Autismikirjon osamäärä (Autism Spectrum Quotient, AQ) «Baron-Cohen S, Wheelwright S, Skinner R, ym. The a...»1 ja sen lyhempi versio AQ-10 «Allison C, Auyeung B, Baron-Cohen S. Toward brief ...»2 ovat kognitiivisesti hyvätasoisille suunnattuja kyselylomakkeita, joiden tarkoituksena on tunnistaa henkilöitä, joille voi olla perusteltua tehdä autismikirjon häiriön diagnostinen tutkimus. AQ:sta ja AQ-10:stä on omat versiot lapsille, nuorille ja aikuisille, ja suomenkielisenä on saatavilla aikuisten AQ sekä lasten, nuorten ja aikuisten AQ-10 «Roine U, Roine T, Salmi J, ym. Increased coherence...»3.
AQ:n toimivuutta autismikirjon piirteiden kartoittamisessa on tutkittu useassa validointitutkimuksessa, ja autismikirjon henkilöt ovat saaneet AQ:ssa keskimäärin suurempia pistemääriä kuin muu aikuisväestö «Baron-Cohen S, Wheelwright S, Skinner R, ym. The a...»1, «Roine U, Roine T, Salmi J, ym. Increased coherence...»3, «Hoekstra RA, Bartels M, Cath DC, ym. Factor struct...»4, «Loukusa S, Kotila A, Mattila ML, Ylämäki M, Joskit...»5, «Lundqvist LO, Lindner H. Is the Autism-Spectrum Qu...»6. Myös AQ-10:lla tehdyissä kahdessa tutkimuksessa sen herkkyys ja tarkkuus oli hyvä lapsilla, nuorilla ja aikuisilla «Allison C, Auyeung B, Baron-Cohen S. Toward brief ...»2, «Booth T, Murray AL, McKenzie K, ym. Brief report: ...»7.
Kuitenkin eräiden tutkimusten pohjalta AQ:n tai AQ-10:n kykyä tunnistaa ne aikuiset, joille on perusteltua tehdä autismikirjon tutkimus, on kyseenalaistettu. Ketelaarsin ym. «Ketelaars C, Horwitz E, Sytema S, ym. Brief report...»8 tutkimuksessa lievässä autismikirjon häiriössä AQ:n pistemäärät eivät eronneet merkitsevästi psykiatrian poliklinikan ei-autististen potilaiden pistemääristä «Ketelaars C, Horwitz E, Sytema S, ym. Brief report...»8. Ashwoodin ym. «Ashwood KL, Gillan N, Horder J, ym. Predicting the...»9 tutkimuksessa sekä AQ:n että AQ-10:n pistemäärän todettiin ennustavan huonosti sitä, ketkä tutkimuksiin ohjatuista saivat autismikirjon häiriön diagnoosin «Ashwood KL, Gillan N, Horder J, ym. Predicting the...»9. Myöskään AQ ei erottele ADHD:ta ja autismia «Bemmouna D, Weibel S, Kosel M, ym. The utility of ...»10, epävakaata persoonallishäiriötä ja autismia «May T, Pilkington PD, Younan R, ym. Overlap of aut...»11 tai skitsofreniaa ja autismia «Lugnegård T, Hallerbäck MU, Gillberg C. Asperger s...»12.
AQ:n tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että itsearviointimenetelmien tulosten luotettavuuteen voivat vaikuttaa myös vastaajan itsetuntemus sekä mahdollinen halu tarjota tietyntyyppisiä sosiaalisesti sopiviksi opittuja vastauksia. Kognitiivisesti hyvätasoisten (älykkyysosamäärä vähintään 85) autismikirjon aikuisten on todettu tunnistavan AQ-lomakkeen avulla itsessään enemmän autismikirjon piirteitä kuin kognitiivisesti heikompitasoisten «Bishop SL, Seltzer MM. Self-reported autism sympto...»13. Yleisväestössä miehet ovat saaneet naisia suurempia pistemääriä AQ:ssa, minkä on arvioitu viittavan autismikirjon häiriöön sopivien piirteiden suurempaan esiintyvyyteen miehillä kuin naisilla «Baron-Cohen S, Wheelwright S, Skinner R, ym. The a...»1.
NICE Guidelines -suosituksen mukaan AQ-10-lomaketta voidaan käyttää kognitiivisesti hyvätasoisten aikuisten lisäksi lievästi kehitysvammaisten autismikirjon häiriön seulontaan siten, että tutkija tarvittaessa lukee lomakkeen tutkittavalle «National Collaborating Centre for Mental Health (U...»14. AQ-10-lomaketta ei kuitenkaan ole validoitu kehitysvammaisilla, ja kehitysvammaisen henkilön kielellisen ymmärtämisen ja itsearviointikyvyn rajoitusten vuoksi tuloksiin on suhtauduttava varauksella.
AQ:n tapaiset itsearvioinnit on tarkoitettu vain seulaksi tai yhdeksi osaksi laajempaa autismikirjon piirteiden kartoitusta. AQ:ta ei ole tarkoitettu varsinaiseksi diagnostiseksi arvioksi, eikä sen tulos yksinään ole riittävä sen arvioimiseksi, ketkä ohjataan tarkempaan tutkimukseen «Wigham S, Rodgers J, Berney T, ym. Psychometric pr...»15. Etenkin pitempää AQ-lomaketta voidaan kuitenkin käyttää haastattelurunkona ammattilaisen arvioidessa autismikirjon piirteitä.
Aikuisten AQ-versio
AQ sisältää 50 väittämää viideltä eri osa-alueelta:
Väittämiin vastataan 4-portaisen Likert-asteikon avulla (täysin eri mieltä – melko eri mieltä – melko samaa mieltä – täysin samaa mieltä). Puolessa väittämistä pisteen saamiseen vaaditaan positiivinen vastaus (samaa mieltä) ja puolessa väittämistä puolestaan negatiivinen vastaus (eri mieltä).
Sosiaalisen kommunikaation tavoissa ja taidoissa on länsimaissa kulttuurieroja. Tämän takia AQ:lle ja sen eri osa-alueille on määritelty myös suomalaiset viitearvot (keskiarvo ja keskihajonta sekä suuntaa antavat katkaisupistemäärät) «Loukusa S, Kotila A, Mattila ML, Ylämäki M, Joskit...»5.
AQ:n suomalaisia aikuisten viitearvoja määrittelevässä tutkimuksessa «Loukusa S, Kotila A, Mattila ML, Ylämäki M, Joskit...»5 suomalaiset autismikirjon naiset ja miehet sekä verrokkinaiset ja -miehet arvioivat autismikirjon piirteitään. AQ-pistemäärät jäivät kaikissa suomalaisissa tutkimusryhmissä huomattavasti pienemmiksi kuin vastaavissa englantilaisissa ryhmissä, eli suomalaiset arvioivat autismikirjon piirteensä vähäisemmiksi kuin englantilaiset «Baron-Cohen S, Wheelwright S, Skinner R, ym. The a...»1. Suomalaisessa tutkimuksessa AQ:n erottelukyky autismikirjon miesten ja verrokkien välillä osoittautui melko hyväksi, mutta naisten osalta vain kohtalaiseksi. Tutkimuksessa ei määritetty positiivista ja negatiivista ennustearvoa (PPV ja NPV). Tutkimuksen ROC-käyristä ei pystytty määrittämään selkeitä katkaisurajoja, vaan voitiin ainoastaan antaa mahdollisia rajavaihtoehtoja, joita autismikirjon parissa työskentelevät asiantuntijat voivat hyödyntää harkiten. Eri osa-alueiden pisteiden jakautumisen tarkastelu voi antaa tietoa vaikeuksien painottumisesta eri osa-alueiden välillä, mikä voi auttaa jatkotutkimusten suunnittelussa.
HUS Mielenterveystalon «https://www.mielenterveystalo.fi/fi/pro/mittarit/aq-autism-spectrum-quotient»1 AQ:ta käsittelevässä kuvauksessa todetaan, että kansainvälisessä tutkimuksessa on ehdotettu raja-arvoksi pistemääriä 32 ja 26 ja että ruotsalainen tutkimus päätyi suosittelemaan 29 pisteen raja-arvoa. Mielenterveystalon kuvauksessa todetaan, että varovaisuusperiaatteen mukaan 26 pistettä lienee soveltuvin arvo harkita jatkotutkimuksia.
Aikuisten suomenkielinen AQ-versio on vapaasti saatavilla HUS Mielenterveystalon ammattilaisten osiosta, jossa lomake pisteyttää vastaukset automaattisesti «https://www.mielenterveystalo.fi/fi/ammattilaisille»2. Se on saatavilla myös Cambridgen yliopiston Simon Baron-Cohenin johtaman Autism Research Centerin internetsivustolta «https://www.autismresearchcentre.com/tests/autism-spectrum-quotient-aq-adult/»3. Autism Research Centerin internetsivustolla «https://www.autismresearchcentre.com/»4 on myös englanninkielinen osioiden pisteytysohje sekä AQ:n käännöksiä lukuisille eri kielille.
Aikuisten AQ-10-versio
AQ-lomakkeen pohjalta on kehitetty myös lyhyempi AQ-10, joka koostuu kymmenestä väittämästä «Allison C, Auyeung B, Baron-Cohen S. Toward brief ...»2. AQ-10-lomakkeesta on sekä aikuisten itsearviointiin tarkoitettu versio että lasten ja nuorten arviointiin tarkoitetut versiot (katso alla). Allisonin ym. (2012) «Allison C, Auyeung B, Baron-Cohen S. Toward brief ...»2 aineiston perusteella AQ-10:n katkaisurajaksi suositellaan 6:ta pistettä, mikä koskee myös lasten ja nuorten versioita.
AQ-10-lomakkeen aikuisten versio on suomennettu, mutta sille ei ole määritelty suomalaisia viitearvoja. Kuten edellä on todettu, itsearviointilomake on tarkoitettu vain yhdeksi tiedonkeruun välineeksi.
Suomenkieliset lasten, nuorten ja aikuisten AQ-10-versiot ovat vapaasti saatavilla Autismiliiton sivustolta «https://autismiliitto.fi/autismi/diagnosointi/»5. Suomenkielinen aikuisten versio lisäksi saatavilla Autism Research Centerin internetsivustolta «https://www.autismresearchcentre.com/tests/autism-spectrum-quotient-aq-adult/»3. Autism Research Centerin internetsivustolla «https://www.autismresearchcentre.com/»4 on myös AQ-10:n englanninkielinen versio ja käännöksiä useille muille kielille.
Lasten ja nuorten AQ-10-versiot (vanhempien vastattavaksi)
AQ-10-lomakkeesta on myös vanhempien vastattavaksi tarkoitetut lasten ja nuorten versiot. Allisonin ym. (2012) «Allison C, Auyeung B, Baron-Cohen S. Toward brief ...»2 aineiston perusteella AQ-10:n katkaisurajaksi lapsilla ja nuorilla suositellaan 6:ta pistettä.
4–11-vuotiaiden lasten version alkuperäisessä Britanniassa toteutetussa validointitutkimuksessa «Allison C, Auyeung B, Baron-Cohen S. Toward brief ...»2 verrattiin DSM-IV-kriteerien mukaan autismin, Aspergerin oireyhtymän, epätyypillisen autismin tai PDD-NOS-diagnoosin saaneiden lasten (N = 216) pisteitä verrokkiryhmän pisteisiin (N = 470). Diagnoosin saaneiden iän keskiarvo oli 7,15 vuotta (SD 2,21) ja verrokkien 9,21 vuotta (SD 1,27). Lasten AQ-10-versiossa herkkyys oli 0,95, tarkkuus 0,97 ja PPV 0,94, kun raja-arvo oli 6. Vastaavasti 12–15-vuotiaiden nuorten AQ-10-versiossa (diagnoosin saaneet N = 81, iän keskiarvo 13,59 vuotta, SD 1,05, verrokit N = 237, iän keskiarvo 13,52 vuotta, SD 1,06) herkkyys oli 0,93, tarkkuus 0,95 ja PPV 0,86, kun raja-arvo oli 6.
Englantilaisessa tutkimuksessa «Archibald T, Willmott E, Kelly C, ym. Investigatin...»16 selvitettiin, onko AQ-10 hyödyllinen autismin seulontatutkimus lapsilla ja nuorilla, joilla on syömisen välttämis- ja rajoittamishäiriö (avoidant restrictive food intake disorder, ARFID). Tutkimukseen osallistui 246 perhettä, joiden lapsi oli avohoidon moniammatillisessa arviossa ARFIDin vuoksi. Lapset olivat iältään 4–17-vuotiaita. 63 % vanhemmista vastasi lasten AQ-10-kyselyyn (M = 8,9 vuotta, SD = 2,7), 30 % vanhemmista vastasi nuorten kyselyyn (M = 14,7 vuotta, SD = 0,8), ja 7 %:ssa tapauksista nuori itse täytti aikuisten kyselyn (M = 16,6 vuotta, SD = 0,5). Tutkimuksessa todettiin, että 80,2 % (n = 69) lapsista ja nuorista, joilla oli ennestään autismidiagnoosi, ylitti AQ-10:n kliinisen pisterajan 6 pistettä tai enemmän (M = 7,2, SD = 1,9). 43,9 % (n = 43) lapsista ja nuorista, joilla ei ollut vielä autismidiagnoosia, mutta joilla kliinisesti arvioitiin olevan autismi, ylitti kliinisen pisterajan (M = 5,2, SD = 2,5). 6,5 % (n = 4) niistä lapsista ja nuorista, joilla ei ollut autismidiagnoosia ja joilla ei kliinisesti arvioitu olevan autismia, ylitti kliinisen pisterajan (M = 2,8, SD = 1,8). Tutkijat toteavat, että AQ-10-kyselyä voidaan käyttää yhtenä välineenä ARFID-potilaiden autismin seulonnassa, mutta se ei yksin riitä, vaan tarvitaan laajempaa kliinistä arviota.
Yhteenvetona todetaan, että AQ-10-lomakkeen lasten ja nuorten versiot on suomennettu, mutta niille ei ole määritelty suomalaisia viitearvoja. Lasten ja nuorten AQ-10-lomakkeita ei ole validoitu nykyisten autismikirjon häiriön diagnostisten kriteerien mukaan. Lomakkeen tiedonlähteenä toimivat vanhemmat, jolloin tietoa ei kerry tällä menetelmällä useista eri ympäristöistä. Lomakkeita tuleekin käyttää ainoastaan yhtenä tiedonkeruun välineenä.
Suomenkieliset lasten ja nuorten AQ-10-versiot ovat vapaasti saatavilla Autismiliiton sivustolta «https://autismiliitto.fi/autismi/diagnosointi/»5. Autism Research Centerin internetsivustolla «https://www.autismresearchcentre.com/»4 on myös AQ-10:n englanninkieliset lasten ja nuorten versiot sekä käännöksiä useille kielille.