Jodin merkitys kilpirauhassairauksissa
Lisätietoa aiheesta
Leena Norvio
1.11.2023
- Jodia on Suomen maaperässä niukasti, ja siksi sen luontainen saanti on vähäistä.
- Suomessa jodioidun suolan käytön vähentämisen myötä jodin saanti alkoi heikentyä vuoden
2000 jälkeen, mikä johti Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukseen lisätä jodioidun
ruokasuolan käyttöä joukkoruokailuissa ja elintarviketeollisuudessa väestön jodin
saannin parantamiseksi «Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus 10.2.2...»1.
- Jodin puutteen riskiryhmiin kuuluvat muun muassa raskaana olevat ja imettävät äidit,
joille suositellaan jodia sisältäviä monivitamiinivalmisteita, jos vuorokausitarve
ei täyty ruokavaliolla (raskaana olevilla 175 µg/vrk ja imettävillä 200 µg/vrk).
- Vegaaniruokavaliota suositellaan täydennettäväksi jodia sisältävillä monivitamiinivalmisteilla,
joiden jodin vuorokausiannos on 100–175 µg.
- Myös liiallinen jodin saanti haitallista «Rayman MP. Multiple nutritional factors and thyroi...»2, «Surks M. Iodine-induced thyroid dysfunction. https...»3.
- Se voi aiheuttaa hypotyreoosin erityisesti autoimmuunityreoidiitin yhteydessä, jossa
kilpirauhashormonituotantoa on jäljellä.
- Se voi aiheuttaa kilpirauhasen liikatoiminnan erityisesti henkilöillä, joilla on kyhmystruuma
tai piilevä Basedowin tauti.
- Äidin liiallinen jodin saanti voi aiheuttaa vastasyntyneen hypotyreoosin.
- Suomessa jodia saadaan harvoin liikaa ruokavaliosta, mutta sitä voi saada liikaa joistakin
luontaistuotteista ja ravintolisistä, erityisesti merilevästä.
- Merilevävalmisteita käytetään usein jodilisänä. Merilevän ongelma on, että jodin määrä
merilevässä vaihtelee paljon, mikä helposti johtaa liialliseen saantiin. Merilevävalmisteiden
käyttöä suositellaan ainoastaan, jos niiden tarkka jodipitoisuus on tiedossa.
- Muita syitä liiallisen jodin saantiin ovat jodia sisältävien varjoaineiden käyttö
ja amiodaronihoito.
Artikkelin tunnus: nix03299 (050.133)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
