Työkykyä tuetaan yhteiskunnassa, työpaikalla ja terveydenhuollossa. Työkyvyn tukemiseen on panostettu 2000-luvun alkupuolesta lähtien merkittävästi yhteiskunnallisesti niin lainsäädännössä kuin myös hallitusohjelmissa.
Vuoden 2006 alussa alettiin työeläkeyhtiöiden maksun määräämisessä käyttää maksuluokkamallia aiemman omavastuumallin sijaan. Maksuluokkamalli kannustaa yrityksiä sopeuttamaan työtehtäviä niissä tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on heikentynyt sairausperustaisesti «Tuomikoski J, Sorainen J, Kilponen S. Lakisääteise...»1.
Sairausvakuutuslain muutos vuonna 2007 huomioi osasairauspäivärahan käytön mahdollisuuden, jolloin työhön paluu asteittain terveydentilan kohentuessa mahdollistui. Osasairauspäivärahan hakeminen on helpottunut vuoden 2023 aikana, jolloin osa-aikaisen työskentelyn aloittaminen on tullut mahdolliseksi jo omavastuuajalla (9 + 1 arkipäivää).
HYTE-työryhmän tavoitteena on seurata kunnan asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin (Terveydenhuoltolaki 12.1 §) «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20220581#Pidm46111191986688»1, «Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta. https://ww...»2. Hoitoketjujen sisällön saatavuus ja näkyvyys tulee varmistaa HYTE-työryhmän toimesta. Hoitoketjuissa on huomioitava myös työikäisten työkyvyn arvioinnin, työkyvyn tuen ja kuntoutuksen toimenpiteet. Lisäksi HYTE-työryhmä jakaa tietoa ja järjestää koulutuksia, jotka edistävät hoitoketjujen toimintaa. HYTE-työryhmä seuraa ja arvioi hoitoketjujen toimivuutta sekä purkaa havaittuja hoitoketjua haittaavia tekijöitä. Työterveyshuolloilla on hoitoketjuihin liittyviä huomioita mahdollisuuksista ja esteistä, joita ei erikoissairaanhoidossa havaita silloin kun sairaus vaikuttaa työkykyyn.
Vuonna 2012 niin sanottu 30–60–90-sääntö tiivisti entisestään työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyötä. Työterveyshuollon tulee sen myötä arvioida työntekijän jäljellä oleva työkyky ja työssä jatkamisen mahdollisuudet, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivää. Vuonna 2022 sääntöä laajennettiin kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotusten mukaisesti 30–60–90–150–230-säännöksi «Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntout...»3. Sen mukaan Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 60 päivää. Lisäksi Kela selvittää kuntoutustarpeen myös ennen kuin sairauspäivärahaa on maksettu 150 ja 230 päivää.
Paljon palveluja tarvitsevia on 10 % työterveyshuollon palveluiden piirissä, ja heidän osuutensa kaikista työterveyshuollon käynneistä on 36 % «Reho TTM, Atkins SA, Talola N, ym. Frequent attend...»4. Työterveyshuollon palveluja käyttäneistä 49 %:lla on tuki- ja liikuntaelinten sairaus -diagnoosi tai mielenterveyden häiriö -diagnoosi «Hynninen Y, Lahelma M, Rissanen A ym. Tuki-ja liik...»5.
Työkyvyn tuen vaikuttavuuden tutkimuksessa työkykyä on arvioitu useimmiten työkyvyttömyyden, sairauden tai oirehtimisen näkökulmista. Eniten tutkimusta on yksilöön liittyvistä toimenpiteistä. Vahvinta näyttöä on elintapainterventioiden, yksilölähtöisen stressinhallinnan, korvaavan työn mallin ja työn muokkauksen, osasairauspäivärahan ja yksilöpsykoterapian myönteisistä vaikutuksista. Kohtalaista näyttöä on työuravalmennuksen, työkykykoordinaattoritoiminnan, psykososiaalisen työympäristön ja työjärjestelyiden vaikutuksista. Erilaisten toimenpiteiden yhdistäminen on todettu vaikuttavaksi. Elintapainterventiot, yksilölähtöinen stressinhallinta, fyysisen ergonomian kehittäminen ja osasairauspäiväraha sekä jotkut psykoterapiamuodot voivat tuottaa myönteisiä kustannusvaikutuksia «Ervasti J, Kausto J, Leino-Arjas P ym. Työkyvyn tu...»6.
Työterveyshuollon toteuttaman työpaikkaselvityksen avulla tuotetaan työnantajalle tietoa työhön liittyvien terveysvaarojen, kuormitustekijöiden ja voimavaratekijöiden merkityksestä terveyteen ja työkykyyn. Työpaikkaselvityksen perusteella laaditaan työterveyshuollon toimintasuunnitelma, johon määritetään toiminnan painopisteet. Terveystarkastuksilla saadaan tietoa henkilöstön terveydestä ja työkyvystä sekä niiden riskeistä. Työterveyshuolto tukee neuvonnalla ja ohjauksella terveyttä ja työkykyä edistäviä ratkaisuja.
Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimenpiteinä työterveyshuolto tuottaa lisäksi työkykyriskien analysoinnista raportteja työpaikalle, mutta myös arvioi ja tukee yksittäisen työntekijän työkykyä «Viljamaa M, Uitti J, Juvonen-Posti P ym. Työtervey...»7.
Työterveyshuollon kuntoutukseen liittyviksi tehtäviksi on määritelty kuntoutustarpeen tunnistaminen ja kuntoutukseen ohjaaminen. Vuoden 2014 alussa voimaan astunut asetus lisäsi työterveyshuollon tehtäväksi työntekijäkohtaisen terveydenhuollon ja kuntoutuksen palveluiden yhteensovittamisen sekä seuraamisen työssä jatkamisen tai työhön paluun vahvistamiseksi «Juvonen-Posti P, Seppänen-Järvelä R, Pesonen S ym....»8.
Hyvinvointialueen on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Työterveyshuollon on tehtävä työpaikan tarpeista lähtevää suunnitelmallista ja moniammatillista yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa «Valtakunnallisen lääkinnälliseen kuntoutukseen ohj...»9.
Lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutusratkaisu on kuntoutujan sairaanhoitoon liittyvä hoidollinen päätös «Valtakunnallisen lääkinnälliseen kuntoutukseen ohj...»9. Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan elämäntilanteen hallintaa ja itsenäistä suoriutumista päivittäisistä toiminnoista. Ammatillisessa kuntoutuksessa on kyse ihmisen työkyvystä ja suhteesta työhön. Sillä tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka tukevat kuntoutujan mahdollisuuksia saada tai säilyttää hänelle soveltuva työ. Toiminta kohdistuu yhtäältä työelämässä oleviin henkilöihin, joiden työkyky on tilapäisesti tai pysyvästi heikentynyt tai jotka ovat palaamassa sairauslomalta takaisin työhön, ja toisaalta henkilöihin, joiden työura on syystä tai toisesta rapautunut ja joiden riski syrjäytyä kokonaan työmarkkinoilta työkyvyttömyyseläkkeelle tai pitkäaikaistyöttömäksi on työkyvyn heikkenemisen takia tavallista suurempi. Työeläkelakien mukainen ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työelämään vakiintuneille ja niille työikäisille, joiden yhteys työelämään ei ole katkennut «Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntout...»3.
Työterveyshuollossa hyödynnetään moniammatillisuutta työkyvyn arvioinnissa ja työkyvyn tukitoimissa. Työterveyshuollon moniammatillinen toimintatapa tarkoittaa tiimityöskentelyä, jonka hyöty perustuu monialaisuuteen. Moniammatillisessa yhteistyössä ammattilaisten ja asiantuntijoiden osaamiset limittyvät toisiinsa. Jokaisella ammattiryhmällä on erityisosaamista, joten asiantuntijuutta jakamalla pystytään ratkaisemaan monimutkaisempia ongelmia kuin yksin toimien olisi mahdollista (kuva « Moniammatillinen toiminta työterveyshuollossa »1) «Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti. Jyväsky...»10. Monialaisuudella tarkoitetaan yhteistyötä eri tieteenalojen ja hallinnon alojen välillä.
Paljon palveluita tarvitsevilla korostuvat työterveyshuollon lääkärissä käynnit, ja noin kolmasosa käy fysioterapeutin tai psykologin vastaanotolla «Hynninen Y, Lahelma M, Rissanen A ym. Tuki-ja liik...»5. Moniammatillisuuteen ja vaikuttavaan hoitoon tulee kiinnittää huomiota.
Moniammatillinen toiminta työterveyshuollossa «Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti. Jyväsky...»10. Kuvan lähde: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Tavoitteellinen työpaikan ja työterveyshuollon toimijoiden yhteistyö työturvallisuuden, terveyden ja työkyvyn edistämiseen tähtäävänä toimintana luo mahdollisuuden työntekijöiden parempaan terveyteen ja työkykyyn «Viljamaa M, Uitti J, Juvonen-Posti P ym. Työtervey...»7. Useat työterveysongelmat ratkaistaan työpaikan sisäisenä lähiesihenkilö- ja työsuojelutoimintana. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana terveydellisen merkityksen arvioinnissa.
Työterveystoiminnaksi kutsutaan työterveyshuoltolain mukaista toimintakokonaisuutta, jolla työpaikka, sen henkilöstöhallinto, työsuojeluorganisaatio sekä työterveyshuolto ja sen verkostot edistävät ja ylläpitävät henkilöstön työkykyä ja terveyttä (kuva « Työterveystoiminta »2). Työpaikalle on hyödyllistä kuvata oma toimintansa prosesseina, jotta työterveystoiminnan kokonaisuus ja siinä sovitut tehtävät ja vastuut hahmottuvat selkeästi.
Työterveystoiminta «Uitti J (toim.). Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Ty...»11. Kuvan lähde: Työterveyslaitos
Lisäksi terveydenhuollon vaikuttavuutta voidaan tarkastella arkivaikuttavuuden näkökulmasta. Arkivaikuttavuudella tarkoitetaan osaamisen, näyttöön perustuvan toiminnan, arjessa tapahtuvan toiminnan ja toiminnan kehittämisen kokonaisuutta (kuva « Arkivaikuttavuuden neljä tasoa (muokattu lähteestä: Malmivaara A»3) «Valtakunnallisen lääkinnälliseen kuntoutukseen ohj...»9.
Arkivaikuttavuuden neljä tasoa (muokattu lähteestä: Malmivaara A. Real-effectiveness medicine – pursuing the best effectiveness in the ordinary care of patients. Ann Med 2013;45:103–6) «Valtakunnallisen lääkinnälliseen kuntoutukseen ohj...»9.
Työkykyä edistäviä ja tukevia toimintakäytäntöjä kutsutaan työkyvyn hallinnaksi. Kuvaus toimintakäytännöistä tulee sisällyttää kirjalliseen kuvaukseen työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimenpiteistä «Työturvallisuuskeskus. Työkyvyn hallinta, seuranta...»12.
Työkyvyn edistämisen ja yksilöllisen tuen keinoja ovat turvallisen ja terveellisen työn sekä työympäristön kehittäminen, terveellisten elintapojen edistäminen, ergonomian parantaminen ja apuvälinehankinnat, kehityskeskustelut, työpaikalla yhteistoiminnassa sovittu korvaavan työn malli, työn muokkaaminen, määräaikaiset tai pysyvät työ- ja työaikajärjestelyt ja -joustot, työn uudelleen organisointi, työkierto, työnohjaus, koulutus, valmennus, perehdytys, yksilölliset työterveyshuollon tukipalvelut, työuravalmennus, työkykykoordinaattoritoiminta, osasairauspäivärahan käyttömahdollisuus, kuntoutus, työkokeilu, kuntoutustutkimus, ammatinvalinta- ja urasuunnittelu, ammatillinen kuntoutus, kuntoutustuki, uudelleenkoulutus ja osaeläkeratkaisut «Työturvallisuuskeskus. Työkyvyn hallinta, seuranta...»12.
Työhön paluu eri tilanteissa ja osallistuminen työhön kytkeytyvään kuntoutukseen on kuvattu taulukossa «Työhön paluu eri tilanteissa ....»1.
| Työhön paluun tilanne | Työpaikan rooli | Työterveyshuollon rooli |
|---|---|---|
| Työntekijä palaa omaan työhönsä tai muokattuun työtehtävään tai käytössä on korvaavan työn malli | Työn uudelleenorganisointi on esihenkilön vastuulla. | Työterveyshuolto arvioi työkykyä, mahdollinen työterveysneuvottelu ennen työhön paluuta. |
| Työntekijä jatkaa työssään, ja kuntoutus kytketään työhön | Työn uudelleenorganisointi on esihenkilön vastuulla. | Työterveyshuolto arvioi ja tukee työkykyä, mahdollinen työterveysneuvottelu ennen työhön paluuta. Laatii B-lausunnon osakuntoutusrahan hakemiseen. |
| Työhön paluu työterveyshuollon työkokeilun avulla | Työhön paluu -keskustelu. Työkokeilun voi käynnistää ennen Kelan päätöstä. | Työterveyshuolto arvioi ja tukee työkykyä, laatii kuntoutussuunnitelman, järjestää työterveysneuvottelun, tekee ilmoituksen työkokeilusta Kelaan lomakkeella KU114. |
| Työhön paluu osa-aikaisesti osasairauspäivärahan avulla | Esihenkilö sopii työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työhön paluun ajankohdasta, työtehtävistä ja muista työehdoista (työaika, palkka, työnteon paikka ym.). | Työkyvyn arviointi, työterveysneuvottelu, tarvittavat lausunnot Kelalle |
| Työhön paluu työeläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen avulla | Esihenkilö sopii työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työhön paluun ajankohdasta, työtehtävistä ja muista työehdoista (työaika, palkka, työnteon paikka ym.). | Työkyvyn arviointi, työkyvyn tukeminen, työterveysneuvottelu, lausunnot työeläkevakuutusyhtiölle |
| Työhön paluu työtapaturma- tai liikennevakuutuksen ammatillisen kuntoutuksen avulla | Esihenkilö sopii työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työhön paluun ajankohdasta, työtehtävistä ja muista työehdoista (työaika, palkka, työnteon paikka ym.). | Työkyvyn arviointi, työkyvyn tukeminen, työterveysneuvottelu, lausunnot vahinkovakuutuslaitokselle |
| Työhön paluu osakuntoutustuen tai osatyökyvyttömyyseläkkeen avulla | Esihenkilö sopii työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työhön paluun ajankohdasta,
työtehtävistä ja muista työehdoista (työaika, palkka, työnteon paikka ym.). Työntekijä voi palata omaan työhönsä (lyhennetty työaika) tai muokattuun työtehtävään. |
Työkyvyn arviointi, työkyvyn tukeminen, työterveysneuvottelu, lausunnot työeläkevakuutusyhtiölle |
| Työskentely työkyvyttömyyseläkkeellä | Työnantaja ja työntekijä sopivat työn aloittamisesta | Työterveyshuolto tekee työhöntulotarkastuksen. |
| Uudelleentyöllistyminen toiselle työnantajalle | Kun työnantajalla ei ole tarjota työntekijän terveydentilaan soveltuvaa työtä eikä korvaavaa työtä. Työnantaja kirjoittaa työntekijälle todistuksen siitä, että hänelle ei ole tarjota terveydentilaan soveltuvaa työtä. | Järjestetään työterveysneuvottelu, jossa käydään läpi kaikki työhön paluuta tukevat vaihtoehdot omalla työpaikalla sekä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Turvatakseen toimeentulonsa työntekijän on ilmoittauduttava työnhakijaksi TE-toimistoon, vaikka työsuhde olisi voimassa. |
Työnantajalla on velvollisuus järjestää taloudellisella ja tuotannollisella perusteella irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto 6 kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä. Velvollisuus koskee työnantajia, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Lisäksi edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta.
Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen ICF-luokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health) perustuu biopsykososiaaliseen malliin. ICF-luokitus kuvaa yksilön toimintakykyä kokonaisvaltaisesti dynaamisena tilana, joka koostuu terveydentilan sekä yksilön ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta (kuva « ICF (International Classification of Functioning, Disability and Health) -toimintakykyluokituksen osa-alueiden vuorovaikutussuhteet»4) «World Health Organization. International classific...»13.
ICF (International Classification of Functioning, Disability and Health) -toimintakykyluokituksen osa-alueiden vuorovaikutussuhteet.
ICF:n mukainen viitekehys ei ole täysin riittävä työterveyshuollon kontekstissa, koska se ei huomioi työpaikkoja samalla tavalla kuin esimerkiksi työkyvyttömyyden areena (kuva « Työkyvyttömyyteen vaikuttavat tekijät (työkyvyttömyyden areena) »5). ICF-luokitus kuitenkin avaa laajasti toimintakyvyn käsitettä ja yhdenmukaistaa eri ammattiryhmien käyttämää kieltä ja käsitteistöä. Luokitus ja siinä käytettyjen käsitteiden yhdenmukaisuus edesauttavat ja mahdollistavat toimintakykytietojen vertaamisen asiakastyössä eri ajankohtien, henkilöiden ja palvelujen välillä. Lisäksi se tarjoaa tieteellisen perustan toimintakyvyn ymmärtämiselle ja tutkimiselle «Valtakunnallisen lääkinnälliseen kuntoutukseen ohj...»9.
Työkykyisyyteen vaikuttavat monet yksilön, työpaikan, terveydenhuollon, kuntoutuksen ja yhteiskunnan tekijät, mitä on kuvattu työkyvyttömyyden areenana (kuva « Työkyvyttömyyteen vaikuttavat tekijät (työkyvyttömyyden areena) »5).
Työkyvyttömyyteen vaikuttavat tekijät (työkyvyttömyyden areena) «Loisel P, Durand MJ, Baril R, ym. Interorganizatio...»14.
Työterveyshuollossa toteutettujen työkyvyn tukitoimien edistäviä tekijöitä ovat tiedonkulku ja yhteistyö eri toimijoiden välisessä verkostossa, toiminta verkostoissa ja verkostoina «Tarvainen K, Pesonen S, Laaksonen M. Alueellisella...»15.
Potilaan hoitoon ja kuntoutukseen liittyvän ajantasaisen ja tarkoituksenmukaisen tiedon välittämiseen tarvitaan toimivat keskenään yhteensopivat tietojärjestelmät. Niiden sisältämän sähköisen lähete-palautejärjestelmän tulisi toimia muun terveydenhuollon ja työterveyshuollon välillä riippumatta siitä, mikä on työterveyshuollon järjestämismuoto. Alueellista yhteistyötä luotaessa työterveyshuollon osallistuminen hoitoketjutyöhön ja työkykynäkökulman huomioon ottaminen hoitoketjuja rakennettaessa on tärkeää. Toimijoiden välisen yhteistyön periaatteeksi nousee potilaan palvelutarpeen arvioiminen toimijoiden välisen yhteistyön perustana. Pitkäaikaissairauksien hoidon työnjakoa erikoissairaanhoidon ja sotekeskusten välillä on kuvattu hoitoketjuissa. Samalla tavalla työnjaon pitäisi olla yhteistyössä pohdittua myös työterveysyksiköiden ja sote-keskuksen välillä. Perusterveydenhuollon yksikkö erikoissairaanhoidossa voi toimia hoitoketjutyön koordinoijana. Yksiköiden valmiutta ottaa työterveyshuolto mukaan hoitoketjutyöhön tulisi parantaa «Tarvainen K, Pesonen S, Laaksonen M. Alueellisella...»15.
TYKYTUO-hankkeessa perusterveydenhuollon työkykyosaamista lisättiin työkykykoordinaattorin roolin kautta. Työkyvyn arviointi nähtiin tarpeelliseksi myös perusterveydenhuollossa. Työkykykoordinaattori voi edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä «Nurmi H, Vähätalo L, Siukola A ym. Työkyvylle tuke...»16.
Työkyvyn tuki edellyttää, että pystytään tapaus- ja tilannekohtaisesti, toisin sanoen yksilöön, työpaikkaan, terveydenhuoltoon ja yhteiskuntaan liittyvissä tilanteissa, muodostamaan yhteinen näkemys työkykyyn vaikuttavista tekijöistä «Tarvainen K, Pesonen S, Laaksonen M. Alueellisella...»15. Haasteena on viive työkyvyttömyyden jatkumiseen puuttumisessa. Työantajan kanssa ei tehdä yhteistyötä, ja työntekijäkohtainen työssä jatkamisen suunnittelu on vähäistä «Juvonen-Posti P, Pesonen S, Toivio P ym. 2014 b. T...»17.
Työkyvyn tuessa jo toimintakyvyn arvioinnin viitekehys ohjaa toimintaa. Sairauslähtöisessä toimintakyvyn arvioinnissa keskitytään terveydentilaan, toimintakykyyn ja havaittuihin löydöksiin. Intressinä näyttää olevan tilan määrittely vakuutusetuuden ratkaisua varten. Monialalaisessa toimintakyvyn selvittelyssä taas yksilön rajoitteiden ja voimavarojen taustaa tarkastellaan laaja-alaisesti hahmottaen elämäntilannetta, työ- ja koulutushistoriaa toimintakyvyn taustalla sekä motivaatiotekijöitä. Intressinä tällöin on ensisijaisesti työ- ja toimintakyvyn laaja selvittely asiakkaan voimavarojen hyödyntämiseksi ja mahdollisimman osuvan kuntoutussuunnitelman laatimiseksi «Tarvainen K, Pesonen S, Laaksonen M. Alueellisella...»15.
Työterveysyhteistyössä ja työkyvyn tukemisessa tarvittavat ennakoivat työtavat ja käytännöt eivät ole työterveyshuollon sairaanhoitovaltaisessa toiminnassa vakiintuneita käytäntöjä, eikä yhteistyössä terveydenhuollon muiden toimijoiden kanssa kaikilla toimijoilla ole yhteistä käsitystä siitä, mitä työterveyshuollon koordinaatiorooli työkyvyn tuessa tarkoittaa «Hakulinen H, Laaksonen M, Pesonen S. BotniaSEITTI ...»18.
Työkyvyn tuen koordinaatiossa tulee sopia eri toimijoiden rooleista ja vastuista. Yhteistyö ja järkevä työnjako edellyttää yhteisymmärrystä työkyvyn käsitteestä, sujuvaa tiedonkulkua terveydenhuollon toimijoiden välillä ja toimivia työkyvyn tuen malleja työterveysyhteistyössä. Erikoissairaanhoidolla on paremmat valmiudet arvioida sairauden vaikutuksia potilaan toimintakykyyn, työterveyshuollolla taas työpaikan ja työn vaatimukset tuntevana pohtia toimintakyvyn muutosten merkitystä työkyvyn kannalta. Eri toimijoiden roolit ja haasteet arjessa on kuvattu taulukossa «Työkyvyn tuen toimijoiden roolit ja haasteet arjessa ....»2.
| Toimija | Työterveyshuolto | Erikoissairaanhoito | Perusterveydenhuolto | Kuntoutuspalvelun tuottaja |
|---|---|---|---|---|
| Rooli/tehtävä | Työterveysyhteistyö: työn muokkausmahdollisuuksien selvittäminen, työkyvyn arviointi ja työhön paluun tukeminen ja seuranta | Diagnostiikka, hoito, konsultaatio, vaativa lääkinnällinen kuntoutus | Perusselvitykset, tuki, lääkinnällinen kuntoutus | Itsenäinen kohdennettu toimija |
| Haasteet | Tunnistaa koordinaatiorooli työkyvyn tuessa, hyväksyvätkö muut toimijat sen | Kuntoutustutkimus kohtaa työkykyasiat liian myöhään Monioireisten tutkimuskierre |
Työikäiset työssä olevat ovat vähemmistö Vähän yhteyksiä työterveyshuoltoon Työtä ei voi rajata |
Kuntoutuspalvelu on irrallinen, yhteistyö lähinnä palautteina |
Perusterveydenhuollossa 10 % asukkaista kerryttää 81 % alueen maksamista sosiaali- ja terveydenhuoltomenoista Oulun kaupungissa «Leskelä R, Komssi V, Sandström S ym. Paljon sosiaa...»19. Palvelutarvetta selittävät masennus ja potilaan oma kokemus terveydestä sekä taloudelliset tekijät «Huhtakangas M. Asiakaslähtöisyyden toteutuminen pi...»20.
Perusterveydenhuollossa oireet ja sairaudet näyttäytyvät usein yhteisvaikutuksina terveydentilaan ja niiden haittaa pyritään resurssien puitteissa vähentämään. Perusterveydenhuollon osaamista työkyvyn arvioinnissa ja tuessa tulee vahvistaa, jotta toimenpiteet tapahtuisivat ajoissa. Hyvä toimintatapa on, että työkyvyn tukitoimien jatkojen osalta asiakas ohjataan työterveyshuoltoon, jos hän on työterveyshuollon piirissä. Perusterveydenhuollossa on arvioitu työkykykoordinaattoripalvelun hyödyllisyyttä TYKYTUO-hankkeessa. Työkykykoordinaattorin palvelun etuna nähtiin koordinaattorin mahdollisuudet huomioida kokonaisvaltaisesti potilaan elämäntilanne (terveys, työllisyys) suhteessa muuhun palvelujärjestelmään «Työkyvyn tuella pidempiä työuria ja tuottavuutta (...»21.
Yrittäjistä vain noin joka viidennellä on työterveyshuoltosopimus, joten valtaosa heistä käyttää sote-palveluja. Myös heidän työkykyynsä liittyvät asiat hoidetaan perusterveydenhuollossa. Sote-keskuksen lääkäri on keskeinen toimija tämän asiakasryhmän kohdalla.
Työterveyshuollon ulkopuolella olevien työssäkäyvien asiakkaiden työkyvyn tuen jatkoselvittelijöitä ovat esimerkiksi perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon lääkäri, sosiaalityöntekijä ja kuntoutusohjaaja sekä muissa tilanteissa Kelan tai TE-toimiston asiantuntija. Näiden asiakkaiden kohdalla on tärkeää tunnistaa mahdollinen laaja-alaisempi työkyvyn arvioinnin ja tuen tarve ja miettiä kuntoutustutkimuspoliklinikan palveluja. Työssä ja työuralla voi olla katkoja, jolloin apua saa TE-toimiston asiantuntijalta. TE-toimisto palvelee myös työssä olevia.
Terveydenhuoltolain mukaan hyvinvointialueiden tulee järjestää työttömien terveyspalvelut «Sosiaali- ja terveysministeriö. Työttömien terveys...»22. Hyvinvointialueen on järjestettävä tarpeelliset terveystarkastukset alueensa asukkaille heidän terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi. Terveysneuvontaa ja -tarkastuksia on järjestettävä myös opiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille.
Työttömien terveyspalveluihin liittyvät sekä ennaltaehkäisevät että sairaanhoidolliset palvelut. Näihin sisältyvät terveydenhoitajien tekemät työttömien terveystarkastukset sekä työ- ja toimintakyvyn arvioinnit, jotka tapahtuvat pääasiassa lääkärin vastaanotolla. Työttömien terveyspalvelujen toimiminen edellyttää monialaista yhteistyötä ja verkosto-osaamista. Niillä alueilla, joilla työttömien terveyspalveluita ei ole systemaattisesti organisoitu, työttömien työkyvyn arviointi ja tukeminen voi olla sattumanvaraista. Lisäksi työttömän työkyvyn arviointia vaikeuttaa se, että työttömällä ei ole työtehtävää, joihin työkykyä voitaisiin suhteuttaa.
Työkykyohjelmassa osatyökykyisen työllistämisen keinoista tuotiin esille Työkanava Oy, yksilölliset ja oikea-aikaiset työkyvyn tuen palvelut osaksi sote-keskusta sekä työkykykoordinaattorit osaksi osatyökykyisten palveluja «Keyriläinen M, Lappalainen K. Työkykyohjelma 2019–...»23. Työkanava Oy:n julkisen palvelun velvoitteena on työllistää työ- ja elinkeinotoimiston sille osoittamia työnhakijoita. Osatyökykyinen voi työllistyä Työkanavaan vain TE-viranomaisten välityksellä. Sote-keskusten työkyvyn tuen tiimien ja TE-palvelujen kumppanuutta tulee edistää kansallisesti. Työkykykoordinaattoreiden tehtävänä on rakentaa palvelupolkuja osatyökykyisille palvelutarpeen mukaan, perehdyttää TE-toimiston henkilökuntaa osatyökykyisten tunnistamisen vahvistamiseksi, tukea työnantajia osatyökykyisten työllistämisessä sekä rakentaa yhteistyöverkostoja «Keyriläinen M, Lappalainen K. Työkykyohjelma 2019–...»23.
Erikoissairaanhoitoa vaativissa tilanteissa erikoissairaanhoidossa työkyvyn tukeen liittyvät asiat toteutuvat yleensä, kun kyseessä on erikoisalaan liittyvä sairaus tai vaikeahoitoinen krooninen sairaus. Erikoissairaanhoidossa työkyvyn arvioinnin tarve saattaa jäädä katveeseen keskityttäessä sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon. Tällöin voi hyödyntää esimerkiksi terveyssosiaalityöntekijöiden ja kuntoutusohjaajien osaamista. Hyvä toimintatapa on, että erikoissairaanhoidossa kirjoitetaan tarvittaessa yksilöllisesti potilaan tarpeen mukainen sairausperusteinen poissaolo työstä ja työkyvyn tukitoimien jatkojen osalta asiakas ohjataan työterveyshuoltoon, jos hän on työterveyshuollon piirissä, tai sote-keskukseen, mikäli hän on työelämän ulkopuolella. Ohjaaminen ei välttämättä riitä, vaan lähete varmistaa sitä paremmin kontaktoinnin ja prosessin etenemisen.
Selkäleikatuilla henkilöillä yhteistyö ja työterveyshuollon koordinointi nopeuttivat merkittävästi potilaiden paluuta työhön työkykyisinä: sairauspoissaolot lyhenivät 78 päivästä 38 päivään, ja Kelan päivärahakorvauksia säästyi keskimäärin 2 280 euroa/potilas «Piitulainen K, Korhonen I, Husman K ym. Tukimalli ...»24.