ADHD:n esiintyvyys aikuisikäisillä naisilla on noin 3 %. Osa naisista diagnosoidaan vasta aikuisiässä. ADHD:n oireet voivat hankaloitua raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Syntyvän lapsen riski saada ADHD-diagnoosi on monitekijäinen. Sikiön altistuminen tupakoinnille, alkoholille tai muille päihteille suurentavat riskiä, kun taas onnistuneella imetyksellä voi olla myös suojaavaa vaikutusta «Ornoy A, Koren G. The Effects of Drugs used for th...»1, «Jallow J, Hurtig T, Kerkelä M, ym. Prenatal matern...»2, «Scoten O, Tabi K, Paquette V, ym. Attention-defici...»3.
Raskaudesta alkaa ajanjakso, jolloin äidin ADHD:n hoito koskettaa yksilön sijaan koko perhettä ja riittävän tuen järjestäminen on keskeistä. Neuvolapalveluissa tavataan lähes kaikki perheet. Tuen tarpeen arviointi kuuluu oleellisesti äitiysneuvola- ja lastenneuvolakäynneille «Neuvolatyön suositukset – THL; https://thl.fi/aihe...»4.
Tuore hoitosuositus «Scoten O, Tabi K, Paquette V, ym. Attention-defici...»3 painottaa perinataalikaudella yksilöllistä hoidon suunnittelua sekä suosittaa tarjoamaan psykoedukaatiota, itsehoitostrategioita, valmennusta tai psykoterapiaa. Niille, joilla on keskivaikeita tai vaikeita ADHD-oireita, suositellaan harkitsemaan lääkehoitoa. Yhteistyö potilaan tukiverkostojen kanssa on erityisen tärkeää. Perhesuunnittelun ja ehkäisyn tarjoaminen sekä hyvä tuen suunnittelu raskausaikana on tärkeää muistaa hoidettaessa lisääntymisiässä olevia naispotilaita.
Lääkehoitoa on mahdollista käyttää raskauden ja imetyksen aikana silloin, kun se ADHD-oireiden vaikeuden vuoksi on välttämätöntä. Lääkityksessä pyritään löytämään mahdollisimman pieni hoitoannos «Ornoy A, Koren G. The Effects of Drugs used for th...»1, «Scoten O, Tabi K, Paquette V, ym. Attention-defici...»3, «Drugs and Lactation Database (LactMed®) - NCBI Boo...»5. Tutkimustietoa lääkeaineiden vaikutuksesta lapseen raskauden ja imetyksen aikana on kertynyt enimmäkseen tapausselostusten pohjalta. Tästä syystä uusimmista lääkeaineista kuten guanfasiinista, joka on Euroopassa rekisteröity vain lasten ja nuorten ADHD:n hoitoon, ei ole kertynyt tutkimustietoa.
ADHD-lääkitys raskauden aikana:
Suomessa aikuisille käytetyistä ADHD-lääkkeistä metyylifenidaatti, atomoksetiini ja lisdeksamfetamiini ovat raskauden aikana mahdollisia, mikäli lääkehoito äidin oireiden vuoksi nähdään välttämättömäksi.
Laaja systemaattinen katsaus ja meta-analyysi selvitti metyylifenidaatin ja atomoksetiinin käyttöä raskausaikana. Lääkityksellä ei todettu yhteyttä keskenmenoihin tai sikiön epämuodostumiin «di Giacomo E, Confalonieri V, Tofani F, ym. Methyl...»6.
Tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa selvitettiin raskaudenaikaisen ADHD-lääkityksen käytön ja lapsen neurokehityksellisten häiriöiden ja kasvuhäiriön yhteyttä vähintään kolme vuotta syntymän jälkeen kestäneessä seurannassa. Kasvuhäiriön, näön tai kuulon poikkeamien, epilepsian, kuumekouristusten tai neuropsykiatristen oireiden esiintyvyys ei ollut korkeampi lapsilla, jotka olivat altistuneet sikiöaikana metyylifenidaatille, amfetamiinijohdannaisille, atomoksetiinille, klonidiinille tai modafiniilille «Bang Madsen K, Robakis TK, Liu X, ym. In utero exp...»7.
Guanfasiinin käytöstä raskausaikana ei ole riittävää tutkimustietoa.
ADHD-lääkitys imetyksen aikana:
Äidin ADHD-oireet voivat altistaa lyhyelle imetykselle «Freund-Azaria A, Bar-Shalita T, Regev R, ym. The R...»8, jonka on joissakin tutkimuksissa havaittu liittyvän suurentuneeseen lapsen ADHD:n riskiin «Jallow J, Hurtig T, Kerkelä M, ym. Prenatal matern...»2, «Tseng PT, Yen CF, Chen YW, ym. Maternal breastfeed...»9.
Metyylifenidaatti on lääkkeistä tutkituin. Se kulkeutuu hoitoon käytettyinä annoksina vain pieninä pitoisuuksina rintamaitoon ja vaikuttaa tapausselostusten perusteella turvalliselta «Scoten O, Tabi K, Paquette V, ym. Attention-defici...»3, «Drugs and Lactation Database (LactMed®) - NCBI Boo...»5. Metyylifenidaatti saattaa vähentää prolaktiinin määrää, joten imetyksen onnistumista ja myös imeväisen mahdollisia oireita tulee seurata huolellisesti.
Amfetamiinijohdannaiset kulkeutuvat rintamaitoon. Suomessa aikuisille määrätyistä lääkkeistä lisdeksamefetamiinista on tutkimustietoa imettävien äitien osalta vähän ja pienellä potilasjoukolla. Seurantatutkimuksessa lisdeksamfetamiinia käyttäneiden imettävien äitien lapsista viidellä kolmestatoista ilmeni ärtyvyyttä, koliikkia, ummetusta tai unisuutta, mutta ei vakavia haittavaikutuksia. Tutkijat arvioivat, ettei lisdeksamfetamiini käyttö estä imettämistä, mikäli tämä on äidin kannalta välttämätöntä «Drugs and Lactation Database (LactMed®) - NCBI Boo...»5.
Atomoksetiinin käytöstä imettäessä ei ole tutkimustietoa. Imettävien äitien atomoksetiinin käytöstä löytyy kaksi tapausselostusta. Imetetyillä lapsilla näyttäytyi uneliaisuutta tavanomaista enemmän, mutta ei vakavia haittavaikutuksia «Drugs and Lactation Database (LactMed®) - NCBI Boo...»5.
Metyylifenidaatin käyttö imetyksen aikana on mahdollista, mikäli tämä äidin ADHD:n hoidon kannalta on välttämätöntä. Lapsen kasvun ja kehityksen seuranta neuvolassa on tärkeää.