Lapsilla ja nuorilla, joilla on ADHD, on usein vaikeuksia koulutyöskentelynsä organisoinnissa. Organisointitaitojen harjoittelua on tutkittu hieman erilaisilla ohjelmilla (ks. «Bikic A, Reichow B, McCauley SA, ym. Meta-analysis...»1). Yhteistä ohjelmille on, että lapset harjoittelevat lapsen iänmukaisia koulutyöskentelyn organisointitaitoja. Ohjelmissa lapsille ensin opetetaan, mitä tarkoittaa olla organisoitunut ja suunnitella työskentelyään etukäteen. Taitojen harjoittelussa käytetään käyttäytymispsykologian menetelmiä, mallinnusta, harjoittelua ja palautteiden muokkausta. Harjoiteltavat taidot koostuvat opiskelumateriaalien, ajan ja tehtävien tekemisen organisoinnista. Organisointitaitojen opettamisen lisäksi ne sisältävät vaihtelevasti lapsen opettajien ja vanhempien tukemista. Ohjelmien kesto on tavallisesti noin 3 kuukautta.
Pääasiassa Yhdysvalloissa kehitetyt ohjelmat ovat yleensä suunniteltu toteutettaviksi osana koulun tukea, pääosin koulupsykologin toteuttamina (esim. «https://hopsintervention.com/»1). Suomessa ohjelmia ei tiettävästi kouluissa systemaattisesti käytetä, mutta ne mitä ilmeisimmin olisivat soveltuvia esimerkiksi osa-aikaisen erityisopetuksen menetelmiksi tai osaksi koulupsykologin tai -kuraattorin työtä. Koulun ulkopuolella systemaattisella organisointitaitojen harjoittelulla lienee paikkansa osana koulun ulkopuolista tukea, esimerkiksi osana neuropsykologista kuntoutusta tai neuropsykiatrista valmennusta.
Suomessa koulussa toteutetuista toiminnanohjauksen taitojen harjoitteluun keskittyvistä ohjelmista systemaattisin on Maltti-ohjelma «Paananen M, Heinonen J, Knoll J, ym. Kummi 8. Mal...»2. Se on alakoululaisille tarkoitettu, manualisoitu, kouluissa viikoittain toteutettava ryhmämuotoinen toiminnanohjauksen taitojen harjoitteluohjelma, jonka kesto on 20 viikkoa. Maltti-ohjelmassa harjoitellaan erityisesti tarkkaavuuden kontrollia ja inhibitiota. Maltin vaikuttavuustutkimuksissa «Paananen M, Aro T, Närhi V ym. Group-based interve...»3, «Paananen M, Husberg H, Katajamäki H, ym. School-ba...»4 ADHD-diagnoosi ei ole ollut kriteerinä tutkimukseen osallistumiselle, vaan osallistujat kuntoutukseen ovat valikoituneet koulussa ilmenneiden, oppimista haitanneiden tarkkaavuuden tai toiminnanohjauksen vaikeuksien vuoksi. Tulosten perusteella hyvällä fideliteetillä toteutettuihin Maltti-ryhmiin osallistuneiden lasten opettajan arvioimat kognitiivisen kontrollin taidot paranivat suhteessa verrokkeihin, mutta muutokset motorisessa levottomuudessa tai impulsiivisuudessa eivät olleet tilastollisesti merkitseviä «Paananen M, Husberg H, Katajamäki H, ym. School-ba...»4. Aikaisemmassa tutkimuksessa «Paananen M, Aro T, Närhi V ym. Group-based interve...»3 lapset, joiden toiminnanohjauksen ongelmat olivat suhteellisen lieviä, toiminnanohjauksen taidot paranivat Maltti-ryhmään osallistumisen aikana verrokkeja enemmän. Kummassakaan tutkimuksessa lapset, joiden käyttäytymisen säätelyn vaikeudet olivat hyvin suuria, eivät hyötyneet kuntoutuksesta. Tähänastiset tulokset viittaavat siihen, että huolella toteutetusta Maltti-ryhmästä on hyötyä lapsille, joiden tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmat ovat suhteellisen lieviä. Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta Maltin sovellettavuudesta ja vaikuttavuudesta voidaan tehdä laajempia arvioita.