Takaisin Tulosta

AQ ja AQ-10 autismikirjon häiriön seulonnassa

Lisätietoa aiheesta
Soile Loukusa, Marja-Leena Mattila ja Terhi Koskentausta
23.1.2023

AQ

Autismikirjon osamäärä (Autism Spectrum Quotient, AQ) «Baron-Cohen S, Wheelwright S, Skinner R ym. The au...»1 on itsearviointilomake, jonka tarkoituksena on tunnistaa henkilöitä, joille voi olla perusteltua tehdä autismikirjon häiriön diagnostinen tutkimus. AQ soveltuu 16 vuotta täyttäneille nuorille ja aikuisille, ja se on saatavilla myös suomenkielisenä «Roine U, Roine T, Salmi J ym. Increased coherence ...»2. AQ:n kehittämisen lähtökohtana on ollut tarve saada käyttöön nopeasti toteutettava seulontalomake, jonka avulla pystytään kartoittamaan kognitiivisesti hyvätasoisten nuorten ja aikuisten autismikirjon häiriön keskeisiä piirteitä. AQ:sta on myös lapsille ja nuorille tarkoitetut versiot, mutta niitä ei ole käännetty suomen kielelle.

AQ:n toimivuutta autismikirjon piirteiden kartoittamisessa on tutkittu runsaasti, ja autismikirjon henkilöt ovat saaneet AQ:ssa keskimäärin korkeampia pisteitä kuin muu aikuisväestö «Baron-Cohen S, Wheelwright S, Skinner R ym. The au...»1, «Hoekstra RA, Bartels M, Cath DC ym. Factor structu...»3, «Ketelaars C, Horwitz E, Sytema S ym. Brief report:...»4, «Loukusa S, Kotila A, Mattila ML, Ylämäki M, Joskit...»5, «Lundqvist, L. O. & Lindner, H. I. (2017). Is the A...»6. Lievässä autismikirjon häiriössä pisteet eivät kuitenkaan eroa merkitsevästi tyypillistä aikuisväestöä edustavien pistemääristä «Ketelaars C, Horwitz E, Sytema S ym. Brief report:...»4. Yleisväestössä miehet ovat saaneet naisia korkeampia pisteitä AQ:ssa, mikä viittaa autismikirjon häiriöön sopivien piirteiden suurempaan esiintyvyyteen miehillä kuin naisilla «Baron-Cohen S, Wheelwright S, Skinner R ym. The au...»1.

AQ sisältää 50 väittämää viideltä eri osa-alueelta:

  • sosiaaliset taidot
  • kommunikaatio
  • mielikuvitus
  • tarkkaavuuden siirtäminen
  • yksityiskohtien huomioiminen.

Väittämiin vastataan 4-portaisen Likert-asteikon avulla (täysin eri mieltä – melko eri mieltä – melko samaa mieltä – täysin samaa mieltä). Puolessa väittämistä pisteen saamiseen vaaditaan positiivinen vastaus (samaa mieltä) ja puolessa väittämistä puolestaan negatiivinen vastaus (eri mieltä).

Sosiaalisen kommunikaation tavoissa ja taidoissa on länsimaissa kulttuurieroja. Tämän takia AQ:lle ja sen eri osa-alueille on määritelty myös suomalaiset viitearvot (keskiarvo ja keskihajonta sekä suuntaa antavat katkaisupistemäärät) «Loukusa S, Kotila A, Mattila ML, Ylämäki M, Joskit...»5.

AQ:n suomalaisia viitearvoja määrittelevässä tutkimuksessa «Loukusa S, Kotila A, Mattila ML, Ylämäki M, Joskit...»5 suomalaiset autismikirjon naiset ja miehet sekä verrokkinaiset ja -miehet arvioivat autismikirjon piirteitään. AQ-pistemäärät jäivät kaikissa suomalaisissa tutkimusryhmissä huomattavasti pienemmiksi kuin vastaavissa englantilaisissa ryhmissä, eli suomalaiset arvioivat autismikirjon piirteensä vähäisemmiksi kuin englantilaiset «Baron-Cohen S, Wheelwright S, Skinner R ym. The au...»1. Suomalaisessa tutkimuksessa AQ:n erottelukyky autismikirjon miesten ja verrokkien välillä osoittautui melko hyväksi, mutta naisten osalta vain kohtalaiseksi. Tutkimuksen ROC-käyristä ei pystytty määrittämään selkeitä katkaisurajoja, vaan voitiin ainoastaan antaa mahdollisia rajavaihtoehtoja, joita autismikirjon parissa työskentelevät asiantuntijat voivat hyödyntää harkiten. Eri osa-alueiden pisteiden jakautumisen tarkastelu voi antaa tietoa vaikeuksien painottumisesta eri osa-alueiden välillä, mikä voi auttaa jatkotutkimusten suunnittelussa.

AQ:n tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että itsearviointimenetelmien tulosten luotettavuuteen voivat vaikuttaa myös vastaajan itsetuntemus sekä mahdollinen halu tarjota tietyntyyppisiä sosiaalisesti sopiviksi opittuja vastauksia. Kognitiivisesti keskitasoisten ja keskitasoa parempitasoisten (älykkyysosamäärä vähintään 85) autismikirjon henkilöiden on todettu tunnistavan AQ-lomakkeen avulla itsessään enemmän autismikirjon piirteitä kuin kognitiivisesti keskitasoa heikompitasoisten «Bishop SL, Seltzer MM. Self-reported autism sympto...»7. AQ:n tapaisten itsearviointien tulisikin toimia vain seulana tai yhtenä osana laajempaa autismikirjon piirteiden kartoitusta.

Suomenkielinen AQ on vapaasti saatavilla Cambridgen yliopiston Simon Baron-Cohenin johtaman Autism Research Centerin internetsivustolta «https://www.autismresearchcentre.com/tests/autism-spectrum-quotient-aq-adult/»1 sekä HUS Mielenterveystalon ammattilaisten osiosta, jossa lomake pisteyttää vastaukset automaattisesti «https://www.mielenterveystalo.fi/fi/ammattilaisille»2. Mielenterveystalossa AQ-lomakkeen esittelyn Pisteytys ja tulkinta -kohdassa on mainittu, että autismikirjon henkilöiden on havaittu saavan kyselystä keskimäärin 35 pistettä ja terveiden koehenkilöiden keskimäärin 17 pistettä. Nämä pisteet pohjautuvat englantilaiseen aineistoon. Kuten edellä on kuvattu, suomalaisessa aineistossa pistemäärät ovat jääneet huomattavasti pienemmiksi «Loukusa S, Kotila A, Mattila ML, Ylämäki M, Joskit...»5. Tämän vuoksi suomalaisilla jo pienempiä pistemääriä voidaan pitää viitteenä autismikirjon häiriöstä.

Autism Research Centerin internetsivustolla «https://www.autismresearchcentre.com/»3 on myös englanninkielinen osioiden pisteytysohje sekä AQ:n käännöksiä lukuisille eri kielille.

AQ-10

AQ-lomakkeen pohjalta on kehitetty myös lyhyempi AQ-10, joka koostuu kymmenestä väittämästä «Allison C, Auyeung B, Baron-Cohen S. Toward brief ...»8. AQ-10-lomakkeesta on sekä aikuisten itsearviointiin tarkoitettu versio että lasten ja nuorten arviointiin tarkoitetut versiot. Allisonin ym. (2012) «Allison C, Auyeung B, Baron-Cohen S. Toward brief ...»8 aineiston perusteella AQ-10:n katkaisurajaksi suositellaan kuutta pistettä, mikä koskee myös lasten ja nuorten versioita.

NICE Guidelines -suosituksen mukaan AQ-10-lomaketta voidaan käyttää kognitiivisesti hyvätasoisten lisäksi lievästi kehitysvammaisten autismikirjon häiriön seulontaan siten, että tutkija tarvittaessa lukee lomakkeen tutkittavalle «National Collaborating Centre for Mental Health (U...»9. AQ-10-lomaketta ei kuitenkaan ole validoitu kehitysvammaisilla, ja kehitysvammaisen henkilön kielellisen ymmärtämisen ja itsearviointikyvyn rajoitusten vuoksi tuloksiin on suhtauduttava varauksella.

AQ-10-lomakkeen aikuisten versio on suomennettu, mutta sille ei ole määritelty suomalaisia viitearvoja. Suomenkielinen aikuisten versio on vapaasti saatavilla Autism Research Centerin internetsivustolta «https://www.autismresearchcentre.com/tests/autism-spectrum-quotient-aq-adult/»1 ja Autismiliiton sivustolta «https://autismiliitto.fi/autismi/diagnosointi/»4.

Kirjallisuutta

  1. Baron-Cohen S, Wheelwright S, Skinner R ym. The autism-spectrum quotient (AQ): evidence from Asperger syndrome/high-functioning autism, males and females, scientists and mathematicians. J Autism Dev Disord 2001;31:5-17 «PMID: 11439754»PubMed
  2. Roine U, Roine T, Salmi J ym. Increased coherence of white matter fiber tract organization in adults with Asperger syndrome: a diffusion tensor imaging study. Autism Res 2013;6:642-50 «PMID: 24089369»PubMed
  3. Hoekstra RA, Bartels M, Cath DC ym. Factor structure, reliability and criterion validity of the Autism-Spectrum Quotient (AQ): a study in Dutch population and patient groups. J Autism Dev Disord 2008;38:1555-66 «PMID: 18302013»PubMed
  4. Ketelaars C, Horwitz E, Sytema S ym. Brief report: adults with mild autism spectrum disorders (ASD): scores on the autism spectrum quotient (AQ) and comorbid psychopathology. J Autism Dev Disord 2008;38:176-80 «PMID: 17385086»PubMed
  5. Loukusa S, Kotila A, Mattila ML, Ylämäki M, Joskitt L, Moilanen I, Ebeling H, Hurtig T. Autismikirjon osamäärä (AQ) autismikirjon piirteitä seulomassa: Seulontalomakkeen erottelukyky nuorilla aikuisilla. Puhe ja kieli 2021;41:91-112. Artikkeli on vapaasti saatavilla osoitteesta: https://journal.fi/pk/article/view/107693/62978 «https://journal.fi/pk/article/view/107693/62978»5
  6. Lundqvist, L. O. & Lindner, H. I. (2017). Is the Autism-Spectrum Quotient a Valid Measure of Traits Associated with the Autism Spectrum? A Rasch Validation in Adults with and Without Autism Spectrum Disorders. Journal of Autism and Developmental Disorders, 47, 2080–2091.
  7. Bishop SL, Seltzer MM. Self-reported autism symptoms in adults with autism spectrum disorders. J Autism Dev Disord 2012;42:2354-63 «PMID: 22361924»PubMed
  8. Allison C, Auyeung B, Baron-Cohen S. Toward brief “Red Flags” for autism screening: The Short Autism Spectrum Quotient and the Short Quantitative Checklist for Autism in toddlers in 1,000 cases and 3,000 controls [corrected]. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2012;51:202-212.e7 «PMID: 22265366»PubMed
  9. National Collaborating Centre for Mental Health (UK). Autism: Recognition, Referral, Diagnosis and Management of Adults on the Autism Spectrum. Leicester (UK): British Psychological Society; 2012. PMID: 2606506