Oirekyselyiden ominaisuudet ja rajoitukset ADHD:n diagnostiikassa
Lisätietoa aiheesta
Anita Puustjärvi
19.5.2025
- ADHD:tä koskevat hoitosuositukset «Australian ADHD Guideline Development Group (AADPA...»1, «National Institute of Health and Care Excellence: ...»2 suosittelevat oirekyselyiden käyttöä osana diagnostista arviota, mutta eivät ainoana
diagnostisena menetelmänä.
- Tyypillinen ADHD-oirekysely sisältää yleensä 18 kysymystä ADHD:hen liitetyistä käyttäytymisen
piirteistä ja niiden esiintymistiheydestä. Kysymysten määrä voi olla suurempikin.
Kyselyjen sisältö kohdistuu diagnostisten järjestelmien mukaisiin määritelmiin ADHD-oireista,
useimmiten DSM-pohjaisiin väittämiin (Diagnostic and Statistical Manual of Mental
Disorders, versio IV tai 5) «American Psychiatric Association. Diagnostic and S...»3, «American Psychiatric Association. Diagnostic and S...»4. Osa kyselyistä sisältää lisäksi muita kuvauksia ADHD-oireista sekä uhmakkuus- tai
käytösoireita kartoittavia kysymyksiä.
- Kyselyjen luotettavuuteen vaikuttaa se, kuinka hyvin vastaaja osaa arvioida väittämän
osuvuutta, lapsilla verrattuna muihin saman ikäryhmän lapsiin. Myös kyselyn ominaisuuksilla
ja tulkitsijan osaamisella on merkitystä «Duncan L, Comeau J, Wang L, ym. Research Review: T...»6. Useamman vastaajan täyttämät kyselyt antavat luotettavampaa tietoa kuin yksittäisen
vastaajan vastaukset «Sawaya H, Miller JC, Raines JM. Review of Studies ...»7.
- Vastaajan oletus ongelmista, omat kokemukset ja väittämien ymmärtäminen voivat vaikuttaa
arviointiin.
- Vastaajien arviot oireiden ilmenemistä ja niiden aiheuttamasta haitasta voivat poiketa
toisistaan. Oireet voivat myös ilmetä eri tavoin eri tilanteissa ja ympäristöissä
«Duncan L, Comeau J, Wang L, ym. Research Review: T...»6.
- 6–12-vuotiaat lapset ovat oireidensa arvioinnissa vähemmän luotettavia kuin heidän
vanhempansa, erityisesti käyttäytymistä koskien. Lasten voi olla vaikea ymmärtää kysymyksiä
ja vastata erityisesti oireiden kestoa ja haittaa koskeviin kysymyksiin «Duncan L, Comeau J, Wang L, ym. Research Review: T...»6.
- Vanhempien arvio näyttää olevan vähemmän luotettava, kun he arvioivat nuoruusikäisiä
lapsiaan «Duncan L, Comeau J, Wang L, ym. Research Review: T...»6.
- Opettajan arvion luotettavuuteen vaikuttaa se, kuinka hyvin opettaja tuntee oppilaan.
Yläkoulussa ja jatko-opinnoissa opettajia on yleensä useita, jolloin kunkin opettajan
mahdollisuus havainnoida ja arvioida oppilaan käyttäytymistä ja oireita on rajallisempi
«Duncan L, Comeau J, Wang L, ym. Research Review: T...»6.
- Aikuisen muistikuvat lapsuudesta voivat olla epäluotettavia, mistä syystä itsearviointikyselyn
täyttäminen ei välttämättä anna riittävästi tietoa lapsuudenaikaisista oireista «Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Repor...»8
- Myös muut häiriöt ja syyt kuin ADHD voivat tuottaa suuria oirepistemääriä ADHD-oirekyselyissä
«Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Repor...»8, «Alarachi A, Merrifield C, Rowa K, ym. Are We Measu...»9.
- Kyselyn käytettävyyttä mitataan erilaisilla tunnusluvuilla «Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Repor...»8, joista tavallisimpia ovat seuraavat:
- Herkkyys (sensitiivisyys): menetelmän kyky tunnistaa oikein ADHD-oireiset.
- Tarkkuus (spesifisyys): menetelmän kyky tunnistaa oikein oireettomat eli olla tunnistamatta
niitä, joilla ei ole oireita.
- Positiivinen ennustearvo (positive predictive value, PPV): Todellisten tapausten osuus
kyselyn raja-arvon ylittäneistä (todennäköisyys sille, että testipositiivisella on
häiriö). Arvo ja sen luotettavuus vaihtelevat sen mukaan, käytetäänkö laskelmassa
otoksen diagnoosin saaneiden ja verrokkien jakaumaa vai häiriön esiintyvyyttä väestössä.
- Negatiivinen ennustearvo (negative predictive value, NPV): Todellisten oireettomien
osuus kyselyn raja-arvon alle jääneistä (todennäköisyys sille, että testinegatiivisella
ei ole häiriötä). Arvo ja sen luotettavuus vaihtelevat sen mukaan, käytetäänkö laskelmassa
otoksen diagnoosin saaneiden ja verrokkien jakaumaa vai häiriön esiintyvyyttä väestössä.
- Kyselyn herkkyyteen ja tarkkuuteen vaikuttaa se, miten vastausten raja-arvo eli merkittävien
positiivisten vastausten määrä määritetään «Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Repor...»8, «Verma S, Sinha SK. How evidence-based is the "hash...»10, «Mulraney M, Arrondo G, Musullulu H, ym. Systematic...»11.
- Jos raja on matala, kyselyn herkkyys on suuri, mutta tarkkuus pieni. Silloin kysely
tunnistaa herkästi vähäisetkin oireet (vähäinen väärien negatiivisten määrä), mutta
sillä saadaan paljon vääriä positiivisia löydöksiä. Jos oireiden raja-arvo ei ylity,
on epätodennäköistä, että henkilöllä on ADHD.
- Jos raja on korkea, kyselyn herkkyys vähenee, mutta tarkkuus paranee. Silloin kysely
ei tunnista kaikkia ADHD-oireisia, mutta myös väärien positiivisten määrä vähenee,
toisin sanoen kyselyn tunnistamilla henkilöillä on todennäköisesti ADHD.
- Kyselyn herkkyys ja tarkkuus vaihtelevat myös käyttötarkoituksen mukaan. Kyselyt ovat
herkempiä ja tarkempia oireiden seulonnassa kuin erotusdiagnostiikassa.
- Oirekyselyt ainoana menetelmänä ovat riittävän herkkiä ADHD-oireiden tunnistamiseen,
mutta eivät yksinään riittävän tarkkoja ADHD:n diagnosointiin «Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Repor...»8, «Mulraney M, Arrondo G, Musullulu H, ym. Systematic...»11, «Peterson BS, Trampush J, Brown M, ym. Tools for th...»12.
- ADHD-oirekyselyt erottavat hyvin ADHD-oireiset henkilöt oireettomista, mutta väärien
positiivisten määrä on suuri «Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Repor...»8, «Mulraney M, Arrondo G, Musullulu H, ym. Systematic...»11, «Peterson BS, Trampush J, Brown M, ym. Tools for th...»12.
- Kyselyt erottelevat huonommin ADHD-oireisia muista häiriöistä kärsivistä kuin verrokkiväestöstä
«Cortese S, Rohde LA. ADHD diagnoses: are 116 200 p...»5, «Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Repor...»8, «Mulraney M, Arrondo G, Musullulu H, ym. Systematic...»11, «Peterson BS, Trampush J, Brown M, ym. Tools for th...»12. Erotusdiagnostiseen arvioon tarvitaan muitakin menetelmiä kuin kyselylomakkeet.
- Kliinikon on tehtävä tarkempi arviointi niistä potilaista, joiden vastaukset ylittävät
raja-arvon kyselyissä. Oirekyselyn pisterajan ylittävää tulosta suositellaan tarkennettavaksi haastattelulla,
jossa pyydetään esimerkiksi omasanaisia esimerkkejä ongelmista ja niiden aiheuttamasta
haitasta sekä oireiden alkamisiästä ja kestosta «Mulraney M, Arrondo G, Musullulu H, ym. Systematic...»11, «Peterson BS, Trampush J, Brown M, ym. Tools for th...»12, «Marshall P, Hoelzle J, Nikolas M. Diagnosing Atten...»13.
- Kyselyjen psykometristen tutkimusten ongelmiin ja heikkoon laatuun on kiinnitetty
viime vuosina enenevästi huomiota «Cortese S, Rohde LA. ADHD diagnoses: are 116 200 p...»5, «Duncan L, Comeau J, Wang L, ym. Research Review: T...»6, «Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Repor...»8, «Mulraney M, Arrondo G, Musullulu H, ym. Systematic...»11, «Peterson BS, Trampush J, Brown M, ym. Tools for th...»12, «Marshall P, Hoelzle J, Nikolas M. Diagnosing Atten...»13, «Marshall P, Hoelzle J, Nikolas M. Diagnosing Atten...»13.
- Tutkimusten toteutuksessa ja laadussa on huomattavaa vaihtelua, mikä vaikeuttaa vertailua
ja meta-analyysien tekemistä.
- Arvioitavaa menetelmää on saatettu verrata toiseen menetelmään, jonka luotettavuudesta
ADHD:n arvioinnissa ei ole riittävästi tietoa (ns. kultainen standardi ilman perustetta).
- Tunnusluvut eivät ole aina vertailukelpoisia keskenään. Esimerkiksi positiiviseen
ja negatiiviseen ennustearvoon vaikuttaa merkittävästi se, millaiseksi häiriön esiintyminen
oletetaan (otoksen jakauma vai häiriön esiintyvyys väestössä) «Duncan L, Comeau J, Wang L, ym. Research Review: T...»6.
- Kyselyä ei välttämättä ole päivitetty diagnostisten kriteerien muuttuessa, jolloin
sen luotettavuus uusilla diagnostisilla kriteereillä jää epävarmaksi «Duncan L, Comeau J, Wang L, ym. Research Review: T...»6.
- Kyselylomakkeiden ominaisuuksilla ja kyselyille annettavalla diagnostisella painoarvolla
on vaikutusta myös terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvaan kuormitukseen «Mulraney M, Arrondo G, Musullulu H, ym. Systematic...»11]. Runsas väärien positiivisten seulontatulosten määrä lisää tarkempien tutkimusten tarvetta
ja ylidiagnostiikan riskiä.
- Tekoälypohjaiset menetelmät saattavat tarjota jatkossa uuden tavan yhdistää eri arviointimenetelmien
tuloksia ja lisätä ADHD-diagnoosin tarkkuutta «Caselles-Pina L, Quesada-López A, Sújar A, ym. A s...»15.
Kirjallisuutta
- Australian ADHD Guideline Development Group (AADPA) 2022. Australian Evidence-Based
Clinical Practice Guideline For Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD). https://adhdguideline.aadpa.com.au
- National Institute of Health and Care Excellence: Attention deficit hyperactivity
disorder: diagnosis and management. NICE Guideline 2018
- American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders.
4. painos. Text Revision. DSM-IV-TR. 2000
- American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders:
DSM-V. 5. painos. Washington, D.C. 2013. DSM-5 Diagnostiset kriteerit. Desk Reference.
Psykiatrian tutkimussäätiö ja Suomen Psykiatriyhdistys.
- Cortese S, Rohde LA. ADHD diagnoses: are 116 200 permutations enough? Lancet Child
Adolesc Health 2019;3(12):844-845 «PMID: 31649002»PubMed
- Duncan L, Comeau J, Wang L, ym. Research Review: Test-retest reliability of standardized
diagnostic interviews to assess child and adolescent psychiatric disorders: a systematic
review and meta-analysis. J Child Psychol Psychiatry 2019;60(1):16-29 «PMID: 29457645»PubMed
- Sawaya H, Miller JC, Raines JM. Review of Studies on Incremental Validity of Assessment
Measures Used in Psychological Assessment of Attention-Deficit Hyperactivity Disorder.
Assessment 2024;31(2):518-537 «PMID: 36914964»PubMed
- Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Report Methods to Accurately Diagnose
Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Systematic Review. J Atten Disord 2023;27(12):1343-1359
«PMID: 37366274»PubMed
- Alarachi A, Merrifield C, Rowa K, ym. Are We Measuring ADHD or Anxiety? Examining
the Factor Structure and Discriminant Validity of the Adult ADHD Self-Report Scale
in an Adult Anxiety Disorder Population. Assessment 2024;31(7):1508-1524 «PMID: 38288573»PubMed
- Verma S, Sinha SK. How evidence-based is the "hashtag ADHD test" (#adhdtest). A cross-sectional
content analysis of TikTok videos on attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD)
screening. Australas Psychiatry 2025;33(1):82-88 «PMID: 39422639»PubMed
- Mulraney M, Arrondo G, Musullulu H, ym. Systematic Review and Meta-analysis: Screening
Tools for Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Children and Adolescents. J
Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2022;61(8):982-996 «PMID: 34958872»PubMed
- Peterson BS, Trampush J, Brown M, ym. Tools for the Diagnosis of ADHD in Children
and Adolescents: A Systematic Review. Pediatrics 2024;153(4): «PMID: 38523599»PubMed
- Marshall P, Hoelzle J, Nikolas M. Diagnosing Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder
(ADHD) in young adults: A qualitative review of the utility of assessment measures
and recommendations for improving the diagnostic process. Clin Neuropsychol 2021;35(1):165-198
«PMID: 31791193»PubMed
- Karalunas SL. Editorial: Can We Accurately Screen for Attention-Deficit/Hyperactivity
Disorder? Moving to a Dimensional, Multistep Process to Support Youth Development.
J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2022;61(8):965-967 «PMID: 35271988»PubMed
- Caselles-Pina L, Quesada-López A, Sújar A, ym. A systematic review on the application
of machine learning models in psychometric questionnaires for the diagnosis of attention
deficit hyperactivity disorder. Eur J Neurosci 2024;60(3):4115-4127 «PMID: 38378245»PubMed
Artikkelin tunnus: nix03532 (050.061)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
