Duodecimin suun tutkimus- ja hoitovälin määrittämistä käsittelevän konsensussuosituksen laatimisen menetelmät ja prosessi kuvataan tässä dokumentissa (ks. myös kuvat 1 ja 2).
Kyseessä on tutkimusnäyttöön ja siihen perustuvaan konsensukseen pohjautuva suositus. Suosituksessa esitetään asiantuntijoiden etukäteen kuvatuilla menetelmillä saavutettu konsensus.
Valmisteluryhmä järjesti rahoituksen, kuvasi prosessin ja päätti paneelin puheenjohtajat, kokoonpanon ja asiantuntijat.
Valmisteluryhmän jäsenet:
Kirjoittajaryhmä valmisteli asiat paneelin kokoukseen. Valmistelu käsitti kirjallisuuden läpikäymisen ja yhteenvedon tekemisen sen perusteella, suositusluonnoksen ja sen taustamateriaalien kirjoittamisen ja konsensusäänestysten järjestämisen.
Kirjoittajaryhmän puheenjohtaja toimi suosituspaneelin esittelijänä. Hän ei äänestänyt konsensuksesta mutta osallistui muutoin päätöksentekoon.
Muilla kirjoittajaryhmän jäsenillä oli osallistumis-, puhe- ja esittelyoikeus paneelin kokouksissa, mutta he eivät osallistuneet päätöksentekoon suosituksen sisällöstä. Ryhmä toimi paneelin kokouksissa sihteeristönä. Kirjoittajaryhmä esitti tarvittavia kuultavia asiantuntijoita.
Kirjoittajaryhmän jäsenet:
Paneeli oli suosituksen sisällöstä päättävä ryhmä. Se valitsi ydinkysymykset enemmistöpäätöksellä ja suositusprosessin mukaan hyväksyi tai hylkäsi suosituslauseet. Lisäksi paneelin jäsenet tutustuivat lähetettyihin aineistoihin ennen kokousta, keskustelivat kokouksissa perustellen kantojaan, äänestivät konsensuksesta suosituslauseiden osalta ja tarkastivat lopullisen suosituksen.
Paneelilla ei ollut oikeutta muuttaa paneelin kokoonpanoa.
Paneelin jäsenet:
Kirjoittajaryhmä konsultoi myös muita asiantuntijoita. Asiantuntijat eivät osallistuneet päätöksentekoon eivätkä konsensuksesta äänestämiseen.
Ydinkysymyksillä tarkoitetaan kysymyksiä, joihin suosituksessa haluttiin vastata. Ydinkysymykset määriteltiin työn alussa ja kirjattiin ylös.
Valmisteluryhmä laati listan ydinkysymyksistä.
Suurimmasta osasta ydinkysymyksiä päätettiin suosituspaneelin ensimmäisessä kokouksessa. Kun ydinkysymysten mukaan ottamisesta päätettiin, kokouksessa tuli olla paikalla vähintään puolet paneelin jäsenistä. Ydinkysymys hyväksyttiin käsiteltäväksi suosituksessa, jos vähintään 50 % paikalla olleista äänesti ydinkysymyksen puolesta. Ydinkysymysten sanallista muotoilua ja järjestystä muokattiin työn edetessä kokonaisuuden loogisuuden ja ymmärrettävyyden parantamiseksi.
Suositustekstiin on kirjattu ydinkysymyksistä yhteenveto ja lisäksi, jos tarkoituksenmukaista ja mahdollista, aiheesta muotoillut suosituslauseet (recommendations). Suosituslauseet on kirjattu suositukseen, kun paneeli on saavuttanut asiasta riittävän konsensuksen (ks. kohta Konsensuspäätösten tekeminen). Näytön luotettavuutta ei ole systemaattisesti arvioitu.
Työn edetessä ydinkysymykset muotoituivat seuraaviksi:
1. Mikä on suun tutkimus- ja terveystarkastusväli terveellä lapsella ja nuorella, jolla ei ole suun sairauksia eikä niiden riskitekijöitä, ja jonka purennan kehityksessä ei ole havaittu poikkeavaa?
2. Mitä seikkoja huomioidaan määritettäessä yksilöllistä suun tutkimus- tai terveystarkastusväliä muutoin terveelle, jolla on suun sairauksia tai niiden riskitekijöitä?
3. Miten lapsen tai nuoren yleisterveys vaikuttaa ja huomioidaan suun tutkimus- ja hoitoväliä määritettäessä?
4. Mikä on suun tutkimus- ja hoitoväli terveellä aikuisella, jolla ei ole suun sairauksia eikä niiden riskitekijöitä?
5. Mikä on suun tutkimus-, terveystarkastus- ja hoitoväli muutoin terveellä aikuisella, jolla on suun sairauksia tai niiden riskitekijöitä?
6. Mitkä erityisryhmät tarvitsevat muutoin terveelle aikuiselle määritellystä poikkeavaa yksilöllistä tutkimus- ja hoitoväliä?
7. Mitä seikkoja huomioidaan määritettäessä yksilöllistä tutkimus- ja hoitoväliä hoivan varassa oleville lapsille, nuorille, aikuisille ja iäkkäille (omais-, koti- tai ympärivuorokautinen hoito)?
8. Parantaako säännöllinen hammashoito (yksilöllisesti määritetyn tutkimus- ja hoitovälin noudattaminen) yleistä elämänlaatua tai suun terveyteen liittyvää elämänlaatua?
9. Vähentääkö säännöllinen hammashoito (yksilöllisesti määritetyn tutkimus- ja hoitovälin noudattaminen) myöhempää hoidon ja resurssien käytön tarvetta ja niihin liittyviä kustannuksia (ensiapuhoidon, tehohoidon, juurihoidon ja proteettisen hoidon tarvetta, parodontologisen luukadon etenemistä tai hampaiden poistoja)?
10. Vähentääkö lapsen purentavirheiden oikea-aikainen hoito kustannuksia tai myöhempää hoidon ja resurssien käytön tarvetta?
11. Millä perusteella määritetään hoitojakson käyntien väli parodontologisessa hoidossa, paikkaushoidossa ja hampaan juurihoidossa?
12. Millä perusteella tutkimus- tai hoitovälin pituutta arvioidaan uudelleen ja muutetaan (yllä oleviin tilanteisiin liittyen)?
13. Millaisissa tilanteissa hoidon jatkuvuus on erityisen tarpeellista?
Paneeli kävi ensimmäisessä kokouksessaan läpi jäsenten sidonnaisuudet ja totesi, että esteellisyyksiä osallistua paneelin työskentelyyn ei ollut. Sidonnaisuusilmoitukset viimeisten kolmen vuoden ajalta kerättiin työn loppuvaiheessa, ja ne julkaistaan suosituksen yhteydessä.
Kaikki suosituslauseet (recommendations) käsiteltiin konsensusmenettelyllä (kuva 1). Suosituslauseiden perustelut (yhteenvedot) ja lisätietoaineistot esiteltiin suosituspaneelille ja paneelin jäsenille varattiin mahdollisuus kommentoida niitä. Kommentit huomioitiin kirjoittajaryhmän harkinnan mukaan, mutta yhteenvedoista ja lisätietoaineistoista ei haettu muodollista konsensusta.
Paneelin yksittäisessä kokouksessa käsiteltiin rajallinen määrä suosituslauseluonnoksia ja niihin liittyvät taustamateriaalit. Ennen kokousta suosituspaneelin jäsenille lähetettiin sähköinen kysely, jossa he arvioivat seuraavassa kokouksessa käsiteltävät suosituslauseet. Arvioinnin pohjana toimivat taustamateriaalit. Kyselyyn vastaamiseen oli varattu 2 viikkoa aikaa.
Kukin suosituslause arvioitiin Likert-asteikolla 1–9 kysymyksenasettelulla "Olen samaa mieltä suosituksen sisällöstä ja sanamuodosta". Arvioinnissa käytetyssä asteikossa 9 = täysin samaa mieltä, 5 = ei samaa eikä eri mieltä ja 1 = täysin eri mieltä. Arviointien tulkinnassa muodostetaan 3 ryhmää: 9–7 = samaa mieltä, 6–4 = ei samaa eikä eri mieltä ja 3–1 = eri mieltä. Arvioinnin lisäksi annettiin mahdollisuus kommentoida jokaista suosituslauseluonnosta. Suosituspaneelin jäseniä pyydettiin vastaamaan kysymykseen "Miten muotoilisit suosituslauseen, jotta voisit vastata 9 = täysin samaa mieltä?"
Arvioinnin tulokset esiteltiin suosituspaneelin kokouksessa. Tuloksissa esiteltiin suosituslausekohtaisesti vastanneiden määrä, arvioinnin mediaani ja arviointiryhmien prosenttiosuudet (samaa mieltä, ei eri eikä samaa mieltä, eri mieltä). Vähintään 50 %:n panelisteista piti vastata kyselyyn suosituslausekohtaisesti, jotta päätös hyväksymisestä tai hylkäämisestä voitiin tehdä. Kirjoittajaryhmällä oli harkintansa mukaan mahdollisuus kirjata suosituksen käsittelyssä mahdollisesti ilmenneet merkittävät eriävät kannat suosituksen lisätietoaineistoihin. Eriäviä kantoja ei voinut kirjata suosituslauseiden yhteyteen.
| Tulos | Tulkinta | Toimintatapa |
|---|---|---|
| ≥ 75% vastanneista vastannut 9–7 | Konsensus hyväksymisestä | Suosituslause hyväksyttiin, ja se sisällytettiin suositukseen. Siihen voitiin tehdä kyselyn ja keskustelun pohjalta pieniä muutoksia. |
| ≥ 75% vastanneista vastannut 3–1 | Konsensus hylkäämisestä | Suosituslause hylättiin, joten sitä ei sisällytetty suositukseen. Yhteenveto ja lisätietoaineisto
julkaistaan. Puheenjohtajan päätöksellä lisäkäsittely mahdollinen. |
| Edellä olevat eivät täyty | Ei riittävää konsensusta, uusi käsittely | Kirjoittajaryhmä kokosi kyselystä mahdollisia suosituslausemuotoiluja. Kokouksessa
keskusteltiin näistä ehdotuksista, ja niitä muokattiin ja muotoiltiin uudelleen seuraavaa
sähköistä äänestystä varten. Varauduttiin äänestämään kokouksessa niin, että jokainen
antaa 3 parhaalle luonnokselle ääniä (3, 2, 1 ääntä) (nominaalinen ryhmätekniikka).
Kokouksen äänestyksessä eniten ääniä saanut vaihtoehto valmisteltiin seuraavaan sähköiseen
äänestykseen. Puheenjohtajan päätöksellä useampi kuin yksi lisäkäsittely oli mahdollinen. Jos kahden tai useamman kierroksen jälkeen ei saavutettu riittävää konsensusta, suositusehdotus hylättiin. |
Duodecimin informaatikko teki kirjallisuushaut työn alussa. Työn aikana tehtiin kohdennettuja hakuja ydinkysymyksittäin. Lähteitä haettiin lisäksi löydettyjen artikkelien viitteistä ja suosituspaneelin tunnistamista kirjallisuushakujen ulkopuolisista tutkimusjulkaisuista.
Kirjoittajaryhmä valitsi suositusta varten käytettävät tutkimukset ydinkysymyksittäin ja konsultoi tarvittaessa asiantuntijoita ja suosituspaneelin jäseniä.
Kirjoittajaryhmän jäsenet kirjoittivat vastuualueidensa mukaisesti taustamateriaalit ja suositusluonnoksen. Luonnokset käsiteltiin sähköisissä arviointikyselyissä ja kokouksissa. Niitä muokattiin kyselyiden ja kokouksissa käytyjen keskustelujen perusteella.
Duodecim lähettää hoitosuosituksen ja siihen liittyvät materiaalit lausuntokierrokselle. Lausuntokierros toteutetaan sekä kohdennettuna että avoimena. Suosituspaneeli on tunnistanut suosituksen kannalta olennaisia tahoja ja asiantuntijoita, joilta pyydetään suosituksesta lausunto (kohdennettu). Lausunnon voi antaa myös Terveysportissa kuka tahansa, jolla on pääsy Terveysporttiin. Lisäksi lausunto on mahdollista antaa Hammaslääkäriseura Apollonian jäsensivujen kautta.
Lausuntokierros toteutetaan rakenteisella lomakkeella. Nimettömänä annettuja lausuntoja ei huomioida. Lausunnot ovat kirjoittajaryhmän, suosituspaneelien ja asiantuntijaryhmän jäsenten käytettävissä. Niitä ei julkaista.
Kirjoittajaryhmä käsittelee saadut lausunnot, keskustelee tarvittaessa muutoksista asiantuntijoiden ja suosituspaneelin jäsenten kanssa ja tekee harkintansa mukaisesti ehdotuksia tarvittavista muutoksista hoitosuosituskokonaisuuteen. Muutokset käsitellään suosituspaneelin kokouksessa. Muutokset suosituslauseisiin hyväksytään 75 %:n enemmistöllä.
Hoitosuosituksen julkaisemisesta päättää Duodecim, jolla on suosituksen copyright. Hoitosuositus julkaistaan Duodecimin alustalla niin, että se on avoimesti saatavilla.
Suosituksen sisältöön voidaan viitata ja siitä voidaan tiedottaa laajasti vasta sen jälkeen, kun suositus on julkaistu. Keskeneräisen suosituksen sisällöstä tai yksityiskohdista ei suosituksen laatimiseen osallistuneiden henkilöiden pidä keskustella julkisuudessa. Suosituksen laatimisen aikana suosituspaneelin jäsenet esiintyvät julkisuudessa yksityishenkilöinä eivätkä ota kantaa valmisteilla olevan suosituksen sisältöön.
Suositukselle ei etukäteen ole suunniteltu ylläpitoa. Suositus on voimassa 3 vuotta sen julkaisemisesta, jos sitä ei päivitetä.
Kuva 1. Hyvä käytäntö -konsensussuosituksen laatimisen prosessi.
Kuva 2. Hyvä käytäntö -konsensussuosituksen konsensusprosessi.
