Mitä musiikkiterapia on?
Musiikkiterapiassa keskeistä on vuorovaikutus musiikin keinoin. Musiikkiterapia on monipuolinen kuntoutus- ja hoitomuoto, joka soveltuu niin lapsille, nuorille, aikuisille kuin ikäihmisillekin, joilla on erilaisia psyykkisiä tai neurologisia häiriöitä tai muita toimintakyvyn rajoituksia. Musiikkiterapia perustuu tieteelliseen tutkimukseen, se ei edellytä asiakkaalta musiikillisia taitoja, ja se suunnitellaan ja toteutetaan aina yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Musiikkiterapian menetelmät perustuvat muun muassa musiikin kuunteluun, äänenkäyttöön, soittamiseen, improvisaatioon, musiikin tekemiseen, musiikkiin ja liikkeeseen ja matalataajuisen äänivärähtelyn kokemiseen. Musiikkiterapiassa ei ole kysymys soittotaidon tai laulun opiskelusta, vaan asiakkaan terapeuttisten tavoitteiden saavuttamisesta musiikkia hyödyntäen.
Yhteenvetoa musiikkiterapian erityispiirteistä ja vaikuttavuudesta
Musiikkiterapiaa voidaan käyttää kuntoutuksen terapeuttisena työkaluna erityisesti lasten ja nuorten autismikirjon häiriössä. Autismikirjon henkilöillä on todettu olevan erityisen hyvä kyky muistaa ja tunnistaa äänenkorkeuksia sekä melko yleisesti erityinen kiinnostus musiikkia kohtaan «Applewhite B, Cankaya Z, Heiderscheit A, ym. A Sys...»1. Musiikki ilmaisukeinona saattaa miellyttää enemmän kuin verbaalinen ilmaisu. Applewhite ym. (2022) «Applewhite B, Cankaya Z, Heiderscheit A, ym. A Sys...»1 toteavat, että psykososiaalisen kuntoutuksen, kuten musiikkiterapian, vaikutus on kuitenkin ylipäätään rajallinen ja vain 25 % lapsista edistyy siinä hyvin tai kohtalaisesti. Tutkimusryhmän mukaan tutkimus musiikkiterapian käytöstä autismikirjon henkilöiden kuntoutuksessa keskittyy etupäässä lapsiin. Tutkijat toteavat kuitenkin, että aikuisikäisten musiikkiterapiasta saadut tulokset ovat samansuuntaisia kuin lasten, mutta autismikirjon aikuisia koskevan tutkimuksen vähäisyys on keskeinen epävarmuustekijä.
Koska musiikkiterapiasta autismikirjon häiriön kuntoutuksessa on laadittu jo useampiakin systemaattisia katsauksia, tässä artikkelissa keskitytään niiden päätulosten esittelyyn. Autismikirjon häiriössä sosiaalinen vuorovaikutus näyttäytyy keskeisenä tarkastelukohteena. Sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvää edistymistä on havaittu musiikkiterapian vaikutuksesta vanhempi-lapsisuhteessa «Marquez-Garcia AV, Magnuson J, Morris J ym. Music ...»2, lasten välisissä sosiaalisissa reaktioissa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa «Gassner L, Geretsegger M, Mayer-Ferbas J. Effectiv...»3, «Ke X, Song W, Yang M, ym. Effectiveness of music t...»4, sosio-emotionaalisessa vastavuoroisuudessa «Gassner L, Geretsegger M, Mayer-Ferbas J. Effectiv...»3, psykososiaalisissa taidoissa ja puheella kommunikoinnissa «Gassner L, Geretsegger M, Mayer-Ferbas J. Effectiv...»3. Musiikkiterapian on havaittu parantavan huomiokykyä «Applewhite B, Cankaya Z, Heiderscheit A, ym. A Sys...»1, itsesäätelyä «Applewhite B, Cankaya Z, Heiderscheit A, ym. A Sys...»1, aloitekykyä «Gassner L, Geretsegger M, Mayer-Ferbas J. Effectiv...»3, mukautumista «Marquez-Garcia AV, Magnuson J, Morris J ym. Music ...»2 ja aivojen yhteistoimintaa «Gassner L, Geretsegger M, Mayer-Ferbas J. Effectiv...»3. Musiikkiterapian on havaittu myös edistävän tunteiden tunnistamista ja ymmärtämistä «Applewhite B, Cankaya Z, Heiderscheit A, ym. A Sys...»1, lieventävän autistisia oireita «Calleja-Bautista M, Sanz-Cervera P, Tárraga-Míngue...»5, parantavan elämänlaatua «Gassner L, Geretsegger M, Mayer-Ferbas J. Effectiv...»3 ja vähentävän haastavaa käyttäytymistä «Applewhite B, Cankaya Z, Heiderscheit A, ym. A Sys...»1.
Tutkimustuloksiin liittyviä haasteita
Vaikka musiikkiterapiaa pidetään näytön perusteella lupaavana autismin kuntoutusmuotona, systemaattiset katsaukset ovat osoittaneet myös epäyhtenäisyyttä tutkimustuloksissa. Esimerkiksi kahden viimeaikaisen systemaattisen katsauksen «Gassner L, Geretsegger M, Mayer-Ferbas J. Effectiv...»3, «Ke X, Song W, Yang M, ym. Effectiveness of music t...»4 mukaan musiikkiterapialla on sosiaalista vuorovaikutusta edistävää vaikutusta, kun taas yhden katsauksen mukaan «Geretsegger M, Fusar-Poli L, Elefant C, ym. Music ...»6 tämä vaikutus on epäselvä ja vaatisi lisänäyttöä. Geretseggerin ym. (2022) katsaus «Geretsegger M, Fusar-Poli L, Elefant C, ym. Music ...»6 nostaakin sosiaalisen vuorovaikutuksen sijaan selkeämmäksi näytön osa-alueeksi musiikkiterapian positiivisen vaikutuksen yleiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun sekä kokonaisvaltaisten autismin oireiden lievenemiseen. Musiikkiterapia ei samaisen katsauksen perusteella myöskään todennäköisesti lisää haittavaikutuksia (adverse events). Yleisesti ottaen tässä artikkelissa mainittujen systemaattisten katsausten perusteella on havaittavissa, että musiikkiterapian pääasialliset vaikutukset liittyvät usein muihin kliinisiin ulottuvuuksiin kuin autismin ydinoireiden vähenemiseen. Tutkijat päättelevät, että diagnostiset havaintomenetelmät (kuten ADOS) eivät ole tarkoituksenmukaisia terapian vaikutuksen tutkimiseen, koska ne eivät ole riittävän herkkiä tunnistamaan tietyn terapiamuodon vaikutuksia erityisessä osallistujajoukossa «Marquez-Garcia AV, Magnuson J, Morris J ym. Music ...»2, «Mayer-Benarous H, Benarous X, Vonthron F, ym. Musi...»7. Tällaisia mittareita on musiikkiterapiatutkimuksessa kuitenkin usein käytetty, mitä pidetään tutkimusnäytön kannalta ongelmallisena. Marquez-Garcia ym. (2022) «Marquez-Garcia AV, Magnuson J, Morris J ym. Music ...»2 huomauttavat, että diagnostisten mittarien sijasta hedelmällisempää olisi hyödyntää arviointimenetelmien yhdistelmiä, kuten vanhemman antamia tietoja, psykometrisiä mittareita, videoanalyysejä ja neurofysiologisia arviointeja, ennen ja jälkeen terapian.
Yhteenveto ja tulevaisuuden tutkimuksen haasteita
Tutkimusnäyttöön liittyviä, osin ristiriitaisia tutkimustuloksia, kuten vaikutuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja autismin ydinoireisiin, on systemaattisissa katsauksissa «Marquez-Garcia AV, Magnuson J, Morris J ym. Music ...»2, «Gassner L, Geretsegger M, Mayer-Ferbas J. Effectiv...»3, «Geretsegger M, Fusar-Poli L, Elefant C, ym. Music ...»6 selitetty kontrolloitujen tutkimusten pienillä otoskoilla, tutkimuksen kohteena olleiden terapioiden lyhyillä kestoilla sekä terapeuttisten ja tieteellisten menetelmien heterogeenisyydellä. Tähän asti laajinta monikeskustutkimusta (TIME-A) «Bieleninik L, Geretsegger M, Mössler K, ym. Effect...»8 on laajasti arvosteltu musiikkiterapeuttisten lähestymistapojen heterogeenisyydestä ja epätarkoituksenmukaisen päämittarin (ADOS) käyttämisestä, vaikka otoskoko tässä tutkimuksessa onkin edustava. Systemaattiset katsaukset huomauttavat, että musiikkiterapian todettuihin vaikutuksiin liittyy epävarmuutta myös tutkimusten laadullisten puutteitten takia. Cochrane-katsaus «Geretsegger M, Fusar-Poli L, Elefant C, ym. Music ...»6 toteaa tämänhetkisen näytön musiikkiterapian vaikutuksesta edustavan jatkumoa heikosta näytöstä kohtalaiseen. Katsauksen mukaan musiikkiterapialla on todennäköisesti myönteinen vaikutus autismikirjon henkilöiden kokonaisvaltaiseen edistymiseen ja se todennäköisesti lieventää autismin vaikeusastetta ja parantaa elämänlaatua. Tutkijat luovatkin katseensa tulevaan tutkimukseen sen selvittämiseksi, saako nykyinen, lupaava tutkimusnäyttö vahvistusta.