Perustuslain mukaan jokainen suomalainen on maanpuolustusvelvollinen. Asevelvollisuus koskee 18–60-vuotiaita miehiä, ja myös naiset voivat hakea vapaaehtoisina palvelukseen. Asevelvollisen täytyy suorittaa joko aseellinen tai aseeton varusmiespalvelus tai siviilipalvelus «Puolustusvoimat, https://logistiikkalaitos.fi/soti...»1.
ADHD saattaa vaikuttaa toimintakykyyn ja esimerkiksi turvalliseen aseiden käsittelyyn. Asepalveluksen säännönmukainen rytmi ja selkeät toimintakäytännöt voivat kuitenkin olla osalle ADHD-diagnoosin saaneista toimintakykyä parantavia. Kutsuntatarkastuksissa arvioidaan jokaisen tulevan alokkaan asepalveluskykyä «Puolustusvoimat, https://logistiikkalaitos.fi/soti...»1.
Yhdysvaltalaistutkimuksessa verrattiin armeijapalveluksessa pärjäämistä ADHD-diagnoosin saaneilla, mutta vain akateemisista pulmista kärsivillä ja kaltaistetuilla verrokeilla. Tutkimus tehtiin vuosina 1995–2000. Osallistujista karsittiin muista somaattisista sairauksista ja psykiatrisista häiriöistä kärsivät. Verrattaessa palveluksen keskeytymistä ja palveluksessa ylenemistä ei ryhmien välillä todettu eroa. Tutkimuksen pohjalta on päädytty muuttamaan USA:ssa armeijapalvelukseen astumisen kriteerejä siten, että lapsuudessa ADHD-diagnoosin saaneet, mutta yläkoulun loppuun saattaneet tai vähintään vuoden työelämässä ilman lääkehoitoa pärjänneet voivat astua palvelukseen «Krauss MR, Russell RK, Powers TE, ym. Accession st...»2.
Vuonna 2010 USA:n puolustusministeriö tiukensi palvelukseenastumiskriteerejä siten, ettei ADHD-diagnoosin lapsuudessa saaneella ole saanut olla 14 vuoden jälkeen kuin yhteensä 2 vuoden lääkehoidon tarve «Department of Defense. Accession Medical Standards...»3.
Suomalaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa vuodelta 1986 «Halt AH, Uusitalo J, Niemi P, ym. Military perform...»4 verrattiin armeijassa pärjäämistä lapsuusiässä (n = 38) ja toisaalta nuoruusiässä (n = 67) ADHD-diagnoosin saaneita verrokkeihin (n = 160). Nuoruusiässä diagnoosin saaneilla oli katsottu olevan enemmän palvelukseen kelpaamattomuutta, enemmän terveydenhuollon käyntejä, useammin palvelusrikkomuksia, huonompia arviointeja joukkueenjohtotaidoissa sekä tupakointia ja alkoholinkäyttöä kuin verrokeilla. Sen sijaan lapsuusiällä ADHD-diagnoosin saaneet eivät eronneet palveluskelpoisuudessa verrokeista, mutta tupakoivat useammin ja saivat huonommat arviot joukkueenjohtotaidoissa «Halt AH, Uusitalo J, Niemi P, ym. Military perform...»4.
Selvästi toimintakykyä heikentävä tai lääkehoitoa vaativa ADHD johtaa vapautukseen rauhanaikaisessa palveluksessa (luokka C). Mahdollisten samanaikaishäiriöiden ja toimintakyvyn arviointi on kutsuntatarkastuksessa tärkeää «Terveystarkastusohje (TTO 2012) https://puolustusv...»5.
Mahdollisuus lykkäykseen kannattaa huomioida silloin, kun nuoren oma halu puoltaa mahdollista myöhemmin palvelukseen astumista.