Sosiaalisen kommunikaation vaikeudet kuuluvat autismikirjon häiriön ydinoireisiin, ja ne sisältävät myös kielenkäyttötaitoihin liittyvät haasteet, esimerkiksi tilannesidonnaisen ymmärtämisen, keskustelutaidot ja kertovan puheen. Kehityksellinen kielihäiriö (developmental language disorder, DLD) voi liittyä autismikirjoon myös itsenäisenä häiriönä, ja tällöin kielenkäytön taitojen vaikeuden lisäksi kielellisissä perustaidoissa, kuten puheen ymmärtämisessä ja/tai tuottamisessa, on vaikeutta «Barsotti J, Mangani G, Nencioli R ym. Grammatical ...»1. Myös älylliseen kehitysvammaisuuteen liittyy kielellisten päättelytaitojen vaikeutta ja kielellisten perustaitojen puutteita. Huoli lapsen kielenkehityksestä on usein ensimmäinen asia, jonka autismikirjon lapsen vanhemmat tuovat esille «Herlihy L, Knoch K, Vibert B ym. Parents' first co...»2.
Yhdysvaltalaiseen laajaan väestöpohjaiseen aineistoon (n = 2 568) perustuen noin 63 %:lla 8-vuotiaista autismikirjon lapsista oli myös kehityksellinen kielihäiriö «Levy SE, Giarelli E, Lee LC ym. Autism spectrum di...»3. Noin 30 % autismikirjon henkilöistä ei saavuta lausetasoista puhetta lainkaan «Tager-Flusberg H, Kasari C. Minimally verbal schoo...»4.
Georgioun ym. (2021) «Georgiou N, Spanoudis G. Developmental Language Di...»5 tutkimuksessa oli yhteensä 103 iältään 6–12-vuotiasta lasta, joista 79 oli poikia ja 24 tyttöjä. 40:llä heistä oli diagnostisoitu autismikirjon häiriö, 28:lla kehityksellinen kielihäiriö ja 35 oli tyypillisesti kehittyviä lapsia. Tutkittaville tehtiin kielelliset ja kognitiiviset testit. Autismiryhmässä erottui selkeästi alaryhmä, jossa esiintyi samanlaisia kehitykselliseen kielihäiriöön sopivia piirteitä kuin kyseisessä häiriössä ilman autismia.
Simmsin ym. (2015) «Simms MD, Jin XM. Autism, Language Disorder, and S...»6 ja Bairdin ym. (2016) «Baird G, Norbury CF. Social (pragmatic) communicat...»7 julkaisuissa esitellään DSM-5 (2013) -diagnostiseen luokitukseen lisättyä sosio-pragmaattisen kommunikaation (social pragmatic communication disorder, SPCD) diagnoosia ja erotusdiagnostiikkaa autismikirjon häiriöön.
Kielellisten ja kommunikaation taitojen huomioiminen on keskeistä kuntoutusta suunniteltaessa. Vuonna 2017 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Parsons L, Cordier R, Munro N ym. A systematic rev...»8 22 tutkimuksessa käytiin läpi 20 interventiota 0–18-vuotiailla autismikirjon lapsilla, joilla oli kielen pragmaattisia vaikeuksia. Meta-analyysiin sisällytettiin 15 interventiota. Vanhemman mukaan ottaminen interventioon vaikutti tuloksiin positiivisesti. Lapsen ikä ja tutkimusasetelma eivät vaikuttaneet eri interventioiden tuloksiin «Parsons L, Cordier R, Munro N ym. A systematic rev...»8. Kielellisten taitojen varhainen kuntouttaminen on vaikuttavinta erityisesti, jos kuntoutusta toteuttaa sekä vanhempi että ammattilainen «Hampton LH, Kaiser AP. Intervention effects on spo...»9. Kuntoutuksella voidaan vaikuttaa erityisesti kielelliseen ilmaisuun ja kehittää lapsen kokonaiskielellistä tasoa «Sandbank M, Bottema-Beutel K, Crowley S ym. Interv...»10. Eri kuntoutusten vaikuttavuus opittujen taitojen yleistymiseen ja pitkäaikaistehoon vaativat vielä lisää tutkimuksia ja tietoa.