occupational Therapy Evaluation for In...»6.
Toimintaterapia-arvioinnissa on mahdollista kartoittaa myös autismikirjon henkilön itsenäiseen ja turvalliseen arkeen liittyviä yksilöllisiä tarpeita, kuten toimintakykyä tukevat apuvälineet ja muutostyöt eri ympäristöissä (päiväkoti, koulu, työpaikka, harrastustoiminta). Toimintaterapia-arvioinnissa tunnistetaan myös muita autismikirjon henkilön toiminnalliseen suoriutumiseen vaikuttavia yksilöllisiä piirteitä esimerkiksi itsetuntoon, kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen, seksuaalisuuteen, käyttäytymiseen tai mielenterveyteen liittyen. Näiden piirteiden tunnistaminen osana kokonaisarviointia auttaa kohdentamaan kuntoutusta tarkoituksenmukaisesti «Watling R. Occupational Therapy Evaluation for In...»6, «Lin LY, Huang PC. Quality of life and its related ...»7.
Toimintaterapiakuntoutus suunnitellaan vastaamaan yksilöllisiä tarpeita
Toimintaterapiakuntoutus perustuu arvioinnin avulla tunnistettuihin yksilöllisiin muutostarpeisiin ja -toiveisiin, jotka ovat kuntoutusjakson aikana saavutettavissa. Toimintaterapiakuntoutus ottaa aina huomioon asiakkaan yksilönä, asiakkaalle merkityksellisen toiminnan sekä ympäristön, jossa asiakas toimii. Kuntoutus toteutuu eri ikävaiheissa eri tavoin yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Toimintaterapiakuntoutuksessa on mahdollista keskittyä ensin yksilölliseen työskentelyyn asiakkaan kanssa, tai se voi kohdistua asiakkaan toimintaympäristöön vaikuttamiseen jo kuntoutuksen ensi vaiheessa «Aralinna V. Heiskanen T, Juntunen K, Kantanen M, ...»2.
Toimintaterapeutti valitsee kuntoutuksessa käytettävät teoreettiset viitekehykset ja terapiamenetelmät yksilöllisesti toimintakyvyn arviointiin, asiakkaan kokonaistilanteeseen ja niiden pohjalta laadittuihin tavoitteisiin perustuen «Tomcheck S, Koenig KP. Occupational Therapy Pract...»8. Toimintaterapeutin työskentelyä ohjaavia erilaisia viitekehyksiä ja teorioita (kuten SI-teoria) on mahdollista hyödyntää autismikirjon henkilön kanssa eri elämänvaiheissa. Toimintaterapeutti käyttää toiminnan asiakaslähtöiseen mahdollistamiseen suunnitelmallisesti erilaista osaamistaan ja taitojaan, kuten esimerkiksi «Towsend EA, Beagan B, Kumas-Tan Z, Versnel J, I...»9:
Toimintaterapiakuntoutuksen toteutuspaikka on oleellisen tärkeää valita kuntoutuksen tavoitteiden ja sisällön kannalta tarkoituksenmukaisesti. Toimintaterapiakuntoutus voi toteutua niin vastaanotolla kuin asiakkaan omassa toimintaympäristössä (esim. päiväkoti, koulu, harrastustoiminta, opiskelupaikka, työpaikka, koti, päivätoiminta). Yhteistyö asiakkaan verkoston kanssa on olennainen osa toimintaterapiakuntoutusta «Aralinna V. Heiskanen T, Juntunen K, Kantanen M, ...»2.
Toimintaterapia ottaa huomioon autismikirjon henkilön yksilöllisen elämäntilanteen sekä toimintakykyyn vaikuttavat yksilö- ja ympäristötekijät. Toimintaterapian ensisijaisena tavoitteena on henkilön mahdollisuus osallistua hänelle tärkeisiin ja merkityksellisiin toimintoihin.