Laaja-alaiset oirekartoitusmenetelmät lasten ADHD-oireiden arvioinnissa
Lisätietoa aiheesta
Anita Puustjärvi ja Anne-Mari Borg
19.5.2025
Laaja-alaisesti psyykkistä toimintakykyä ja oireita kartoittavat kyselyt ja haastattelut
voivat auttaa tunnistamaan useiden eri häiriöiden oireita ja tukevat siten myös ADHD:n
erotusdiagnostiikkaa.
Tavallisimpia lapsilla käytettyjä laaja-alaisia arviointimenetelmiä ovat "Vahvuudet
ja vaikeudet", Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ), DAWBA (Development
and Well-Being Assessment) sekä ASEBA (The Achenbach System of Empirically Based Assessment).
Kyselyt eroavat toisistaan pituudeltaan ja myös sen suhteen, millaisiin oireisiin
esimerkiksi ADHD:tä arvioivat kyselyt painottuvat. SDQ painottuu yliaktiivisuuteen
ja CBCL keskittymisvaikeuksiin.
"Vahvuudet ja vaikeudet", Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) on lyhyt lapsen käyttäytymistä kartoittava kaksisivuinen kysely, jonka avulla kerätään
tietoa 4–17-vuotiaan lapsen psykososiaalisesta hyvinvoinnista omilla lomakkeillaan
vanhemmalta, opettajalta (päivähoito, koulu) ja yli 11-vuotiaalta lapselta itseltään
«Goodman R. Psychometric properties of the strength...»1. Lisäksi käytettävissä ovat seurantakyselyt kaikille edellä mainituille vastaajille
sekä aikuisille suunnattu versio «Brann P, Lethbridge MJ, Mildred H. The young adult...»2.
Oirekysely koostuu 25 väitteestä, jotka jakautuvat 5 osakyselyyn. Osakyselyt kartoittavat
lapsen tunne-elämän oireita, käytösoireita, yliaktiivisuuden/ tarkkaavaisuuden oireita
(5 kohtaa), kaverisuhteiden ongelmia ja lapsen vahvuuksia sekä mahdollisten oireiden
tai vaikeuksien vaikutusta lapsen elämään. Kyselyssä arvioidaan myös oireista aiheutuvaa
toimintakykyhaittaa eri ympäristöissä.
Kyselylomakkeen täyttöön kuluu keskimäärin 5 minuuttia.
SDQ:n tulosten tulkinta ei vaadi erityistä koulutusta. Tarkoituksenmukaista kuitenkin
on, että kyselytiedot pisteytetään, analysoidaan ja tulkitaan terveydenhuollossa.
Kyselyt kieliversioineen ja pisteytyksen sekä tulkinnan ohjeet ovat saatavilla mittarin
kotisivuilta «http://www.sdqinfo.org/»1. Linkit SDQ-kyselyihin, pisteytysavaimet ja normit ovat saatavilla myös kirjautumalla
ammattilaisena Mielenterveystalo.fi-sivustolle Mittarit-osioon.
SDQ-pistemäärät luokitellaan yleensä kliinisessä käytössä seuraavasti: normaali, raja-arvo
ja poikkeava (suuri pistemäärä). Vaikeuksien kokonaispistemäärän poikkeava -luokkaa
(suuri pistemäärä) voidaan käyttää mielenterveyshäiriön riskin tunnistamiseen. Yhdistämällä
usean vastaajan (vanhempi, opettaja, nuori itse) antamaa tietoa oire- ja vaikutuspisteistä
päästään luotettavampaan tulokseen.
SDQ-kysely soveltuu ADHD-oireiden seulontaan, mutta vastaukset tulee suhteuttaa asiayhteyteen.
Valikoimattomassa väestöotoksessa väärät positiiviset ovat epätodennäköisiä, mutta
kliinisessä aineistossa voi esiintyä vääriä negatiivisia.
SDQ:n psykometrisia ominaisuuksia arvioineessa vuonna 2001 julkaistussa tutkimuksissa
vanhempien kyselyn herkkyys ADHD:n tunnistamisessa oli 74 %, (tarkkuus 92 %, negatiivinen
ennustearvo 99 %, positiivinen ennustearvo 17 %), opettajien kyselyssä 68 % (tarkkuus
93 %, negatiivinen ennustearvo 99 %, positiivinen ennustearvo 19 %) ja nuorten kyselyssä
40 % (tarkkuus 91 %, negatiivinen ennustearvo 98 %, positiivinen ennustearvo 9 %)
«Goodman R. Psychometric properties of the strength...»1.
Vuonna 2016 julkaistussa analyysissa SDQ:n AUC-arvo (95 % luottamusväli) yliaktiivisuus-tarkkaamattomuusoireille
oli 0,88 (hyvä) - 0,96 (erinomainen, yliaktiivisuus-tarkkaamattomuusoireet tytöillä)
«Algorta GP, Dodd AL, Stringaris A, ym. Diagnostic ...»6.
Vuonna 2018 julkaistussa artikkelissa raja-arvo 8/10 osoittautui lapsilla ja nuorilla
diagnostisesti tarkimmaksi ADHD-oireiden arvioinnissa. Herkkyys oli kuitenkin eri
ilmenemismuodoille erilainen: yhdistetylle tyypille se oli 84,0 % (95 % luottamusväli
75,58–89,90), tarkkaamattomuuspainotteiselle muodolle 25,0 % (95 % luottamusväli 17,55–34,30),
ja yliaktiivis-impulsiiviselle muodolle 77,8 % (95 % luottamusväli 68,71–84,83). Myös
ikä ja sukupuoli vaikuttivat luotettavuuteen «Carballo JJ, Rodríguez-Blanco L, García-Nieto R, y...»7.
Vuonna 2021 julkaistussa artikkelissa SDQ:n ADHD-oireita kartoittava oma-arvio-osio
erotteli nuorilla aikuisilla luotettavasti ADHD-diagnoosin saaneet verrokeista (area
under the curve = 0,90; 95 % luottamusväli 0,87–0,93). Optimaalinen raja-arvo oli
≥ 5, jolla herkkyys oli 89,3 % ja tarkkuus 76,7 %. Tämä on pienempi kuin lapsilla
ja nuorilla. Ne, jotka eivät ylittäneet tätä raja-arvoa, eivät todennäköisesti täyttäneet
diagnostisia kriteereitä (NPV = 99,6 %), mutta todennäköisyys sille, että raja-arvon
ylittäneet täyttivät diagnostiset kriteerit, oli pieni (PPV = 10,4 %). Myös vanhempien
täyttämänä kysely tunnisti oikein diagnoosin: AUC = 0,97 (95 % luottamusväli 0,92–0,98),
mutta pienemmällä raja-arvolla ≥ 4. Suuremmat raja-arvot suosivat tarkkuutta ja ovat
suositeltavampia diagnostisen arvion tukena «Riglin L, Agha SS, Eyre O, ym. Investigating the v...»8.
DAWBA (Development and Well-Being Assessment) on vanhemmille, opettajille ja 11-vuotiaille tai sitä vanhemmille lapsille suunnattu
laaja puolistrukturoitu haastattelu, joka selvittää lasten hyvinvointia ja psyykkisiä
oireita. DAWBA sisältää myös SDQ-kyselyn.
DAWBA on käytössä lähinnä yliopistosairaaloissa. Tietokoneavusteinen menetelmän käyttö
on maksullista ja vaatii rekisteröitymisen.
ASEBA (The Achenbach System of Empirically Based Assessment) on lasten ja nuorten käyttäytymisen ja tunne-elämän kartoittamiseen kehitetty kyselylomakesarja.
Kokonaisuuteen kuuluvat 1,5–5-vuotiaiden ja 6–18-vuotiaiden lasten vanhempien täytettäväksi
tarkoitettu lomake CBCL (Child Behavior Checklist), 11–18-vuotiaiden lasten tai nuorten
itsensä täytettäväksi tarkoitettu YSR (Youth Self Report) ja opettajien täytettäväksi
tarkoitettu TRF (Teacher Report Form). ASEBAan kuuluvat myös yli 18-vuotiaiden arviointilomakkeet
ABCL (Adult Behavior Checklist ja ASR (Adult Self Report).
Kyselyssä on 99–120 tunne-elämään, käyttäytymiseen ja sosiaalisiin vaikeuksiin liittyvää
kysymystä. Kysymykset on jaettu 6–8:aa oirekokonaisuutta kuvaaviksi (esimerkiksi ahdistuneisuus
tai masentuneisuus, sosiaaliset vaikeudet, tarkkaavuuden ongelmat ja käytösoireet).
Vuonna 2015 julkaistun arvion mukaan CBCL:n ja TRF:n tarkkaavuusongelmia mittaava
osio tunnistaa kohtalaisen hyvin ADHD-oireet, opettajien arvioimana mahdollisesti
hieman paremmin kuin vanhempien arvioimana «Edwards MC, Sigel BA. Estimates of the Utility of ...»10.
Vuonna 2024 julkaistun katsausartikkelin mukaan CBCL:n herkkyys ADHD-oireiden arvioinnissa
vanhempien kyselyssä vaihtelee välillä 38–97 % tarkkuuden ollessa vastaavasti 96–26
% käytettyjen katkaisurajojen mukaan. Opettajien kyselyssä herkkyys vaihtelee välillä
72–79 % ja spesifisyys välillä 64–76 %, ja nuorten oma-arvioinnissa herkkyys on 53–86
% tarkkuuden ollessa vastaavasti 98–70 % «Peterson BS, Trampush J, Brown M, ym. Tools for th...»11.
Opettajien ja vanhempien vastausten samansuuntaisuus oli vähäistä, mikä voi liittyä
myös oireiden erilaiseen ilmenemiseen eri ympäristöissä.
Kysely ei erotellut ADHD-oireisia lapsia ja nuoria muista häiriöistä kärsivistä yhtä
hyvin kuin neurologisesti normaalisti kehittyvistä. Tämä heikentää kyselyn erotusdiagnostista
luotettavuutta.
K-SADS-PL 2013 on lasten ja nuorten ajankohtaisia psyykkisiä oireita kartoittava puolistrukturoitu
diagnostinen haastattelumenetelmä. K-SADS-PL 2013 perustuu DSM-V:n diagnostisiin kriteereihin.
K-SADS-PL 2013 ja sen käyttökoulutus löytyvät Mielenterveystalo.fi-sivuston ammattilaisosiosta.
Goodman R. Psychometric properties of the strengths and difficulties questionnaire.
J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40(11):1337-45 «PMID: 11699809»PubMed
Brann P, Lethbridge MJ, Mildred H. The young adult Strengths and Difficulties Questionnaire
(SDQ) in routine clinical practice. Psychiatry Res 2018;264():340-345 «PMID: 29674224»PubMed
Koskelainen M, Sourander A, Kaljonen A. The Strengths and Difficulties Questionnaire
among Finnish school-aged children and adolescents. Eur Child Adolesc Psychiatry 2000;9(4):277-84
«PMID: 11202103»PubMed
Borg AM, Kaukonen P, Salmelin R, ym. Reliability of the strengths and difficulties
questionnaire among Finnish 4-9-year-old children. Nord J Psychiatry 2012;66(6):403-13
«PMID: 22397524»PubMed
Borg AM, Kaukonen P, Joukamaa M, ym. Finnish norms for young children on the Strengths
and Difficulties Questionnaire. Nord J Psychiatry 2014;68(7):433-42 «PMID: 24228779»PubMed
Algorta GP, Dodd AL, Stringaris A, ym. Diagnostic efficiency of the SDQ for parents
to identify ADHD in the UK: a ROC analysis. Eur Child Adolesc Psychiatry 2016;25(9):949-57
«PMID: 26762184»PubMed
Carballo JJ, Rodríguez-Blanco L, García-Nieto R, ym. Screening for the ADHD Phenotype
Using the Strengths and Difficulties Questionnaire in a Clinical Sample of Newly Referred
Children and Adolescents. J Atten Disord 2018;22(11):1032-1039 «PMID: 25515677»PubMed
Riglin L, Agha SS, Eyre O, ym. Investigating the validity of the Strengths and Difficulties
Questionnaire to assess ADHD in young adulthood. Psychiatry Res 2021;301():113984
«PMID: 33991992»PubMed
Foreman D, Morton S, Ford T. Exploring the clinical utility of the Development And
Well-Being Assessment (DAWBA) in the detection of hyperkinetic disorders and associated
diagnoses in clinical practice. J Child Psychol Psychiatry 2009;50(4):460-70 «PMID: 19338629»PubMed
Edwards MC, Sigel BA. Estimates of the Utility of Child Behavior Checklist/Teacher
Report Form Attention Problems Scale in the Diagnosis of ADHD in Children Referred
to a Specialty Clinic. J Psychopathol Behav Assess 2015;37:50-9
Peterson BS, Trampush J, Brown M, ym. Tools for the Diagnosis of ADHD in Children
and Adolescents: A Systematic Review. Pediatrics 2024;153(4): «PMID: 38523599»PubMed
Marques CC, Matos AP, do Céu Salvador M, ym. Reliability and Validity of the Schedule
for Affective Disorders and Schizophrenia for School-Age Children-Present and Lifetime
Version (K-SADS-PL): Portuguese Version. Child Psychiatry Hum Dev 2022;53(6):1119-1128
«PMID: 34050391»PubMed
Nishiyama T, Sumi S, Watanabe H, ym. The Kiddie Schedule for Affective Disorders and
Schizophrenia Present and Lifetime Version (K-SADS-PL) for DSM-5: A validation for
neurodevelopmental disorders in Japanese outpatients. Compr Psychiatry 2020;96():152148
«PMID: 31756584»PubMed
Kariuki SM, Newton CRJC, Abubakar A, ym. Evaluation of Psychometric Properties and
Factorial Structure of ADHD Module of K-SADS-PL in Children From Rural Kenya. J Atten
Disord 2020;24(14):2064-2071 «PMID: 29392964»PubMed