Takaisin Tulosta

Toimintaterapia autismikirjon henkilöiden toimintakyvyn arvioinnissa ja kuntoutuksessa

Lisätietoa aiheesta
Mira Lönnqvist, Reetta Sollasvaara ja Heta Salmenperä
23.1.2023

Toimintaterapian tavoitteena on vaikuttaa asiakkaan yksilölliseen toimintakykyyn ja mahdollistaa asiakkaan osallistuminen hänelle tarkoituksenmukaiseen ja merkitykselliseen toimintaan arjessa yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähi-ihmistensä kanssa. Toimintaterapia-arvioinnissa ja kuntoutuksessa otetaan huomioon asiakkaan terveydentilan lisäksi myös toimintakyvyn vaihtelu tehtävien ja tilanteiden vaatimusten mukaan eri ympäristöissä «Savolainen T. Aralinna V. Toimintaterapianimikkeis...»1, «Aralinna V. Heiskanen T, Juntunen K, Kantanen M, ...»2.

Toimintaterapia-arviointia ja kuntoutusta ohjaa asiakkaan oma näkemys kuntoutumisen tavoitteista ja siitä, mihin hän itse toivoo muutosta. Toimintakykyä arvioitaessa ja kuvattaessa toimintaterapeutti kunnioittaa asiakkaan arvoa ja itsemääräämisoikeutta yksilönä. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus kyseenalaistaa tai vahvistaa toimintakyvyn arvioinnin sopivuus «Aralinna V. Heiskanen T, Juntunen K, Kantanen M, ...»2, «Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos. ICF:n eettiset o...»3.

Yksilöllinen toimintakyvyn arviointi auttaa kohdentamaan kuntoutusta

Toimintaterapia-arviointi voi olla hyödyllinen eri syistä eri-ikäisille ja eri elämänvaiheissa oleville; yksilöllinen toimintakyvyn arviointi varmistaa kuntoutuksen kohdentamisen tarkoituksenmukaisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Toimintaterapia-arvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan yksilöllisten tekijöiden, esimerkiksi vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden, lisäksi laajemmin hänen toimintakykyynsä vaikuttavia tekijöitä, minkä vuoksi yhteistyö asiakkaan lähi-ihmisten kanssa on usein oleellinen osa toimintaterapia-arviointia ja kuntoutusta «Aralinna V. Heiskanen T, Juntunen K, Kantanen M, ...»2.

Toimintaterapeutti selvittää asiakkaan tai lähi-ihmisten näkemyksiä haastattelemalla ja/tai käyttämällä itsearviointimenetelmiä. Lisäksi toimintaterapeutti havainnoi henkilön toimintaa eri tilanteissa ja ympäristöissä (esim. vastaanotto, päiväkoti, koulu, opiskelupaikka, työpaikka, koti, päivätoiminta) «Aralinna V. Heiskanen T, Juntunen K, Kantanen M, ...»2.

Toimintaterapeutti kartoittaa asiakkaan kokonaistilannetta käyttämällä strukturoituja arviointimenetelmiä ja/tai standardoituja testejä. Toimintaterapia-arvioinnissa tarkastellaan henkilön suoriutumista erilaisista toimintakokonaisuuksista «Savolainen T. Aralinna V. Toimintaterapianimikkeis...»1, «Aralinna V. Heiskanen T, Juntunen K, Kantanen M, ...»2:

  • itsestä huolehtiminen
  • asiointi ja kotielämän toiminnot
  • koulunkäynti ja opiskelu
  • työkyky ja työssä suoriutuminen
  • yhteiskunnallinen osallistuminen
  • vapaa-ajan toiminta
  • leikki
  • lepo ja ajankäytön tasapaino.

Koska henkilön toiminnalliseen suoriutumiseen vaikuttavat sensoriset, motoriset, kognitiiviset, psyykkiset, sosiaaliset ja eettiset valmiudet sekä motoriset taidot, prosessitaidot, psyykkiset taidot, sosiaaliset taidot, eettiset taidot ja kivunhallinnan taidot, toimintaterapeutti voi tarvittaessa täydentää toimintakyvyn arviointia erilaisten valmiuksien ja taitojen arvioinnilla «Savolainen T. Aralinna V. Toimintaterapianimikkeis...»1, «Aralinna V. Heiskanen T, Juntunen K, Kantanen M, ...»2.

Toimintaterapia-arviointi on tärkeä osa moniammatillista kokonaisarviointia erityisesti, kun autismikirjon henkilöllä ilmenee toiminnalliseen suoriutumiseen vaikuttavia ongelmia aistitiedon käsittelyyn, motoriikkaan tai motoriseen ohjailuun (praksia) liittyen «Kuhaneck H.Autism Spectrum Disorder. Teoksessa: Cl...»4, «Tomchek SD. Sensory Processing in Individuals with...»5, «Watling R. Occupational Therapy Evaluation for In...»6.

Toimintaterapia-arvioinnissa on mahdollista kartoittaa myös autismikirjon henkilön itsenäiseen ja turvalliseen arkeen liittyviä yksilöllisiä tarpeita, kuten toimintakykyä tukevat apuvälineet ja muutostyöt eri ympäristöissä (päiväkoti, koulu, työpaikka, harrastustoiminta). Toimintaterapia-arvioinnissa tunnistetaan myös muita autismikirjon henkilön toiminnalliseen suoriutumiseen vaikuttavia yksilöllisiä piirteitä esimerkiksi itsetuntoon, kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen, seksuaalisuuteen, käyttäytymiseen tai mielenterveyteen liittyen. Näiden piirteiden tunnistaminen osana kokonaisarviointia auttaa kohdentamaan kuntoutusta tarkoituksenmukaisesti «Watling R. Occupational Therapy Evaluation for In...»6, «Lin LY, Huang PC. Quality of life and its related ...»7.

Toimintaterapiakuntoutus suunnitellaan vastaamaan yksilöllisiä tarpeita

Toimintaterapiakuntoutus perustuu arvioinnin avulla tunnistettuihin yksilöllisiin muutostarpeisiin ja -toiveisiin, jotka ovat kuntoutusjakson aikana saavutettavissa. Toimintaterapiakuntoutus ottaa aina huomioon asiakkaan yksilönä, asiakkaalle merkityksellisen toiminnan sekä ympäristön, jossa asiakas toimii. Kuntoutus toteutuu eri ikävaiheissa eri tavoin yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Toimintaterapiakuntoutuksessa on mahdollista keskittyä ensin yksilölliseen työskentelyyn asiakkaan kanssa, tai se voi kohdistua asiakkaan toimintaympäristöön vaikuttamiseen jo kuntoutuksen ensi vaiheessa «Aralinna V. Heiskanen T, Juntunen K, Kantanen M, ...»2.

Toimintaterapeutti valitsee kuntoutuksessa käytettävät teoreettiset viitekehykset ja terapiamenetelmät yksilöllisesti toimintakyvyn arviointiin, asiakkaan kokonaistilanteeseen ja niiden pohjalta laadittuihin tavoitteisiin perustuen «Tomcheck S, Koenig KP. Occupational Therapy Pract...»8. Toimintaterapeutin työskentelyä ohjaavia erilaisia viitekehyksiä ja teorioita (kuten SI-teoria) on mahdollista hyödyntää autismikirjon henkilön kanssa eri elämänvaiheissa. Toimintaterapeutti käyttää toiminnan asiakaslähtöiseen mahdollistamiseen suunnitelmallisesti erilaista osaamistaan ja taitojaan, kuten esimerkiksi «Towsend EA, Beagan B, Kumas-Tan Z, Versnel J, I...»9:

  • terapiamenetelmien käyttäminen, opettaminen ja valmentaminen (yksilöllinen tai ryhmäkuntoutus esim. sensomotoristen perusvalmiuksien, leikkitaitojen, vuorovaikutustaitojen ja toiminnanohjauksen vahvistaminen sekä itsenäisempään asumiseen valmistautuminen, itsestä huolehtimisen taitojen ja opiskelutaitojen opettaminen)
  • suunnitteleminen/mukauttaminen (esim. toiminnan/tehtävien muokkaaminen ja porrastaminen sopivan haasteellisiksi, ympäristötekijöihin vaikuttaminen mm. aistiesteettömyys, arjen struktuuri ja yhteisön toimintatavat) 
  • puolestapuhujana toimiminen (esim. asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistaminen)
  • neuvotteleminen/koordinointi/konsultoiminen (esim. asiakkaan lähi-ihmisten ohjaus, moniammatillinen yhteistyö, verkostotoiminta eri toimintaympäristöissä).

Toimintaterapiakuntoutuksen toteutuspaikka on oleellisen tärkeää valita kuntoutuksen tavoitteiden ja sisällön kannalta tarkoituksenmukaisesti. Toimintaterapiakuntoutus voi toteutua niin vastaanotolla kuin asiakkaan omassa toimintaympäristössä (esim. päiväkoti, koulu, harrastustoiminta, opiskelupaikka, työpaikka, koti, päivätoiminta). Yhteistyö asiakkaan verkoston kanssa on olennainen osa toimintaterapiakuntoutusta «Aralinna V. Heiskanen T, Juntunen K, Kantanen M, ...»2.

Toimintaterapia ottaa huomioon autismikirjon henkilön yksilöllisen elämäntilanteen sekä toimintakykyyn vaikuttavat yksilö- ja ympäristötekijät. Toimintaterapian ensisijaisena tavoitteena on henkilön mahdollisuus osallistua hänelle tärkeisiin ja merkityksellisiin toimintoihin.

Kirjallisuutta

  1. Savolainen T. Aralinna V. Toimintaterapianimikkeistö. Verkkojulkaisu. 2017. Viitattu 21.4.2022, (toimintaterapeuttiliitto.fi) «https://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/site/assets/files/2411/toimintaterapianimikkeisto.pdf»1
  2. Aralinna V. Heiskanen T, Juntunen K, Kantanen M, Kanto-Ronkanen A, Karhula M, Lautamo T. Hyvät arviointikäytännöt suomalaisessa toimintaterapiassa. Suomen Toimintaterapeuttiliitto. Verkkojulkaisu.  2021. Viitattu 21.4.2022, (toimintaterapeuttiliitto.fi) «https://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/site/assets/files/2411/toi_hyvat_arviointikaytannot_2021.pdf»2
  3. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos. ICF:n eettiset ohjeet. Verkkojulkaisu. Viitattu 21.4.2022 «https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus/icfn-eettiset-ohjeet»3
  4. Kuhaneck H.Autism Spectrum Disorder. Teoksessa: Clifford O'Brien J, Kuhaneck Heather. Occupational Therapy for Children and Adolescents. 2020. Elsevier. Canada
  5. Tomchek SD. Sensory Processing in Individuals with an Autism Spectrum Disorder. Teoksessa Kuhaneck H, Watling R. (toim). Autism. A Comprehensive Occupational Therapy Approach. 2010 American Occupational Therapy Association.
  6. Watling R. Occupational Therapy Evaluation for Individuals with an Autism Spectrum Disorder. Teoksessa Kuhaneck H, Watling,R (toim). Autism. A Comprehensive Occupational Therapy Approach. 2010. American Occupational Therapy Association.
  7. Lin LY, Huang PC. Quality of life and its related factors for adults with autism spectrum disorder. Disabil Rehabil 2019;41:896-903 «PMID: 29228834»PubMed
  8. Tomcheck S, Koenig KP. Occupational Therapy Practice Guidelines for Individuals with Autism Spectrum Disorder. 2016. American Occupational Therapy Association, AOTA Press.
  9. Towsend EA, Beagan B, Kumas-Tan Z, Versnel J, Iwama M, Landry J, Stewart D, Brown J. Enabling: Occupational therapy's core competency. Teoksessa: Townsend EA, Polatajko HJ. 2013. Enabling Occupation II: Advancing an Occupational Therapy Vision for Health, Well-Being & Justice through Occupation. Canadian Association of Occupational Therapists. Ottawa.