Vuosina 1987–2011 julkaistuista pitkittäistutkimuksista tehdyssä meta-analyysissa havaittiin, että television katsominen ja videopelit ovat yhteydessä lievästi suurentuneeseen myöhempään ADHD-oireiden riskiin «Nikkelen SW, Valkenburg PM, Huizinga M, ym. Media ...»1. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa vanhempien raportoima television katseluun käytetty aika 5–11-vuotiaana oli yhteydessä nuorten, vanhempien ja opettajien raportoimiin keskittymisvaikeuksiin 13–15-vuotiaana. Yhteydet säilyivät merkittävinä silloinkin, kun huomioitiin sukupuoli, varhaislapsuuden keskittymisvaikeudet, 5-vuotiaan kognitiiviset kyvyt ja lapsuuden sosioekonominen asema «Landhuis CE, Poulton R, Welch D, ym. Does childhoo...»2.
Myös vuosina 2011–2021 julkaistujen pitkittäistutkimusten systemaattisessa katsauksessa havaittiin yhteys sähköisen median käytön ja myöhempien ADHD-oireiden välillä «Thorell LB, Burén J, Ström Wiman J, ym. Longitudin...»3. Vaikka efektikoot olivat alle 0,3, kirjoittajat pitivät yhteyttä väestötasolla merkittävänä. Katsauksessa löytyi näyttöä myös ADHD-oireiden yhteydestä myöhempään runsaaseen median käyttöön, mikä voi puolestaan vaikeuttaa ADHD-oireita entisestään.
Tähän mennessä suurimassa tutkimuksessa oli mukana 2 587 yhdysvaltalaista nuorta (keski-ikä 15,5 vuotta), joita seurattiin lähes kahden vuoden ajan «Ra CK, Cho J, Stone MD, ym. Association of Digital...»4. Tutkimuksen alussa nuorilla ei ollut kyselyn perusteella merkittäviä ADHD-oireita. Nuoret raportoivat 14 erilaista median käyttötapaa ja kuinka usein he niitä harrastavat. Sosiaalisen median selaaminen, internetin selaaminen, sosiaalisen median julkaisujen kommentointi tai jakaminen, videoiden katselu, musiikin kuuntelu, yksin pelaaminen, blogien lukeminen, internetostokset ja videochat olivat yhteydessä ADHD-oireisiin seuranta-ajan lopussa. Sen sijaan tekstiviestien lähettämisellä, internetchateillä, muiden kanssa pelaamisella tai omien sosiaalisen median julkaisujen laatimisella ei havaittu yhteyttä myöhempiin ADHD-oireisiin. Nuorista, jotka eivät raportoineet mitään edellä mainittua toimintaa useammin kuin kahdesti päivässä, 4,6 % täytti ADHD:n kriteerit seuranta-ajan lopussa. Niistä nuorista, jotka kertoivat käyttäneensä sähköistä mediaa vähintään seitsemällä eri tavalla vähintään kolme kertaa päivässä, seuranta-ajan lopussa ADHD-kriteerit täyttyivät 9,5 %:lla.
ADHD:hen voi liittyä nuoruusiässä vaikeuksia elävässä vuorovaikutuksessa ikätovereiden kanssa, mikä voi lisätä sosiaalisen median vetovoimaa «Dekkers TJ, van Hoorn J. Understanding Problematic...»8. Nuoruusiässä aivoissa vallitsee "epätasapaino", kun tunnereaktioista vastaavat tyvitumakkeet ja amygdala kypsyvät ennen toiminnanohjauksesta vastaavaa etuotsalohkoa. Tämä lisää sosiaaliseen mediaan liittyvien sosiaalisten palkintojen vetovoimaa nuoruusiässä, mikä näkyy erityisen voimakkaasti ADHD-oireisilla nuorilla. Kun suurin osa sosiaalisen median käytöstä on nykyisin passiivista videoiden katselua, sosiaaliset taidot ja toiminnanohjaus eivät saa sitä kautta harjoitusta. Runsas sähköisen median käyttö voi myös lisätä impulsiivisuutta entisestään «Reed P, Osborne LA, Romano M, Truzoli R. Higher i...»9.
Sähköisen median haitalliset vaikutukset voivat liittyä ainakin osittain sähköisen median koukuttavuuteen ja siitä seuraavaan monisuorittamiseen (multitasking). Jotkut ihmiset saattavat esimerkiksi selata uutisia kuunnellessaan podcastia tai viestitellä sosiaalisessa mediassa katsoessaan elokuvaa. Koeasetelmassa tällaiset henkilöt ovat herkempiä ulkoisille ärsykkeille kuin henkilöt, jotka tekevät yhtä asiaa kerrallaan. Monisuorittamiseen tottuneet ihmiset pärjäsivät myös verrokkeja heikommin tehtävässä, jossa huomio piti siirtää nopeasti tehtävästä toiseen «Ophir E, Nass C, Wagner AD. Cognitive control in m...»5, «Moisala M, Salmela V, Hietajärvi L, ym. Media mult...»6, «Chen Q, Yan Z. Does multitasking with mobile phone...»7.
Jotta median käyttö ei vaikuttaisi keskittymiskykyyn, olisi tärkeää pyrkiä tekemään vain yhtä asiaa kerrallaan. Lisäksi on syytä huomioida sähköisen median parissa käytetty aika ja varsinkin lasten ja nuorten kohdalla myös median käyttömuodot, mediasisällöt ja median välityksellä luodut yhteydet.