Takaisin Tulosta

Lasten ADHD-oireisiin kohdennetut oirekyselyt

Lisätietoa aiheesta
Anita Puustjärvi
19.5.2025
  • ADHD-oireisiin kohdennetut kyselyt soveltuvat ADHD-oireiden määrän arviointiin. Eri tahojen täyttämien kyselyiden perusteella voidaan saada käsitys myös oireiden esiintymisestä eri tilanteissa. Osassa kyselyitä pyydetään arvioimaan myös oireiden vaikeusastetta.
    • Kyselyt ovat herkkiä, mutta eivät kovin tarkkoja tunnistamaan ADHD-oireita.
    • Kyselyjä voidaan käyttää osana kokonaisdiagnostiikkaa, mutta niiden pisteytystulokset eivät yksin riitä diagnoosin asettamiseen.
    • Kyselyyn vastaavat yleensä vanhemmat (yhdessä tai erikseen), opettaja tai molemmat. Joistakin kyselyistä on myös nuorelle suunnattu versio.
  • ADHD-RS-IV-kyselylomake perustuu DSM-IV-diagnoosikriteeristön mukaisiin oireväittämiin. Kyselystä on tehty myös DSM5-kriteerien mukainen versio.
    • Suomalaisen tutkimuksen «Jämsä S, Klenberg L, Lahti-Nuuttila P ym. ADHD:n o...»1 perusteella opettajan täyttämän ADHD-RS-IV kyselylomakkeen kokonaisasteikon ja osa-asteikkojen luotettavuus oli hyvä (0,88–0,93). ADHD-RS-IV:n kokonaispistemäärän osalta ROC-käyrän alle jäävän alueen (Area Under Curve, AUC) osuus oli tytöillä 0,95 (95 % luottamusväli 0,92–0,98) ja pojilla 0,92 (95 % luottamusväli 0,89–0,94). Arvot osoittavat kyselylomakkeen kokonaispistemäärän erottelevan hyvin diagnoosin saaneet normiryhmästä. Kyselylomakkeen pistemäärät olivat ryhmissä pojilla tyttöjä suuremmat.
    • Kyselyn herkkyyden ja tarkkuuden suhde oli optimaalisin tytöillä kokonaispistemäärällä 8,5, jolloin 87 % ADHD-diagnoosin saaneista tytöistä luokittui oikein ja 89 % normiryhmän tytöistä luokittui ei-ADHD-oireisiksi. Pojilla kokonaispistemäärällä 16,5 diagnoosin saaneista luokittui oikein 83 % ja normiryhmästä 84 % ei-ADHD-oireisiksi.
    • Myös muissa validiteettitutkimuksissa «Takayanagi N, Yoshida S, Yasuda S, ym. Psychometri...»2, «Szomlaiski N, Dyrborg J, Rasmussen H, ym. Validity...»3, «Su YE, Wang H, Geng YG, ym. Parent Ratings of ADHD...»4, «Zhang S, Faries DE, Vowles M, ym. ADHD Rating Scal...»5 ADHD-RS-IV on arvioitu luotettavaksi ja validiteetiltaan hyväksi menetelmäksi. Tutkimuksissa toistuu se, että kyselyn herkkyys on riittävä, mutta tarkkuus jää usein hyväksyttävän arvon (0,8) alle.
  • Keskittymiskysely (Kesky) «Klenberg L, Jämsä S, Häyrinen T ym.Kesky–Keskittym...»6 on opettajien täytettäväksi tarkoitettu 55-kohtainen kyselylomake. Kyselyä ja sen käsikirjaa voi tilata Internet-osoitteesta «https://www.hogrefe.fi/tuote?product_id=813»1 (Hogrefe Psykologien Kustannus Oy).
    • Keskyn kysymykset ovat 3-portaisia. Ne jakautuvat 10 skaalalle, jotka kattavat tarkkaavuuden (3) ja toiminnanohjauksen (4) osa-alueet sekä häiriöherkkyyden, motorisen levottomuuden ja impulsiivisuuden. Lomakkeessa on myös kysymyksiä lapsen vahvuuksista ja positiivisista ominaisuuksista sekä avoimia kysymyksiä.
    • Keskittymiskyselyn (Kesky, ATTEX) psykometrisia ominaisuuksia on tutkittu suomalaisella aineistolla «Klenberg L, Jämsä S, Häyrinen T, ym. The Attention...»7.
      • Keskyn skaalojen luotettavuus oli yleisesti hyvä (skaalojen alfa verrokkiaineistossa 0,73–0,92, koko lomake 0,98; kliinisessä aineistossa 0,67–0,90, koko lomake 0,96). Korrelaatiot Keskyn ja ADHD-RS-IV:n skaalojen kanssa olivat suuret (kokonaispistemäärien r = 0,95; skaalojen keskinäiset pistemäärät r = 0,58–0,91).
      • Keskyn kyky erotella ADHD-diagnoosin (joko ADHD-C tai -I) saaneet verrokeista laskettiin erikseen pojille ja tytöille käyttäen ROC-analyysiä. Pistemäärät, joilla optimaalinen tasapaino Keskyn herkkyyden ja tarkkuuden välillä saavutettiin, tuottivat pojille herkkyyden 0,85 ja tarkkuuden 0,84 ja tytöille herkkyyden 0,83 ja tarkkuuden 0,85. Näistä laskettuina LR+ oli 5,3 pojille ja LR+ 5,5 tytöille; LR- 0,18 pojille ja LR- 0,20 tytöille.
      • Keskyn kykyä erotella ADHD-C- ja ADHD-I-diagnoosin saaneet osallistujat toisistaan arvioitiin myös ROC-analyysin avulla. Ennen ROC-analyysiä käytettiin logistista regressioanalyysiä identifioimaan skaalojen yhdistelmä, jonka avulla ryhmät pystyttäisiin parhaiten erottelemaan toisistaan. Käytetyn diagnostisen summamuuttujan, jossa käytettiin neljää skaalaa, herkkyys oli 0,81 ja tarkkuus 0,76. Näistä lasketut LR+ oli 3,38 ja LR- 0,25.
  • PikkuKesky on varhaiskasvatuksen opettajien täytettäväksi tarkoitettu 44-kohtainen kyselylomake, joka vastaa rakenteeltaan edellä kuvattua Keskyä. Kyselylomake on saatavilla myös ruotsinkielisenä.
    • PikkuKeskyn avulla saadaan tietoa alle kouluikäisten ADHD:lle tyypillisistä oreista suhteessa saman ikäryhmän lasten tyypilliseen käyttäytymiseen, ja se voi siten antaa lisätietoa diagnostisen arvioinnin sekä tukitoimien suunnittelun pohjaksi.
  • Viivi-kysely eli FTF (Five to Fifteen), «https://www.5-15.org»2, on pohjoismainen kysely 5–15-vuotiaiden lasten käyttäytymisen ja neurokognitiivisten vaikeuksien kartoittamiseen. Kyselyn käyttöoikeuden saamiseen vaaditaan riittävä ammatillinen pätevyys, esimerkiksi lääkärin tai psykologin koulutus.
    • Kyselyllä selvitetään vanhempien ja opettajien käsitystä lapsen vahvuuksista ja vaikeuksista kehityksen eri alueilla. Lomakkeesta on kehitetty myös versiot 2–5-vuotiaiden lasten ongelmien varhaiseen tunnistamiseen (FTF-T) sekä aikuisten lapsuudenaikaisten oireiden arviointiin (FTF-CIQ)
      • Kyselyyn kuuluu eri aihealueita (motoriikka, toiminnanohjaus, hahmotus, muisti, kielelliset taidot, sosiaaliset taidot ja oppimisen ongelmat) koskevia väittämiä, joihin vastataan 3-portaisella asteikolla (ei sovi ollenkaan / sopii joskus tai jonkin verran / sopii hyvin). Vaikeuksista aiheutuvaa haittaa arvioidaan 4-portaisella asteikolla (ei lainkaan / vähän / aika paljon / erittäin paljon). Kyselyssä on myös avoimia kysymyksiä.
    • Tulkinnassa lapsen saamat pisteet suhteutetaan samanikäisten lasten keskimääräisiin pisteisiin. Käyttötapa ja tulosten tulkinta on kuvattu 5–15R-kyselylomakkeen manuaalissa «https://www.5- 15.org/pdf/manuals/515manual_en-GB.pdf»3.
      • Ongelmia kuvaavaksi raja-arvoksi on määritelty raakapisteiden persentiililuokka 90–97 %. Jos pisteet ylittävät 90 persentiilin rajan, kyseisen osa-alueen häiriö on mahdollinen ja tarkempi tutkimus saattaa olla tarpeen.
      • Tiukempi raja-arvo, persentiililuokka > 98 %, erottelee ne lapset, joilla on huomattavia ongelmia ja jotka tarvitsevat tarkempia diagnostisia tutkimuksia ja tukea tai kuntoutusta.
    • FTF sisältää myös ADHD-oireisiin liittyviä kysymyksiä. Pisteytyksen automatisoidussa tulkinnassa ADHD:n todennäköisyyteen ei oteta kantaa.
      • Tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuus-/impulsiivisuusoireiden määrää on mahdollista arvioida esimerkiksi vastausten "sopii hyvin" ja "sopii joskus" lukumäärän avulla. Arvio oireiden aiheuttamasta haitasta voi auttaa ongelmien merkityksen ymmärtämisessä. Myös muissa osioissa on kysymyksiä, joiden avulla voi arvioida ADHD-oireita.
    • Kyselyn alkuperäisen version soveltuvuutta ADHD:n seulontaan on arvioitu vain muutamissa tutkimuksissa «Airaksinen EM, Michelsson K, Jokela V. The occurre...»8, «Bruce B, Thernlund G, Nettelbladt U. ADHD and lang...»9, «Lambek R, Trillingsgaard A, Kadesjö B, ym. Gender ...»10. Viimeisimmän, päivitetyn version soveltuvuutta ei ole tutkittu.
      • Suomalaisen tutkimuksen «Airaksinen EM, Michelsson K, Jokela V. The occurre...»8 perusteella alkuperäinen kysely soveltui ADHD:n seulontaan ja diagnosoinnin apuvälineeksi. Artikkelin aineistosta laskettuna kyselyn herkkyys oli 0,89, positiivinen ennustearvo 0,56, tarkkuus 0,96 ja negatiivinen ennustearvo 0,96. LR+ oli 22 ja LR- oli 0,1, eli diagnostinen näyttö ADHD-diagnoosin osalta oli vakuuttava.
      • Brucen ym. «Bruce B, Thernlund G, Nettelbladt U. ADHD and lang...»9 tutkimuksessa ADHD-diagnoosin saaneilla oli tavallisimmin vaikeuksia kognitiivisten taitojen, motoriikan, tunnesäätelyn, sosiaalisten taitojen, tarkkaavuuden, aktiivisuuden säätelyn ja kirjoitustaitojen alueilla.
      • Lambekin ym. «Lambek R, Trillingsgaard A, Kadesjö B, ym. Gender ...»10 tutkimuksessa havaittiin, että kysely saattaa yliarvioida poikien yliaktiivisuusoireita verrattuna tyttöihin, ellei käytetä sukupuolinormitettuja pisteytyksiä.
      • Aikuisilla kyselyn versiota FTF-CIQ voidaan käyttää neurokehityksellisten häiriöiden lapsuusajan oireiden systemaattiseen kartoittamiseen, mutta riittämättömän herkkyyden vuoksi sitä ei tule käyttää seulontaan tai ainoana arviomenetelmänä diagnostisen päätöksen tekemiseen «Hirvikoski T, Lajic S, Jokinen J, ym. Using the fi...»11.
  • Muut ADHD-oirekyselyt
    • Englanninkielisissä maissa ADHD-oireita kartoitetaan usein Connersin oirekyselyllä, josta on olemassa useita eri oirekriteereihin perustuvia versioita. Viimeisin versio on julkaistu vuonna 2022 «Conners, CK. Conners Fourth Edition (Conners 4). L...»12. Kysely on tarkoitettu 6–18-vuotiaiden lasten ADHD-oireiden arviointiin, ja siitä on vanhempien, opettajan ja nuoren oma kysely.
      • Kyselystä on laadittu lyhyt versio oireiden seulontaan ja pidempi tarkempaa oirearviointia varten.
      • Kyselyn eri versioista ei ole olemassa virallista suomenkielisiä versioita.
    • SNAP-IV (Swanson, Nolan, and Pelham Rating Scale-IV) on ADHD- ja uhmakkuusoireiden kartoittamiseen suunniteltu kyselylomake, jonka voivat täyttää vanhemmat tai opettaja «Bussing R, Fernandez M, Harwood M, ym. Parent and ...»13. Kysely sisältää 26 väittämää, joista 9 kuvaa tarkkaamattomuutta, 6 yliaktiivisuutta, 3 impulsiivisuutta ja 7 uhmakkuutta.
      • Tarkkaamattomuus-, yliaktiivisuus- ja impulsiivisuusoireväittämät vastaavat ADHD:n diagnostisia kriteereitä.
      • Kyselystä on olemassa myös laajennettu versio SNAP-IV-C, joka koostuu yhteensä 81 väittämästä ja sisältää myös muiden häiriöiden oireita.
      • Kyselyä ei ole suomennettu.

Kirjallisuutta

  1. Jämsä S, Klenberg L, Lahti-Nuuttila P ym. ADHD:n oireiden arviointi opettajan täyttämän kyselylomakkeen avulla. Psykologia 2015;50:324-41
  2. Takayanagi N, Yoshida S, Yasuda S, ym. Psychometric properties of the Japanese ADHD-RS in preschool children. Res Dev Disabil 2016;55():268-78 «PMID: 27164481»PubMed
  3. Szomlaiski N, Dyrborg J, Rasmussen H, ym. Validity and clinical feasibility of the ADHD rating scale (ADHD-RS) A Danish Nationwide Multicenter Study. Acta Paediatr 2009;98(2):397-402 «PMID: 18775056»PubMed
  4. Su YE, Wang H, Geng YG, ym. Parent Ratings of ADHD Symptoms in Chinese Urban Schoolchildren: Assessment With the Chinese ADHD Rating Scale-IV: Home Version. J Atten Disord 2015;19(12):1022-33 «PMID: 23142853»PubMed
  5. Zhang S, Faries DE, Vowles M, ym. ADHD Rating Scale IV: psychometric properties from a multinational study as a clinician-administered instrument. Int J Methods Psychiatr Res 2005;14(4):186-201 «PMID: 16395872»PubMed
  6. Klenberg L, Jämsä S, Häyrinen T ym.Kesky–Keskittymiskysely. Psykologien kustannus: Helsinki, 2010
  7. Klenberg L, Jämsä S, Häyrinen T, ym. The Attention and Executive Function Rating Inventory (ATTEX): Psychometric properties and clinical utility in diagnosing ADHD subtypes. Scand J Psychol 2010;51(5):439-48 «PMID: 20338019»PubMed
  8. Airaksinen EM, Michelsson K, Jokela V. The occurrence of inattention, hyperactivity, impulsivity and coexisting symptoms in a population study of 471 6-8-year old children based on the FTF (Five to Fifteen) questionnaire. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl 3():23-30 «PMID: 15692876»PubMed
  9. Bruce B, Thernlund G, Nettelbladt U. ADHD and language impairment: A study of the parent questionnaire FTF (Five to Fifteen). Eur Child Adolesc Psychiatry 2006;15(1):52-60 «PMID: 16514510»PubMed
  10. Lambek R, Trillingsgaard A, Kadesjö B, ym. Gender differences on the Five to Fifteen questionnaire in a non-referred sample with inattention and hyperactivity-impulsivity and a clinic-referred sample with hyperkinetic disorder. Scand J Psychol 2010;51(6):540-7 «PMID: 20602741»PubMed
  11. Hirvikoski T, Lajic S, Jokinen J, ym. Using the five to fifteen-collateral informant questionnaire for retrospective assessment of childhood symptoms in adults with and without autism or ADHD. Eur Child Adolesc Psychiatry 2021;30(9):1367-1381 «PMID: 32710229»PubMed
  12. Conners, CK. Conners Fourth Edition (Conners 4). Los Angeles, CA: Western Psychological Services; 2022.
  13. Bussing R, Fernandez M, Harwood M, ym. Parent and teacher SNAP-IV ratings of attention deficit hyperactivity disorder symptoms: psychometric properties and normative ratings from a school district sample. Assessment 2008;15(3):317-28 «PMID: 18310593»PubMed
  14. Klenberg, L., Tommo, H., Jämsä, S. & Häyrinen, T. (2017). Pikkukesky. Pienten lasten keskittymiskysely. Helsinki: Hogrefe Psykologien Kustannus