Kelan sairauspäivärahan tarkoituksena on korvata alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Oikeus sairauspäivärahaan tai osasairauspäivärahaan syntyy ajalta, jona henkilö on estynyt tekemästä työtään sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi.
Sairauspäivärahaan on oikeus 16–67-vuotiailla. Sairauspäiväraha myönnetään omavastuuajan täytyttyä (sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää), joten tilastot eivät kuvaa lyhytaikaista työkyvyttömyyttä. Tästä syystä sairauspäivärahatilastoja ei voida käyttää kuvaamaan työstä poissaoloa. Oikeus sairauspäivärahaan on ansiotyössä käyvien lisäksi työttömillä ja opiskelijoilla. «Kelan sairausvakuutustilasto 2022. Saatavilla: htt...»1
Vuonna 2022 Kelan tilaston mukaan sairauspäivärahaa sai 315 700 henkilöä. Diagnoosiryhmittäin merkittävimmät syyt sairauspoissaoloihin olivat mielenterveyden häiriöt (98 000 henkilöä) ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (79 400 henkilöä). Sairauspäivärahakausia alkoi vuonna 2022 yhteensä 319 600. Alle 35-vuotiaiden ryhmässä 43 % sairauspäivärahakausista oli mielenterveysperusteisia, kun taas 55–67-vuotiaiden ikäryhmässä suurin osa (34 %) sairauspäivärahakausista alkoi tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella. Myös sairauspäivärahapäiviä korvattiin eniten mielenterveyden häiriöiden perusteella. Mielenterveyssyistä sairauspäivärahaa maksettiin keskimäärin 59 päivää, kasvainten takia keskimäärin 77 päivää «Kelan sairausvakuutustilasto 2022. Saatavilla: htt...»1.
Vuonna 2022 osasairauspäivärahaa sai 28 500 henkilöä. Edellisenä vuonna saajien määrä oli 28 600. Osasairauspäivärahan saajien määrä kasvoi vuodesta 2007 vuoteen 2021 asti. Yleisin peruste osasairauspäivärahan saamiselle olivat mielenterveyden häiriöt «Kelan sairausvakuutustilasto 2022. Saatavilla: htt...»1.
Sairauspäiväraha- ja osasairauspäivärahakausien yleisimmät syyt diagnoosiryhmittäin olivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet sekä vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset (taulukko «Kokoaikaisten ja osa-aikaisten sairauspäivärahakausien syyt diagnoosiryhmittäin . ...»1).
| Diagnoosiryhmä | Kokoaikainen poissaolo (%) | Osa-aikainen poissaolo (%) |
|---|---|---|
| Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt | 28 | 48 |
| Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet | 23 | 25 |
| Hermoston sairaudet | 4 | 5 |
| Kasvaimet | 3 | 4 |
| Verenkiertoelinten sairaudet | 3 | 3 |
| Hengityselinten sairaudet | 5 | < 1 |
| Ruoansulatuselinten sairaudet | 4 | < 1 |
| Raskaus, synnytys, lapsivuoteus | 2 | < 1 |
| Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset | 13 | 7 |
| Muut sairaudet | 15 | 5 |
Suomessa sairauspäivärahan saajien osuus 16–67-vuotiaista oli 8,8 % väestöstä. Eniten sairauspäivärahan saajia oli Kymenlaaksossa (11 %) ja Kainuussa (11 %) ja vähiten Uudellamaalla (6,9 %) ja Pohjanmaalla (8,8 %) «Kelan sairausvakuutustilasto 2022. Saatavilla: htt...»1.
Eläkelainsäädännön mukaan työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää todettua sairautta, vikaa tai vammaa, joka heikentää henkilön toimintakykyä pitkäaikaisesti siinä määrin, ettei toimintakyky riitä työhön tai kohtuullisen toimeentulon hankkimiseen. Kuntoutusmahdollisuudet tulee aina olla selvitetty. Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisedellytyksenä ei ole täydellinen työkyvyttömyys. Tavallinen työ ja siihen verrattava työ työkyvyttömyyttä arvioitaessa tarkoittaa työtä, jota henkilö on pääasiallisesti tehnyt.
Työkyvyttömyysetuudet määritellään kuntoutustueksi ja työkyvyttömyyseläkkeeksi. Molemmat voivat olla koko- tai osa-aikaisia. Täyttä työkyvyttömyysetuutta maksetaan henkilölle, jonka työkyvyn menetys on vähintään 3/5, ja osaeläkettä henkilölle, jonka työkyvyn menetys on vähintään 2/5. Kuntoutustuki on määräaikainen, kun taas työkyvyttömyyseläke on voimassa toistaiseksi, kunnes työntekijä siirtyy työeläkkeelle.
Työkyvyttömyysetuuksien ikävakioitu alkavuus vuonna 2022 oli 5 promillea «Eläketurvakeskus. Tilastotietokanta. Työeläkkeelle...»2. Vuonna 2022 yleisimmät syyt siirtyä työkyvyttömyysetuuksille olivat tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet (34 %) sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (31 %). Vuonna 2022 työkyvyttömyysetuuksille siirtyneitä oli 19 800 henkilöä, joista toistaiseksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä sai 8 900 henkilöä. Kuntoutustuelle siirtyneitä oli 10 900 henkilöä «Eläketurvakeskus. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyn...»3.
Diagnoosiryhmittäin merkittävimmät syyt työkyvyttömyysetuuksiin ovat tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (taulukko «Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyysetuudelle siirtyneet sairauspääryhmittäin vuonna 2022 . ...»2).
| Diagnoosiryhmä | Kaikki (%) | Kuntoutustuki (%) | Työkyvyttömyys-eläke (%) |
|---|---|---|---|
| Kasvaimet | 8 | 8 | 8 |
| Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt | 31 | 45 | 15 |
| Hermoston sairaudet | 8 | 5 | 12 |
| Verenkiertoelinten sairaudet | 8 | 5 | 9 |
| Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet | 34 | 15 | 43 |
| Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset | 5 | 5 | 4 |
| Muut | 6 | 17 | 9 |
Vuoden 2022 lopussa työkyvyttömyyseläkettä sai työeläkejärjestelmästä 120 000 henkilöä. Samana vuonna voimassa olleista työkyvyttömyyseläkkeistä toistaiseksi myönnettyjä eläkkeitä oli 98 000 ja kuntoutustukia 22 000. Kaksi kolmasosaa kaikista työkyvyttömyyseläkkeen saajista oli iältään 55-vuotiaita tai sitä vanhempia. Yli 60 vuotta täyttäneitä oli 42 %, 55–59-vuotiaita 26 % ja alle 35-vuotiaita 3 % (kuva « Työeläkkeenä työkyvyttömyyseläkettä saaneet iän ja sairauspääryhmän mukaan »1). Nuorilla yleisin syy työkyvyttömyysetuuteen olivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, kun taas vanhemmilla tuki- ja liikuntaelinten sairaudet «Eläketurvakeskuksen tilastoja 05/2023. Suomen työe...»4.
Työeläkkeenä työkyvyttömyyseläkettä saaneet iän ja sairauspääryhmän mukaan «Eläketurvakeskuksen tilastoja 05/2023. Suomen työe...»4. Kuvan lähde: Eläketurvakeskus.
Viimeisten 10 vuoden aikana Kelan maksamat sairauspäivärahat ovat olleet noin 20 % Kelan maksamista sairaus- ja vanhempainpäivärahapäivistä sekä sairaanhoidon korvauksista (kuva « Vuosina 2012–2022 Kelan maksamat sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä sairaanhoitokorvaukset »2).
Vuosina 2012–2022 Kelan maksamat sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä sairaanhoitokorvaukset «Kelan sairausvakuutustilasto 2022. Saatavilla: htt...»1. Kuvan lähde: Kela.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksien osuus korvattavista sairauksista on pienentynyt, kun taas mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden osuus on suurentunut (kuva « Vuosina 2012–2022 Kelan korvaamat sairauspäivärahapäivät sairauspääryhmittäin »3).
Vuosina 2012–2022 Kelan korvaamat sairauspäivärahapäivät sairauspääryhmittäin «Kelan sairausvakuutustilasto 2022. Saatavilla: htt...»1. Kuvan lähde: Kela.
Osasairauspäivärahan saajien määrä on tasaisesti lisääntynyt vuosien 2018 ja 2021 välillä. Osasairauspäivärahan saajien määrä pieneni vuonna 2022, mutta muutos vaikuttaa hetkelliseltä, sillä vuonna 2023 saajamäärä näyttää kääntyneen uudelleen kasvuun. Heinäkuun 2023 loppuun mennessä osasairauspäivärahaa oli saanut yhteensä 21 823 henkilöä, kun vuonna 2022 vastaava luku oli 18865 «Kelan sairausvakuutustilasto 2022. Saatavilla: htt...»1. Osasairauspäivärahaa saadaan yleisimmin mielenterveydenhäiriöiden perusteella (kuva « Osasairauspäivärahaa saaneet yleisimmissä pääryhmissä vuosina 2007–2021 »4).
Osasairauspäivärahaa saaneet yleisimmissä pääryhmissä vuosina 2007–2021 «Kela. Osasairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen ja...»5. Kuvan lähde: Eläketurvakeskus.
Osasairauspäivärahan käyttö työkyvyn tukitoimena tukee henkilön työhön paluuta ja työssä pysymistä, jos työkyky uhkaa heikentyä. Osasairauspäivärahalla on myönteisiä vaikutuksia työkyvyttömyyden kestoon ja työhön osallistumiseen niin mielenterveyshäiriöissä kuin myös somaattisissa sairauksissa «Ervasti J, Kausto J, Leino-Arjas P ym. Työkyvyn tu...»6.
Työkyvyttömyysetuuksien vuosittainen ilmaantuvuus on pienentynyt vuodesta 2013 vuoteen 2022 kolmanneksella (32 %) «Eläketurvakeskuksen tilastoja 05/2023. Suomen työe...»4, (kuva 5 « Työeläkkeenä työkyvyttömyyseläkettä saaneet vuosina 2013–2022 »5).
Työeläkkeenä työkyvyttömyyseläkettä saaneet vuosina 2013–2022 «Eläketurvakeskuksen tilastoja 05/2023. Suomen työe...»4. Kuvan lähde: Eläketurvakeskus.
Vuonna 2017 työkyvyttömyysetuuksia myönnettiin 27 % vähemmän kuin vuonna 2008 «Eläketurvakeskus. Tilastotietokanta. Työeläkkeelle...»2. Osittain tätä ilmiötä selittää suurten ikäluokkien siirtyminen työeläkkeelle. Vuoden 2022 lopussa työeläkejärjestelmästä vanhuuseläkettä sai 1 346 000 henkilöä. Vanhuuseläkkeen saajia oli vuoden 2022 lopussa vajaat 14 000 enemmän verrattuna vuoden 2021 lopun tilanteeseen «Eläketurvakeskus. Tilastotietokanta. Työeläkkeelle...»2. Vuonna 2022 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 900 henkilöä (kuva « Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet vuosina 2013–2022 »6), «Eläketurvakeskus. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyn...»3.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet vuosina 2013–2022 «Eläketurvakeskus. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyn...»3. Kuvan lähde: Eläketurvakeskus.
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus on pienentynyt vuodesta 2002 vuoteen 2022 (kuva « Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus (promillea) 25–26-vuotiailla »7).
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus (promillea) 25–26-vuotiailla «Eläketurvakeskus. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyn...»3. Kuvan lähde: Eläketurvakeskus.
Monessa OECD-maassa syntyvyys pienenee ja väestö vanhenee «Rechel B, Grundy E, Robine JM, ym. Ageing in the E...»7 «D'Addio A, von Nordheim F. Towards an integrated a...»8. Tämä johtaa yhdessä pidentyneen elinajanodotteen kanssa ikääntyneiden työikäisten määrän lisääntymiseen «Wise DA. Facilitating longer working lives: intern...»9. OECD:n arvion mukaan joka seitsemäs työikäinen arvioi itse sairastavansa sellaista sairautta, joka heikentää työkykyä «Aumayr-Pintar C, Moulaï K, Ajzen M. European Found...»10. Jatkossa yksi Suomen työelämän keskeisistä kysymyksistä on, miten väestön ikääntymisestä aiheutuvaa työvoimapulaa pystytään paikkaamaan «Työolobarometri 2022. Saatavilla: http://urn.fi/UR...»11.
Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55 %) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma. Työhön tai työmahdollisuuksiin oman arvion mukaan vaikuttava sairaus tai vamma on 600 000 henkilöllä. Heistä työssä on 400 000 ja työelämän ulkopuolella 200 000. Työelämän ulkopuolella olevista 65 000 haluaisi työskennellä ja arvioi myös olevansa siihen kykenevä «Tilastokeskus. Hyvinvointikatsaus 2/2011 – Teemat:...»12.
Moni osatyökykyinen pystyy tekemään – ja tekee – työkyvylleen sopivaa työtä. Osa heistä tarvitsee työn mukauttamista tai muuta tukea. On hyvä pitää mielessä, että esimerkiksi työkyvyttömyysetuutta osaetuutena saavista henkilöistä noin 80 % käy Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan töissä. Asiakkaan osallisuus, omat tavoitteet, motivaatio ja kuntoutuksen oikea-aikaisuus vaikuttavat toiminta- ja työkykyyn sekä siten myös työssä käyntiin.
Toisaalta Suomessa toteutetut lainsäädännön muutokset ovat työkyvyn tukitoimien avulla lisänneet työelämän houkuttelevuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi 30–60–90–150–230-päivien muutokset sairausvakuutuslainsäädäntöön ja työkyvyttömyysmaksuluokat työnantajalle. Sairausvakuutuslainsäädännön uudistamisessa on huomioitu, että mitä aiemmin aloitetaan työkyvyn tuen tukitoimet, sitä todennäköisemmin työntekijä palaa takaisin omaan työhönsä. Työkyvyttömyysmaksuluokat toimivat kahteen suuntaan kannustaen työnantajia etsimään osatyökykyisille ratkaisuja työelämässä. Mitä enemmän työkyvyttömyyskustannuksia on, sitä suurempi on maksuluokka ja työkyvyttömyyseläkemaksu. Mitä vähemmän työkyvyttömyyskustannuksia on, sitä pienempi on maksuluokka.
Työkyvyttömyyden kehityssuuntaan vaikuttavat monet tekijät ja toimijat, kuten työpaikat, työntekijät, yhteiskunnalliset toimenpiteet, yhteiskunnan tuet ja terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus. Makroekonominen vaihtelu vaikuttaa koettuun mahdollisuuteen ansaita toimeentulo ja halukkuuteen siirtyä pois työelämästä. Pitkäaikaiselle työkyvyttömyydelle siirryttäessä huomioidaan sekä työelämästä pois työntäviä tekijöitä, kuten koetut terveysongelmat ja vapaa-ajan arvostus, että työelämään vetäviä tekijöitä, kuten taloudelliset kannustimet «De Preter H, Van Looy D, Mortelmans D. Individual ...»13.
Sairauspoissaolon tarpeen arviointi perustuu työkyvyn arviointiin. Työkykyä arvioidaan suhteessa työn vaatimuksiin. Työkykyä arvioidaan myös suhteessa tulevaan ammattiin tai ammatin terveydellisiin edellytyksiin. Edelleen työkykyä arvioidaan sairauden, vian tai vamman aiheuttaman työkyvyttömyyden pohjalta suhteessa esimerkiksi sairauspäivärahan, kuntoutuspalvelun ja -etuuden, työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustukietuuksien kriteereihin nähden.
Pitkään jatkuneen poissaolon jälkeen lääkärin tehtävä on arvioida jäljellä olevaa työkykyä työhön paluun mahdollisuuksien selvittämiseksi. Sosiaali- ja terveyskeskuksen (sote-keskus) työkyvyn tuen tai työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) työssä lääkäri on mukana arvioimassa työttömien jäljellä olevaa työkykyä uudelleen työllistymisen mahdollisuuksien selvittämiseksi.
Työllisyyspalveluissa selvitetään, millä palveluilla he voivat vastata työnhakijan tarpeisiin ja tukea parhaiten hänen työllistymistään. Lääkärin on hyvä muistaa, että lähtökohtaisesti työvoimapalvelulain mukaan työttömän työnhakijan tulee kyetä ottamaan vastaan kokoaikatyötä ja hakemaan neljää työpaikkaa kuukaudessa. Mikäli työnhakija ei tähän kykene, hänen tulee toimittaa terveydentilastaan lääkärinlausunto työllisyyspalveluihin.
Lääkärin tulee tunnistaa, että työkyvyn tukemisessa tarvitaan työkyvyn arviointia laaja-alaisempi käsitys työkyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Arvioitaessa sairauspoissaolon tarvetta on sairauden ja toimintakyvyn lisäksi otettava huomioon työtehtävien vaatima työkyky sekä työikäisen muu elämäntilanne.
Työterveyshuolto vastaa piirissään olevien työikäisten työkyvyn tuen koordinoinnista. Jos työikäisellä ei ole työterveyshuoltoa, työkyvyn tuen vastuutaho on sovittava toimijoiden kesken. Työkyvyn tuki onnistuu ammattilaisten kesken, kun on sovittu yhteisesti tavoitteet, käytänteet ja yhteistyön mahdollistavat rakenteet «Juvonen-Posti P, Tarvainen K, Helin-Salmivaara A y...»14.
Työkyky ymmärretään monin eri tavoin arkikielessä, työpaikkojen toiminnassa, virallisissa dokumenteissa ja tieteellisessä kirjallisuudessa. Työkyvylle ei ole olemassa yhtä yhteistä tulkintaa, johon sosiaali- ja terveydenhuolto, työterveyshuolto, kuntoutuksen toteuttajat, työllisyydenhoito, vakuutuslaitokset, työntekijät ja työnantajat voisivat nojautua «Järvikoski A, Takala E-P, Juvonen-Posti P ym. Työk...»15. Myös eri tieteiden edustajat painottavat työkyvyssä eri asioita. Seuraavaksi esitellään kolme laaja-alaista työkykykäsitemallia.
Ledererin ja kumppaneiden tutkimusryhmä kuvaa työkykyyn vaikuttavat yksilölliset (mikro), yhteisölliset (meso) ja yhteiskunnalliset (makro) tekijät väestötasolla. Malli sopii sote-keskuksessa työskenteleville «Lederer V, Loisel P, Rivard M ym. Exploring the di...»16.
Hollantilaisen tutkijaryhmän mukaan kestävä työllistyvyys (sustainable employability) merkitsee sekä kykyä ja mahdollisuutta saada työtä, säilyttää työ ja edetä työuralla että olosuhteita, joissa työntekijällä on mahdollisuus antaa täysipainoinen työpanos ja samalla turvata terveytensä ja hyvinvointinsa «van der Klink JJ, Bültmann U, Burdorf A, ym. Susta...»17. Tässä mallissa sairaus tai vamma eivät ole erityisen kiinnostuksen kohteena, mutta tarvittaessa varmistetaan, että yhteys terveydenhuoltoon toimii silloin, kun siihen on tarvetta. Lähtökohtana on se, että jokainen työtä haluava on työkykyinen johonkin työhön, jos se suunnitellaan hänen tarpeidensa mukaan ja siihen annetaan riittävä tuki. Yksilö ymmärretään toimijana, jonka tavoitteet määrittävät ratkaisuja. Työtehtäväkohtaisessa työkyvyssä on nostettu työkykykäsitteen keskiöön työn mielekkyys ja osaaminen sekä ammatillisina että työelämätaitoina ja yksilön omina avuina «Tengland PA. A qualitative approach to assessing w...»18.
Toisaalta tiedetään myös, että palvelujärjestelmän toimivuus vaikuttaa sairauspoissaolojen kirjoittamisen perusteisiin. Työkyvyttömyyden areena (ns. Sherbrookin malli) huomioi työkyvyn arvioinnissa moniammatillisuuden ja laaja-alaisuuden «Loisel P, Durand MJ, Berthelette D ym. Disability ...»19. Työkyvyn ja sairauspoissaolon tarpeen määrittelyssä toiminta- ja työkyvyn arviointi on laaja-alaisempi moniammatillisesti laadittuna.
Suomessa lääkäreiden sairauspoissaolojen tarpeen määrittelyssä huomioidaan terveydenhuollon palvelujärjestelmän kuormittavuus, jolloin pitkät hoitojonot johtavat pidempään poissaolotarpeen arvioon «Kankaanpää AT, Putus TM, Tuominen RJ. Factors affe...»20. Lääkäri pyrkii säästämään terveydenhuollon resursseja arvioimalla poissaolon tarpeen sellaiseksi, että oletettavasti sairaus on varmuudella parantunut eikä kontrollikäyntiä tarvita.
Hyvinvointialueilla perusterveydenhuollossa arvioidaan lähtökohtaisesti niiden työkykyä, joilla ei ole työterveyshuollon palveluja käytettävissään. Tähän ryhmään kuuluvat osatyökykyiset, jotka eivät ole vakiintuneet työelämään, työttömät työnhakijat ja ne yrittäjät, jotka eivät ole ostaneet työterveyshuollon palveluita. Työelämän ulkopuolella olevien toiminta- ja työkykyä arvioidaan huomioiden mahdollisuus työllistyä tuettuna tai vapailla työmarkkinoilla.
Erikoissairaanhoidossa arvioidaan lähtökohtaisesti potilaan toimintakykyä, eli kykyä selviytyä merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää. Toimintakykyä arvioitaessa huomioidaan potilaan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset edellytykset.
Työterveyshuolto erikoisalana toimii terveydenhuollon ja työelämän rajapinnassa. Työterveyshuolto tuntee työpaikat, työntekijöiden työskentelyolosuhteet, työsuojeluorganisaation ja esihenkilöt. Työkyvyn arvioinneissa työterveyshuollolla on tietoa työpaikan olosuhteista (työpaikkaselvitys), työpaikalle suunnitelluista toimenpiteistä (toimintasuunnitelma) sekä varhaisen työkyvyn tuen toimintamalleista. Työpaikan varhaisen tuen toimintamallit otetaan huomioon jäljellä olevan työkyvyn arvioinnissa ja suunniteltaessa työkyvyn tuen toimenpiteitä. Työterveyshuolto suunnittelee työntekijän työhön paluun yhdessä työpaikan (esihenkilö, henkilöstöhallinto, työsuojelu) ja osatyökykyisen työntekijän kanssa.
Työkyvyttömyydestä aiheutuu suoria ja epäsuoria kustannuksia. Suorat kustannukset käsittävät palkkaukseen liittyviä kustannuksia, kuten sairastuneen työntekijän palkan, hänen sijaisensa palkkaamisen kustannukset sekä muiden työntekijöiden ylitöiden palkkakustannukset. Epäsuorat kustannukset liittyvät tuottavuuteen, hallintoon, palveluiden ja tuotteiden laatuun, sosiaalivakuutusmaksuihin ja palkkaamiseen liittyviin kustannuksiin «Edwards P, Greasley K. Absence from work. 2010. Re...»21.
On arvioitu, että keskimäärin OECD-maat käyttävät 1,2 % bruttokansantuotteesta työkyvyttömyysetuuksiin ja 2 % bruttokansantuotteesta, kun huomioidaan myös sairauspoissaolot «Organisation for Economic Co-operation and Develop...»22. Katsauksessa arvioitiin työkyvyttömyys- ja sairauspoissaolojen menojen kehitystä prosentteina bruttokansantuotteesta, tarkasteltiin kansallisia poliittisia suuntauksia ja analysoitiin niiden vaikutuksia osatyökykyisten työmarkkinatilanteeseen. Edelleen tarkasteltiin kansallisia päätöksiä, joilla vähennetään sairausperusteisia poissaoloja, kuten sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyysetuuksia, sekä autetaan työhön kykeneviä edunsaajia palaamaan uudelleen työmarkkinoille «Organisation for Economic Co-operation and Develop...»22.
Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2014 arvioinut työkyvyttömyydestä johtuvaa työn tuottavuuden heikkenemistä «Rissanen M. Menetetyn työpanoksen kustannus. 2014....»23. Arvioinnissa on käytetty Kelan rekisteritietoa vuodelta 2012 ja Tilastokeskuksen työolotutkimuksen aineistoa, ja arviointi toteutettiin asiantuntija-arviona. Sairauspoissaolot vähentävät yhteiskunnan tuottavuutta arviolta 3,4 miljardia euroa, joka on noin 1590 euroa työntekijältä. Työkyvyttömyysetuuksien hinta on arviolta noin 8 miljardia euroa.
Vuonna 2022 Kela korvasi yhteensä 15,1 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, joista 5,4 miljoonaa päivää (36 %) korvattiin mielenterveyden häiriöiden vuoksi «Kelan sairausvakuutustilasto 2022. Saatavilla: htt...»1.
Eläketurvakeskuksen arvion mukaan työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavien henkilöiden menetetyn työpanoksen arvo eli heidän työkyvyttömyytensä kustannus oli vuonna 2021 vähintään 3 miljardia euroa vuodessa. Tästä 85 % kohdistui täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleviin ja 15 % osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleviin (kuva « Työkyvyttömyyseläkettä työeläkkeenä saavien menetetyn työpanoksen arvio vuonna 2021 »8).
Työkyvyttömyyseläkettä työeläkkeenä saavien menetetyn työpanoksen arvio vuonna 2021 «Eläketurvakeskus. Työkyvyttömyyseläkkeiden kustann...»24. Kuvan lähde: Eläketurvakeskus.
Sairaana työssäolosta (presenteisimista) käytetään useita ilmauksia, kuten sairaana työssä, sairaana työskentely, sairausläsnäolo, työntekijä saapuu töihin, vaikka olisi oikeutettu sairauspoissaoloon ja tuottavuuden lasku työntekijän terveydestä johtuvista syistä.
Presenteismi vähentää työn tehokkuutta ja tuottavuutta. Pahimmillaan se voi vaarantaa toipumista ja terveyttä. Arvio presenteismin kustannuksista on noin 3,4 miljardia euroa ja yhtä palkansaajaa kohden 1 600 euroa, mutta kustannuksia on selvitetty vain menetetyn työajan perusteella. Presenteismin aiheuttama työpanoksen vähimmäiskustannus voidaan siten laskea sairauspoissaoloajan ja palkkasumman perusteella. Ilmiön laajuus on vähintään yhtä suuri kuin sairauspoissaolojen laajuus «Rissanen M. Menetetyn työpanoksen kustannus. 2014....»23.
Miten Suomi voi? -tutkimuksessa 41 % vastaajista kertoi työskennelleensä sairaana vähintään kahdesti puolen vuoden aikana vuonna 2023 (kuva « Oletko viimeisten 6 kuukauden aikana tehnyt töitä, vaikka sinusta on tuntunut, että sinun olisi oikeasti pitänyt olla poissa töistä terveydentilasi takia? »9).
Oletko viimeisten 6 kuukauden aikana tehnyt töitä, vaikka sinusta on tuntunut, että sinun olisi oikeasti pitänyt olla poissa töistä terveydentilasi takia? «Työterveyslaitos. Miten Suomi voi? Saatavilla: htt...»25. Kuvan lähde: Työterveyslaitos.
Sairaana työskentelyä saattaa esiintyä seuraavien syiden vuoksi «Marklund S, Gustafsson K, Bergström G, ym. Reasons...»26:
Sairaana työskentelemisen syinä saattavat olla taloudelliset tekijät ja epävarmuus työpaikasta. Epävarmuus työpaikasta voi johtua myös työilmapiiristä ja organisaatiokulttuurista, jotka voivat lisätä työskentelyä sairaana.
Tiedetään, että oikein mitoitettu työ tukee kuntoutumista ja terveyttä «Durand MJ, Loisel P. Therapeutic Return to Work: R...»27, «Streibelt M, Bürger W, Nieuwenhuijsen K, ym. Effec...»28. Kuitenkin sairaana työskentelyyn liittyy myöhempää sairauspoissaoloa ja itse arvioidun terveydentilan huonommuutta «Skagen K, Collins AM. The consequences of sickness...»29. Presenteismiin liittyy lisääntynyt työkyvyttömyyden riski «Gustafsson K, Bergström G, Marklund S, ym. Present...»30, vähäisempi työtyytyväisyys ja lisääntynyt työuupumuksen riski «Lohaus D, Habermann W. Presenteism: a review an re...»31.
Sairaana työskentelyllä on myös työyhteisöön kohdistuvia vaikutuksia. Se voi lisätä työtapaturmien riskiä ja asiakassuhteisiin vaikuttavia virheitä sekä vähentää työn tuottavuutta ja työntekijöiden työhön sitoutuneisuutta.
Oikea-aikaista työhön palaamista tukevat hyvä henkilöstöjohtaminen, esihenkilötyö, työterveyshuollon rooli työhön paluuta suunniteltaessa sekä organisaatiokulttuurin ja työhyvinvoinnin kehittäminen.
Julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon toiminnallisella yhteistyöllä voidaan nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää poissaolojen kustannuksia «Piitulainen K, Korhonen I, Husman K ym. Tukimalli ...»32. TYÖOTE-toimintamallia levitetään kansallisesti. Yhteistyötä rakentavat erikoissairaanhoito, työterveyshuolto ja soveltuvin osin myös perusterveydenhuolto. Toimintamallin ideana on se, että erikoissairaanhoidosta laaditaan lyhyt poissaolo työstä. Samalla tehdään lähete työterveyshuoltoon, joka tukee asiakkaan työkyvyn palautumista ja suunnittelee oikea-aikaisen työhön paluun yhdessä työpaikan kanssa. TYÖOTE-toimintamallissa on mukana 14 sairaanhoitopiiriä. Tyypillisesti toimintamalli otetaan ensin käyttöön yhdellä erikoisalalla ja sitä laajennetaan vähitellen. Toimivuutta tarkistetaan kliinisillä auditoinneilla. TYÖOTE-toimintamallin prosessi on esitetty kuvassa « TYÖOTE-toimintamallin prosessi, esimerkkinä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri»10.
TYÖOTE-toimintamallin prosessi, esimerkkinä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Kuvan lähde: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.
Työhön paluun oikea-aikaisuutta on tarkasteltu kirjallisuudessa hoito-ohjeiden kauttaesimerkiksi Englannissa «National Institute for Health and Care Excellence ...»33 ja Alankomaissa «van Beurden KM, Brouwers EPM, Joosen MCW, ym. Effe...»34. Työterveyshuollon rooli on toimia työhön paluun koordinoijana eri toimijoiden välillä «Parsons V, Juszczyk D, Gilworth G, ym. A case mana...»35. Tehokkaimpia työhön paluun tuen malleja ovat varhaisessa vaiheessa toteutetut laaja-alaiset toimenpiteet. Tiivis yhteydenpito työterveyshuollon ja työpaikan välillä nopeuttaa työhön paluuta «Hoefsmit N, Houkes I, Nijhuis FJ. Intervention cha...»36.
Koordinoitu ja räätälöity työssä kuntoutumisen (coordinated and tailored work rehabilitation, CTWR) lähestymistapa perustuu kanadalaiseen monitieteiseen työkuntoutusohjelmaan eli niin sanottuun Sherbrooke-malliin «Loisel P, Durand MJ, Berthelette D ym. Disability ...»19. Tutkimuksessa on havaittu, että ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen yhdistelmä on tehokas työhön paluun tukitoimi «Loisel P, Abenhaim L, Durand P, ym. A population-b...»37. Terveydenhuoltojärjestelmät eroavat maakohtaisesti lainsäädännön vuoksi, joten eri maissa käytettyjä tukitoimia ei voida vertailla sellaisenaan.
Eri mallien käyttöönotto vaatii tiedon kulkua erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, työterveyshuollon «Persechino B, Fontana L, Buresti G, ym. Collaborat...»38 ja kuntouksen välillä «Stratil JM, Rieger MA, Völter-Mahlknecht S. Cooper...»39. Eri tutkimuksissa korostuu, että työterveyshuollon rooli ja osaaminen eivät ole muun palvelujärjestelmän tiedossa. Lisäksi työterveyslääkäreiden riippumattomuutta työnantajasta kyseenalaistetaan, minkä vuoksi työhön paluun suunnitelmat eivät toteudu oikea-aikaisesti «Verger P, Ménard C, Richard JB, ym. Collaboration ...»40.