Raskaudenaikaisen foolihappovajeen on arvioitu olevan yksi mahdollinen etiologinen riskitekijä ja epigeneettisen vaikutuksen välittäjä autismikirjon häiriön taustalla. Foolihapolla on merkittävä rooli DNA:n metylaatiossa ja replikaatiossa. Lisäksi se toimii kofaktorina monissa reaktioissa vaikuttaen muun muassa biosynteesiin, aminohappotasapainoon ja redox-puolustukseen. Aivojen kehityksen aikana foolihapolla on tärkeä merkitys sekä kortikaalisten että subkortikaalisten rakenteiden neurogeneesissä ja migraatiossa.
Folaattiaineenvaihdunnassa tärkeän MTHFR (metyylitetrahydrofolaattireduktaasi) -geenin kahdella polymorfismilla on todettu olevan yhteys lisääntyneeseen autismikirjon häiriön riskiin. Ne aiheuttavat vähemmän tehokkaan folaattiaineenvaihdunnan (hyperhomokystinemia ja hypometylaatio).
Lisäksi autistisilla lapsilla on todettu tavallisesti kehittyviä lapsia useammin ja määrällisesti enemmän vasta-aineita folaattireseptori alfaa kohtaan. Folaattireseptori alfa osallistuu foolihapon siirtymiseen aivoihin veriaivoesteen läpi «Hoxha B, Hoxha M, Domi E ym. Folic Acid and Autism...»1.
Meta-analyysissä «Vazquez L ym. review and meta-analysis found that ...»2 arviotiin raskaudenaikaisen foolihappolisän vaikutusta lasten motoriseen ja kognitiiviseen kehitykseen sekä autismikirjon häiriön esiintymiseen. Autismin osalta mukaan valikoitui 9 tutkimusta, joista 3 oli tapaus-verrokkitutkimuksia ja 6 kohorttitutkimuksia. Useimmissa ei tarkennettu foolihapon annosta, vaan arvioitiin foolihapon saanti dikotomisena muuttujana. Foolihappolisän saaminen oli yhteydessä 58 % pienempään autismikirjon häiriön riskiin (OR 0,58; 95 % luottamusväli 0,46–0,75, heterogeenisyys 87 %, p < 0,0001). Tutkijat totesivat kuitenkin, että kahdessa suuressa pitkän seurannan pohjoismaisessa (ruotsalainen ja tanskalainen) tutkimuksessa yhteyttä ei tullut esiin ja toisaalta kahdessa tutkimuksessa ero tuli esiin vain niillä äiti-lapsipareilla, joilla todettiin ainakin yksi vähemmän tehokas MTHFR-alleeli. Motoriseen tai kognitiiviseen kehitykseen foolihappolisällä ei ollut vaikutusta.
Toisessa meta-analyysissä «Wang M, Li K, Li L. The association between matern...»3 arvioitiin raskaudenaikaisen foolihappolisän vaikutusta autismin riskiin yhteensä 16 tutkimuksen pohjalta, joista 5 oli prospektiivisia ja 11 tapaus-verrokkitutkimuksia. Tässäkin tutkimuksessa todettiin foolihappolisän vähentävän merkitsevästi autismin riskiä (RR 0,771; 95 % luottamusväli 0,641–0,928, heterogeenisyys 59,7 %, p = 0,001). Osa-analyysien mukaan riskin vähennys oli merkitsevä niin Aasiassa, Euroopassa kuin Amerikassakin tehdyissä tutkimuksissa. Tutkijat totesivat yhdeksi tutkimuksen rajoitteeksi sen, että äitejä pyydettiin raportoimaan foolihappolisän käytöstä usein vasta vuosien kuluttua.
Autismikirjon häiriön uusimisriskin pienenemistä foolihappolisän avulla on arvioitu prospektiivisessa kontrolloidussa tutkimuksessa «Schmidt R, Iosif A, Guerrero E, Ozonoff S: Associa...»4, jossa seurattiin 3,5 vuoden ikään asti autististen lasten pikkusisaruksia, joiden äitien vitamiinilisien käyttöä arvioitiin puhelinhaastatteluin kuukausittain 6 kuukautta ennen raskautta ja sen aikana. Vitamiinilisistä laskettiin todelliset foolihapon ja raudan annokset. Raskauden aikana vitamiinilisää käytti 95,9 % äideistä, mutta ennen raskautta vain 36,1 %. Ensimmäisen raskauskuukauden aikana vitamiinilisää saaneiden äitien lapsilla oli noin puolet pienempi autismikirjon häiriön riski kuin niillä, jotka eivät olleet saaneet vitamiinilisää (äidin koulutustason suhteen vakioitu RR 0,50; 95 % luottamusväli 0,30–0,81). Suurimman foolihappoannostertiilin (805–4 800 µg) saaneiden äitien lapsilla vakioitu autismikirjon häiriön riski oli 0,42 (95 % luottamusväli 0,17–0,99, p = 0,048). Foolihappolisä ei vaikuttanut muiden kehityksellisten ongelmien kuin autismin riskiin.
Kommentti: Suomessa suositellaan foolihappolisää annoksella 400 µg/vrk kaikille raskautta suunnitteleville naisille viimeistään 2 kuukautta ennen suunniteltua raskautta ja odottaville äideille 12. raskausviikon loppuun. Vain joissain erityistapauksissa, kuten tiettyjen äidin perussairauksien ja aiemman lapsen keskushermostoputken sulkeutumishäiriöiden vuoksi suositellaan isompaa annosta. Foolihapon saannin riittävyyteen sikiön aivojen kehityksen kannalta vaikuttanevat annoksen ja ajoituksen lisäksi myös ravitsemukselliset ja geneettiset tekijät, ja näin ollen on vaikea antaa tarkkaa annossuositusta. On kuitenkin mahdollista, että autististen lasten äitien tulevissa raskauksissa nykysuositusta isompi foolihappolisä raskautta suunniteltaessa ja alkuraskauden aikana olisi hyödyllinen autismikirjon häiriön uusimisriskiä ajatellen.