Autismikirjon henkilöillä on todettu enemmän autoimmuunisairauksia kuin verrokkiväestöllä «Wu S, Ding Y, Wu F, Li R, Xie G, Hou J, Mao P. Fa...»1, «Spann MN, Timonen-Soivio L, Suominen A ym. Proband...»2, «Rydzewska E, Dunn K, Cooper SA. Umbrella systemati...»3. Lisäksi vanhemmilla, erityisesti äideillä, joilla on autoimmuunisairauksia, on todettu suurempi riski saada jälkeläisiä, joilla on autismikirjon häiriö, kuin vanhemmilla, joilla ei ole autoimmuunisairauksia. Erityisesti autoimmuunityreoidiitti, hypotyreoosi, tyypin 1 diabetes, nivelreuma ja psoriaasi on yhdistetty kohonneeseen autismikirjon häiriön riskiin «Wu S, Ding Y, Wu F, Li R, Xie G, Hou J, Mao P. Fa...»1, «Spann MN, Timonen-Soivio L, Suominen A ym. Proband...»2, «Chen SW, Zhong XS, Jiang LN, Zheng XY, ym. Matern...»4. Autoimmuunisairauksien yhteyden autismikirjon häiriöön on ajateltu liittyvän äidin raskaudenaikaisten antineuronaalisten autovasta-aineiden kulkeutumiseen istukan kautta sikiöön vaikuttaen sikiön hermoston kehitykseen.
Rydzewskan ym. (2021) systemaattiseen katsaukseen «Rydzewska E, Dunn K, Cooper SA. Umbrella systemati...»3 sisällytettiin 24 artikkelia, joista 15:ssä käsiteltiin lapsia, 1:ssä aikuisia ja 8 julkaisussa aineistona oli sekä lapsia että aikuisia. Autismikirjon henkilöillä oli verrokkiväestöä enemmän muun muassa atopiaa ja muita autoimmuunisairauksia.
Chenin ym. (2016) systemaattisessa katsauksessa «Chen SW, Zhong XS, Jiang LN, Zheng XY, ym. Matern...»4 tutkittiin äidin autoimmuunisairauksien yhteyttä kohonneeseen jälkeläisten autismiriskiin. Katsaukseen sisällytettiin yhdeksän tapaus-verrokkitutkimusta ja yksi kohorttitutkimus, yhteensä 9 775 tapausta ja 952 211 kontrollia. Kaikilla tutkittavilla äidin autoimmuunitaudeilla todettiin yhteys jälkeläisen autismikirjon häiriöön (OR 1,34; 95 % luottamusväli 1,23–1,46). Yhteys todettiin erityisesti äidin kilpirauhassairauksien yhteydessä ja silloin, kun autoimmuunitauti oli alkanut tai puhjennut raskausaikana.
Spannin ym. (2019) laajassa väestörekisteritutkimuksessa «Spann MN, Timonen-Soivio L, Suominen A ym. Proband...»2 äitien autoimmuunisairauksien ja jälkeläisten autismikirjon välillä löydettiin yhteys. Samassa tutkimuksessa todettiin myös autismikirjon lapsilla olevan verrokkeja enemmän autoimmuunisairauksia, erityisesti autoimmuunityreoidiitin yhteys autismikirjon häiriöön oli vahva (OR 2,7; 95 % luottamusväli 1,46–4,89). Kaikkien tutkittujen autoimmuunisairauksien yhteys autismikirjon häiriöön äidin (OR 1,1; 95 % luottamusväli 1,06–1,21), sisarusten (OR 1,2; 95 % luottamusväli 1,06–1,26) ja tutkittavan (OR 1,2; 95 % luottamusväli 1,11–1,32) kohdalla oli kohonnut verrokkiväestöön verrattuna. Tutkimuksessa aineistona käytettiin laajaa kansallisiin rekistereihin pohjautuvaa aineistoa, jossa oli 4 600 autismikirjon henkilöä ja tapaus-verrokkisuhde oli 4:1.
Wun ym. (2015) systemaattisessa katsauksessa «Wu S, Ding Y, Wu F, Li R, Xie G, Hou J, Mao P. Fa...»1 meta-analyysiin sisällytettiin 11 artikkelia, joista 3 oli kohortti-, 6 tapaus-verrokki- ja 2 poikittaistutkimuksia. Tavoitteena oli tutkia vanhempien ja sisarusten autoimmuunisairauksien yhteyttä autismikirjon häiriön riskiin. Kaikkien tutkittavien autoimmuunisairauksien ja autismikirjon häiriön kohonnut riski oli 28 %. Erityisesti hypotyreoosin (OR 1,64; 95 % luottamusväli 1,07–2,5), tyypin 1 diabeteksen (OR 1,49; 95 % luottamusväli 1,23–1,81), nivelreuman (OR 1,51; 95 % luottamusväli 1,19–1,91) ja psoriaasin (OR 1,59; 95 % luottamusväli 1,28–1,97) kohdalla riski autismikirjon häiriöön oli kohonnut.