Takaisin Tulosta

Autismikirjon häiriön diagnostista arviota varten tarvittavat esitiedot

Lisätietoa aiheesta
Virpi Vauhkonen
23.1.2023

Pre- ja perinataalivaihe

  • Raskaus (kulku ja kesto, raskauskomplikaatiot)
  • Äidin sairaudet; lääkkeiden, tupakan, alkoholin ja päihteiden käyttö
  • Synnytys (paino, pituus, päänympärys, APGAR-pisteet, mahdolliset seulontatestit)

Kehityshistoria

  • Kasvu (paino, pituus, päänympärys)
  • Kielen ja kommunikaation kehitys (ääntely, sanat, lauseet, muut ilmaisukeinot, kuten ilmeet ja eleet, kielen vastavuoroinen käyttö, puheen ymmärtäminen ja tunteiden ilmaiseminen)
  • Motoriikan kehitys (konttaaminen, itsenäinen kävely, pyöräily yms.)
    • Kävelytyyli (hypähtely, liioiteltu varvas- tai kantakävely tai varpaillaan kävely)
  • Uni
    • Missä nukkuu?
    • Nukahtamisen viive?
    • Yöheräily ja muut unihäiriöt
    • Varhainen herääminen?
  • Syöminen
    • Syökö itsenäisesti?
    • Valikoiko ruokaa maun, hajun, näön tai koostumuksen perusteella?
    • Missä syö ja syökö yhdessä muun perheen kanssa?
  • Virtsan ja ulosteen pidätyskyky
    • Onko päivä- ja/tai yökuiva? Sattuuko ulostusvahinkoja?
    • Milloin oppi päivä- ja yökuivaksi?
    • Milloin oppi hallitsemaan suolen toiminnan?
  • Onko varhaisvaiheissa ollut erityisiä huolenaiheita tai poikkeavaa käytöstä?
  • Mahdollinen taitojen menetys niiden saavuttamisen jälkeen ja taitojen menetyksen alkamisikä
  • Mahdolliset erityistaidot
  • Mahdolliset aistisäätelyn pulmat
  • Mahdollinen tuen tarve päiväkodissa, esikoulussa ja koulussa
  • Nuorilla ja aikuisilla myös opiskelu- ja työhistoria, ystävyys- ja parisuhteet, harrastukset, arjen taidot (kodinhoito, asiointi ym.), päihdehistoria

Sukuanamneesi

  • Perheessä ja suvussa esiintyvät samankaltaiset piirteet tai häiriöt sekä muut kehitykselliset häiriöt
  • Suvun mahdolliset psykiatriset, neurologiset ja muut sairaudet, joihin voi liittyä perinnöllistä alttiutta (esim. autoimmuunitaudit)
  • Vanhempien ikä
  • Sisarukset
  • Perheen sosiaalinen tilanne, jaksaminen ja tuen tarve

Hoitohistoria

  • Aiemmat tutkimukset
  • Nykyiset sairaudet (myös näkö ja kuulo, neurologiset sairaudet) sekä niihin käytössä oleva lääkehoito
  • Mahdolliset liitännäishäiriöt (psykiatriset, neurologiset, neuropsykiatriset)
    • Tajunnantason muutokset
    • Aggressiivisuus, itsensä vahingoittaminen, hyperventilaatio
    • Oirekuvan mahdolliset muutokset
  • Aiemmin tarjotut hoito- ja kuntoutusmuodot
    • Niistä saatu hyöty tai haitta
    • Mistä on ollut hyötyä?
  • Tämänhetkinen toimintakyky ja käytös kotona ja kodin ulkopuolella

Ydinoireiden esiintyvyys kehitysvaiheiden aikana

  • Milloin oireet huomattiin?
  • Milloin ja kenellä huoli heräsi?
  • Sosiaalinen kehitys (kontakti, katsekontakti, kommunikatiivinen jokeltelu)
    • Katsekontaktin, sosiaalisen hymyn ja ilmeiden käyttö sosiaalisen vuorovaikutuksen säätelyyn
    • Kyky solmia ja ylläpitää kehitystasoa vastaavia ystävyyssuhteita (kiinnostus lapsia kohtaan, tapa reagoida lasten tai aikuisten lähestymisyrityksiin, ryhmä- ja mielikuvitusleikit samanikäisten kanssa)
    • Pyrkimys mielihyvän ja kiinnostuksen kohteiden jakamiseen (oma-aloitteinen esineiden jakaminen toisten ihmisten kanssa, ilonaiheiden jakaminen, itselle tärkeiden esineiden näyttäminen)
    • Sosioemotionaalinen vastavuoroisuus (reagointi toisten tunteisiin, tapa lohduttaa, tapa tehdä sosiaalisia aloitteita, sopimattomat kasvojen ilmeet, tapa reagoida sosiaalisiin tilanteisiin ja omaan nimeen)
  • Kommunikointi
    • Puuttuvan tai viivästyneen puheen korvaaminen eleillä ja ilmeillä
    • Eleiden (pään nyökkääminen ja pudistaminen, kiinnostuksen ilmaiseminen osoittamalla ja muut eleet) käyttö kommunikoinnissa
    • Kyky matkia toisen toimintoja, jäljittelyleikit, mielikuvitusleikit
    • Kyky aloittaa ja ylläpitää vuorovaikutteista keskustelua, kyky rupatella
    • Stereotyyppiset ilmaukset, kaikupuhe, sopimattomat huomautukset ja kysymykset, pronominien vaihtuminen, itse keksittyjen sanojen käyttö, intonaation poikkeavuus
  • Erityiset mielenkiinnon kohteet, rutiinit, toistava käytös
    • Luonteeltaan epätavalliset kiinnostuksen kohteet
    • Rajoittuneet tai intensiiviset kiinnostuksen kohteet ja niiden aiheuttama sosiaalinen tai toiminnallinen haitta
    • Pakkotoiminnot ja kielelliset rituaalit
    • Stereotyyppiset ja toistavat maneerit, kuten käsi- tai sormimaneerit
    • Epätavalliset aistikiinnostuksen kohteet ja esineiden toistava käyttö tai kiinnostus esineiden osiin ja yksityiskohtiin
    • Pakonomainen tarve noudattaa erityisiä ei-tarkoituksenmukaisia päivittäisiä tottumuksia ja rituaalejasekä vahva reagointi muutoksiin
  • Leikin kehitys
    • Mielikuvitusleikki ja niin sanottu leikisti tekeminen
    • Kiinnostus leikkiä muiden lasten kanssa ja matkia muiden leikkiä
    • Sosiaalinen leikki (esim. "piiri pieni pyörii"), aloitteellisuus ja osallistuminen
    • Osallistuminen ryhmäleikkeihin, joissa on kolme tai useampia osallistujia

Diagnostista arvioita varten tarvittavien esitietojen keräämisestä ks. myös «Fuentes J, Hervás A, Howlin P ym. ESCAP practice g...»1, «National Institute for Health and Care Excellence ...»2, «Hyman SL, Levy SE, Myers SM ym. Identification, Ev...»3, «Counteur A.L., Lord C., Rutter M., Autismin diagno...»4.

Kirjallisuutta

  1. Fuentes J, Hervás A, Howlin P ym. ESCAP practice guidance for autism: a summary of evidence-based recommendations for diagnosis and treatment. Eur Child Adolesc Psychiatry 2021;30:961-984 «PMID: 32666205»PubMed
  2. National Institute for Health and Care Excellence (NICE). Autism spectrum disorder in under 19s: recognition, referral and diagnosis. 2011. https://www.nice.org.uk/guidance/cg128. Accessed 5 May 2020
  3. Hyman SL, Levy SE, Myers SM ym. Identification, Evaluation, and Management of Children With Autism Spectrum Disorder. Pediatrics 2020;145: «PMID: 31843864»PubMed
  4. Counteur A.L., Lord C., Rutter M., Autismin diagnostinen haastattelu – uudistettu versio