Lisätietoa aiheesta
Käypä hoito -työryhmä Insuliininpuutosdiabetes
12.11.2025
Voimaannuttava ohjaus ja tuki
- Diabeteksen ja sen hoidon mieltäminen osaksi elämää ja arkea on jatkuva prosessi.
- Diabetesta sairastavan oma aktiivinen rooli on keskeinen diabeteksen hoidossa (päivittäisten
toimien suunnittelu, mittaaminen, arvioiminen ja ongelmanratkaisu).
- Omahoidon haasteet voivat liittyä muun muassa fyysisiin tai toiminnallisiin rajoitteisiin,
ohjauksen puutteeseen, hoidon toimimattomuuteen tai saatavuuteen, taloudelliseen tilanteeseen,
virheelliseen tietoon, rutiinien unohtamiseen ja psykososiaalisiin tekijöihin, kuten
riittämättömään lähipiirin tukeen, sairauteen ja hoitoon liittyviin uskomuksiin, tunne-elämän
kuormituksiin ja masennukseen tai heikkoihin ongelmanratkaisu- ja selviytymiskeinoihin
«Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F ym. Psych...»1, «King DK, Glasgow RE, Toobert DJ, ym. Self-efficacy...»2, «Gonzalez JS, Peyrot M, McCarl LA, ym. Depression a...»3, «Gherman A, Schnur J, Montgomery G, ym. How are adh...»4, «Duangdao KM, Roesch SC. Coping with diabetes in ad...»5, «Nam S, Chesla C, Stotts NA, ym. Barriers to diabet...»6.
- Ei ole mielekästä liittää heikkoa hoitotasapainoa tai esimerkiksi hypoglykemioita
pelkästään omahoitokäyttäytymiseen ilman tarkempia selvityksiä vaikuttavista tekijöistä.
- Yksilölliset tarpeet ohjauksessa tulee arvioida siten, että interventiot voidaan kohdentaa
olennaisiin haasteisiin «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F ym. Psych...»1, «Nieuwlaat R, Wilczynski N, Navarro T, ym. Interven...»9, «Desroches S, Lapointe A, Ratté S, ym. Intervention...»10, «Umpierre D, Ribeiro PA, Kramer CK, ym. Physical ac...»11, «Norris SL, Engelgau MM, Narayan KM. Effectiveness ...»12, «Driscoll KA, Young-Hyman D. Use of technology when...»13.
- Syyllistämätön ja repsahduksia normalisoiva lähestymistapa auttaa olennaisten haasteiden
löytämisessä ja yhteistyösuhteen rakentumisessa. Vuorovaikutuksen ja ohjauksen tulee
olla voimaannuttavaa ja pystyvyyden tunnetta ja ongelmanratkaisua tukevaa «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F ym. Psych...»1, «Duangdao KM, Roesch SC. Coping with diabetes in ad...»5, «Lundahl B, Moleni T, Burke BL, ym. Motivational in...»14, «Miller WR, Rollnick S. Motivational interviewing: ...»15, «Absetz P, Hankonen N. Elämäntapamuutoksen tukemine...»16, «Turku R. Muutosta tukemassa. Valmentava elintapaoh...»17.
- Motivoivan vuorovaikutuksen taidot ovat keskeinen elementti omahoidon ja käyttäytymisen
muutosten ohjauksessa, ja motivoivan vuorovaikutuksen tulee kuulua olennaisena osana
ammattilaisten koulutukseen.
- Keskeisiä omahoitomotivaation synnyssä ovat kokemus mahdollisuuksista vaikuttaa hyvinvointiin
ja näiden mahdollisuuksien tukeminen ohjauksessa «Peters GJ, Ruiter RA, Kok G. Threatening communica...»18, «Ruiter RA, Kessels LT, Peters GJ, ym. Sixty years ...»19, «Schwarzer R, Lippke S, Luszczynska A. Mechanisms o...»20, «Lippke S, Plotnikoff RC. Testing two principles of...»21. Diabetesta sairastavan käsitys omasta kyvystään tai pystyvyydestään hoitaa diabetesta
on yhteydessä parantuneeseen omahoitoon ja hoitotuloksiin, ja sen tulee olla arvioinnin
ja hoidon suunnittelun tavoite «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F ym. Psych...»1, «King DK, Glasgow RE, Toobert DJ, ym. Self-efficacy...»2, «Sarkar U, Fisher L, Schillinger D. Is self-efficac...»22, «Nouwen A, Urquhart Law G, Hussain S, ym. Compariso...»23, «Beckerle CM, Lavin MA. Association of self-efficac...»24, «Iannotti RJ, Schneider S, Nansel TR, ym. Self-effi...»25.
- Sairastuneen tulee saada omahoitoon liittyvien valintojensa tueksi realistista tietoa
terveydentilastaan ja myös lisäsairauksiin liittyvistä riskeistä.
- Tieto riskeistä ei kuitenkaan ole sinänsä mielekäs tai riittävä tapa tukea muutoksia
terveyskäyttäytymisessä.
- Tietoisuus riskeistä voi lannistaa, ja pelko voi vaikuttaa haitallisesti omahoitoon
ja hyvinvointiin.
- Tietoisuus riskeistä suodattuu tutkimusten mukaan sen pohjalta, millaisiksi ihminen
kokee mahdollisuutensa vaikuttaa (pystyvyyden tunne).
- Lisäsairauksista ja niiden riskeistä keskusteltaessa on tarpeen kuulla aiheen herättämiä
ajatuksia ja tunteita, keskustella konkreettisista mahdollisuuksista vaikuttaa terveyteen
ja hyvinvointiin sekä tukea realistisen mutta kannustavan suunnitelman tekemisessä.
- Lisäsairauksien ja sairauden etenemisen pelko vaikuttaa keskeisesti elämänlaatuun.
Komplikaatioista keskusteltaessa tulee huomioida, että niistä puhuminen voi olla epämukavaa
ja kuormittavaa. Keskustelut tulee käydä huolia kuunnellen, ja niille tulisi varata
aikaa useille vastaanotoille. Tarvittaessa tulee tarjota psykologista tukea huolten
käsittelyyn.
Diabeteksen hoidon kuormitukset ja hoitoväsymys
- Hoidossa kuormittuminen on tavallista «Polonsky W. Diabetes burnout. What to do, when you...»26, «Aikens JE. Prospective associations between emotio...»27, ja sitä sekä hoitoväsymystä tulisi arvioida säännöllisesti «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F ym. Psych...»1, «Snoek FJ, Bremmer MA, Hermanns N. Constructs of de...»28, erityisesti jos hoitotavoitteita ei saavuteta tai ilmenee komplikaatioita. Diabeteskuormitusten
arviointivälineitä «Lee J, Lee EH, Kim CJ, ym. Diabetes-related emotio...»29, «Schmitt A, Reimer A, Kulzer B, ym. How to assess d...»30, «Polonsky WH, Fisher L, Earles J, ym. Assessing psy...»31, «Polonsky WH, Anderson BJ, Lohrer PA, ym. Assessmen...»32, «Welch GW, Jacobson AM, Polonsky WH. The Problem Ar...»33 ei ole validoitu suomen kielelle.
- Pyrkimykset saavuttaa hyvä hoitotasapaino aiheuttavat usein jo sinänsä kuormitusta
«van Bastelaar KM, Pouwer F, Geelhoed-Duijvestijn P...»34. Kuormittumiseen vaikuttavat jatkuvat omahoitotoimenpiteet, sairauden edellyttämät
käyttäytymisen muutokset sekä mahdollinen sairauden eteneminen «Fisher L, Hessler DM, Polonsky WH, ym. When is dia...»39.
- Kuormittuneisuus ja hoitoväsymys vaikuttavat merkittävästi lääkitysten hoitamiseen
ja syömis- ja liikkumiskäyttäytymiseen, ja ne ovat yhteydessä korkeampaan HbA1c-tasoon ja huonompaan pystyvyyden kokemukseen «Aikens JE. Prospective associations between emotio...»27, «Fisher L, Hessler DM, Polonsky WH, ym. When is dia...»39, «Fisher L, Hessler D, Glasgow RE, ym. REDEEM: a pra...»35.
- Insuliinihoitoon liittyvä voimakkaampi emotionaalinen kuormitus on aiemmin liitetty
sairauden vakavuuteen ja omahoidon vaativuuteen «Delahanty LM, Grant RW, Wittenberg E, ym. Associat...»36. DAWN2-tutkimus osoitti, että insuliinihoitoisten tyypin 1 ja tyypin 2 diabetesta
sairastavien elämänlaatu ja emotionaalinen hyvinvointi olivat heikompia kuin ei-insuliinihoitoisten
«Jones A. DAWN2: results from Denmark. The psycholo...»37.
- Jos havaitaan kuormitusta ja hoitoväsymystä, diabetesohjausta tulee antaa ja kohdentaa
yksilöllisesti olennaisimmille ja tärkeimmille omahoidon alueille, jolloin sillä on
myös eniten vaikutusta. Mielenterveyden ammattilaisten palveluita kannattaa hyödyntää
ohjauksen tukena «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F ym. Psych...»1. Hoitoväsymys sinänsä ei kuulu psyykkisiin häiriöihin «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F ym. Psych...»1, «Nicolucci A, Kovacs Burns K, Holt RI, ym. Diabetes...»38, «Fisher L, Hessler DM, Polonsky WH, ym. When is dia...»39, «Fisher L, Glasgow RE, Strycker LA. The relationshi...»40.
Psykososiaalisten tekijöiden arviointi ja tuki
- Diabetekseen sairastuneen hoito ja elämänlaadun tuki edellyttävät omahoitoon, terveyskäyttäytymiseen
sekä psykososiaaliseen ja sosioekonomiseen hyvinvointiin liittyvien tekijöiden huomioimista
«Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F ym. Psych...»1, «Jones A, Vallis M, Pouwer F. If it does not signif...»58.
- Tarvitaan diabeteksesta ja sen hoidosta aiheutuvien kuormitusten, mielialan, ahdistuksen,
syömiseen liittyvien haasteiden sekä sosiaalisten, perhetekijöiden, elämänlaadun ja
sosiaalisen tuen säännöllistä arviointia ja tukemista «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F ym. Psych...»1, «Canadian Diabetes Association Clinical Practice Gu...»59, «Scottish Intercollegiate Guidelines Network. SIGN ...»41, «Emotional and Psychological Support and Care in Di...»42, «Colagiuri R, Girgis S, Eigenmann C, Gomez M, Griff...»43, «Craig ME, Twigg SM, Donaghue KC ym. for the Austra...»44, «Petrak F, Herpertz S, Albus C, ym. Psychosocial fa...»45, «The German Diabetes Association German College for...»46.
- Diabeteksen ja psykososiaalisten kuormitusten yhteisvaikutukset vaarantavat hoidon
toteutumista ja suurentavat vakavien komplikaatioiden riskiä sekä yhteiskunnalle aiheutuvia
kustannuksia «van Dooren FE, Nefs G, Schram MT, ym. Depression a...»60, «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F ym. Psych...»1, «Pouwer F, Nefs G, Nouwen A. Adverse effects of dep...»47.
- Jotta psykososiaaliset haasteet havaittaisiin ajoissa ja terveyden ja hyvinvoinnin
heikkeneminen voitaisiin ehkäistä, niistä tulisi kysyä ja keskustella ja niitä tulisi
arvioida kaikilla käynneillä ilman erityissyytä «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F ym. Psych...»1, «Jones A, Vallis M, Pouwer F. If it does not signif...»58.
- Tukea, ohjausta ja interventioita diabetekseen liittyviin ja muihin kuormituksiin
kannattaa tarjota erityisesti diagnoosivaiheessa ja merkittävien muutosten yhteydessä
(esim. pumppuhoidon aloitus, elämäntilanteen muutokset, lisäsairauksien toteaminen
jne.) «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F ym. Psych...»1, «Fisher L, Skaff MM, Mullan JT, ym. Clinical depres...»48, «Young-Hyman,D, Peyrot M. Psychosocial Care for Peo...»49.
- Psykososiaalisen tuen vähimmäisedellytyksenä ovat kunnioittava vuorovaikutus ja se,
että potilaan kanssa keskustellaan hoidossa jaksamiseen sekä psyykkisiin ja sosiaalisiin
kuormituksiin liittyvistä asioista.
- Hoidon ja ohjauksen vaikuttavuutta voi parantaa sisällyttämällä hoitoon psykologin
ja muiden mielenterveyden ammattilaisten palveluita. Hoitopaikassa tulee olla suunnitelma
psykososiaalisesta tuesta ja ohjeet siitä, minne potilaat voidaan ohjata «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F ym. Psych...»1.
- Heikossa sosioekonomisessa tilanteessa olevat tarvitsevat erityishuomiota. Heillä
on usein vähäisemmät mahdollisuudet terveydenhuollon palveluihin «Hill J, Nielsen M, Fox MH. Understanding the socia...»50 ja suurempi komplikaatioiden ja kuoleman riski «Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F ym. Psych...»1, «Manderbacka K, Peltonen R, Koskinen S, ym. The bur...»51, «Venermo M, Manderbacka K, Ikonen T, ym. Amputation...»52.
- Todennäköisimmin onnistutaan hoitomalleilla, joissa huomioidaan kulttuuriset tekijät
sekä potilaan ja hänen perheensä ja yhteisönsä voimavarat ja joissa hoito räätälöidään
yksilön ydinarvojen ja elämäntavan mukaan «Kahn R, Anderson JE. Improving diabetes care: the ...»53.
Psykososiaalista hyvinvointia voi tukea ja hoidon vaikuttavuutta parantaa:
- kannustavalla ja kunnioittavalla vuorovaikutuksella (motivoiva vuorovaikutus ja pystyvyyden
tunteen tukeminen; ks. kohta Voimaannuttava tuki ja ohjaus) «Lundahl B, Moleni T, Burke BL, ym. Motivational in...»14, «Miller WR, Rollnick S. Motivational interviewing: ...»15, «Absetz P, Hankonen N. Elämäntapamuutoksen tukemine...»16
- tutkimusnäyttöön ja suosituksiin perustuvalla hoidonohjauksella
- käyttäytymistieteellisiin teorioihin ja tutkimusnäyttöön perustuvalla elintapaohjauksella
- hyödyntämällä vuorovaikutusta ja ohjausta tukevia omahoidon, psyykkisen hyvinvoinnin
ja elämänlaadun arviointi- ja seurantavälineitä
- ohjaamalla potilas hänen tarpeidensa mukaisesti psykologisen ja psykoterapeuttisen
tuen piiriin
- ohjaamalla potilas hyvinvointi-, omahoito- ja elintapainterventioihin (esim. kuntoutus,
elintapaohjausinterventiot) «Anderson BJ. Involving family members in diabetes ...»54, «Young-Hyman D, Peyrot M, Trief P.M. Lifespan devel...»55
- ohjaamalla potilas vertaistuen pariin ja tiedottamalla vertaistuen mahdollisuuksista
esimerkiksi erilaisten ryhmien, sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien, Diabetesliiton
ja -yhdistysten sekä sosiaalisen median luomien mahdollisuuksien kautta (mm. Diabetesliiton
Näkökulmia-blogi ja diabetesaiheiset Facebook-ryhmät)
- huolehtimalla työntekijän ja tiimin hyvinvoinnista «Koponen A, Vahtera J, Pitkäniemi J, ym. Job strain...»56, «Virtanen M, Oksanen T, Kawachi I, ym. Organization...»57, koulutuksesta sekä ohjaustaidoista.
Ohjaus mielenterveyden ammattilaisen vastaanotolle on tarpeen esimerkiksi seuraavissa
tilanteissa:
- sairauteen sopeutumiseen liittyvät haasteet (sekä vastasairastuneet että pidempään
sairastaneet)
- elämäntilanteen kuormitukset ja muutokset (perheen perustaminen, ammatinvalinta, ikääntyminen
jne.). Ks. suosituksen kohta Hoito ja seuranta eri elämänvaiheissa.
- työelämään liittyvät kuormitukset ja stressi
- omahoitoon vaikuttavat haasteet ihmissuhteissa
- haasteet ja kuormitukset omahoidossa sekä vaikeudet saavuttaa hyvä hoitotasapaino
ja hoitoväsymys. Ks. kohta Diabeteksen hoidon kuormitukset ja hoitoväsymys.
- heikentyneet tai heikentyvät valmiudet huolehtia omahoidosta (esim. kognitiivinen
heikentyminen tai vamma)
- pelot ja huolet (mm. hypoglykemian pelko, lisäsairauksien pelko ja pistospelot). Ks.
lisätietoa aiheesta «Hypoglykemiapelko»1.
- merkit masennuksesta, mahdollisesti validoidulla arviointivälineellä arvioituna. Ks.
lisätietoa aiheesta «Diabetes ja masennus»2
- itsetuhoiset ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen (mahdollisista itsetuhoisista
ajatuksista on tarpeen kysyä mm. masennuksen yhteydessä)
- ahdistuneisuus ja traumat. Ks. lisätietoa aiheesta «Diabetes ja ahdistus»3.
- viitteet vakavasta mielenterveyden häiriöstä. Ks. lisätietoa aiheesta «Vakavat mielenterveyden häiriöt: omahoidon tuki ja metabolisen riskin seuranta»4.
- merkit syömishäiriöistä (esim. insuliiniannosten tai lääkkeiden väliin jättämisestä
laihdutustarkoituksessa). Ks. suosituksen kohta Syömishäiriöt.
- merkit riippuvuuksista (esim. päihteiden käyttö)
- toistuvat sairaalajaksot ketoasidoosin vuoksi
- laihdutusleikkaus ja sen jälkeiset vaiheet, jos on tarvetta sopeutumisen tukeen.
Kirjallisuutta
- Young-Hyman D, de Groot M, Hill-Briggs F ym. Psychosocial Care for People With Diabetes:
A Position Statement of the American Diabetes Association. Diabetes Care 2016;39:2126-2140
- King DK, Glasgow RE, Toobert DJ, ym. Self-efficacy, problem solving, and social-environmental
support are associated with diabetes self-management behaviors. Diabetes Care 2010;33(4):751-3
«PMID: 20150299»PubMed
- Gonzalez JS, Peyrot M, McCarl LA, ym. Depression and diabetes treatment nonadherence:
a meta-analysis. Diabetes Care 2008;31(12):2398-403 «PMID: 19033420»PubMed
- Gherman A, Schnur J, Montgomery G, ym. How are adherent people more likely to think?
A meta-analysis of health beliefs and diabetes self-care. Diabetes Educ 2011;37(3):392-408
«PMID: 21478378»PubMed
- Duangdao KM, Roesch SC. Coping with diabetes in adulthood: a meta-analysis. J Behav
Med 2008;31(4):291-300 «PMID: 18493847»PubMed
- Nam S, Chesla C, Stotts NA, ym. Barriers to diabetes management: patient and provider
factors. Diabetes Res Clin Pract 2011;93(1):1-9 «PMID: 21382643»PubMed
- Anderson RM, Funnell MM. Compliance and adherence are dysfunctional concepts in diabetes
care. Diabetes Educ 2000;26(4):597-604 «PMID: 11140071»PubMed
- Salokangas RKR, Stengård E, Poutanen O. DEPS – uusi väline depression seulontaan.
Duodecim 1994,110:1141-8
- Nieuwlaat R, Wilczynski N, Navarro T, ym. Interventions for enhancing medication adherence.
Cochrane Database Syst Rev 2014;2014(11):CD000011 «PMID: 25412402»PubMed
- Desroches S, Lapointe A, Ratté S, ym. Interventions to enhance adherence to dietary
advice for preventing and managing chronic diseases in adults. Cochrane Database Syst
Rev 2013;2013(2):CD008722 «PMID: 23450587»PubMed
- Umpierre D, Ribeiro PA, Kramer CK, ym. Physical activity advice only or structured
exercise training and association with HbA1c levels in type 2 diabetes: a systematic
review and meta-analysis. JAMA 2011;305(17):1790-9 «PMID: 21540423»PubMed
- Norris SL, Engelgau MM, Narayan KM. Effectiveness of self-management training in type
2 diabetes: a systematic review of randomized controlled trials. Diabetes Care 2001;24(3):561-87
«PMID: 11289485»PubMed
- Driscoll KA, Young-Hyman D. Use of technology when assessing adherence to diabetes
self-management behaviors. Curr Diab Rep 2014;14(9):521 «PMID: 25023214»PubMed
- Lundahl B, Moleni T, Burke BL, ym. Motivational interviewing in medical care settings:
a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Patient Educ
Couns 2013;93(2):157-68 «PMID: 24001658»PubMed
- Miller WR, Rollnick S. Motivational interviewing: helping people change. 3.ed. New
York 2013: Guilford Press.
- Absetz P, Hankonen N. Elämäntapamuutoksen tukeminen terveydenhuollossa: vaikuttavuus
ja keinot. Duodecim 2011;127:2265-72
- Turku R. Muutosta tukemassa. Valmentava elintapaohjaus. 2007. Edita Prima Oy, Helsinki.
- Peters GJ, Ruiter RA, Kok G. Threatening communication: a critical re-analysis and
a revised meta-analytic test of fear appeal theory. Health Psychol Rev 2013;7(Suppl
1):S8-S31 «PMID: 23772231»PubMed
- Ruiter RA, Kessels LT, Peters GJ, ym. Sixty years of fear appeal research: current
state of the evidence. Int J Psychol 2014;49(2):63-70 «PMID: 24811876»PubMed
- Schwarzer R, Lippke S, Luszczynska A. Mechanisms of health behavior change in persons
with chronic illness or disability: the Health Action Process Approach (HAPA). Rehabil
Psychol 2011;56(3):161-70 «PMID: 21767036»PubMed
- Lippke S, Plotnikoff RC. Testing two principles of the Health Action Process Approach
in individuals with type 2 diabetes. Health Psychol 2014;33(1):77-84 «PMID: 23088172»PubMed
- Sarkar U, Fisher L, Schillinger D. Is self-efficacy associated with diabetes self-management
across race/ethnicity and health literacy? Diabetes Care 2006;29(4):823-9 «PMID: 16567822»PubMed
- Nouwen A, Urquhart Law G, Hussain S, ym. Comparison of the role of self-efficacy and
illness representations in relation to dietary self-care and diabetes distress in
adolescents with type 1 diabetes. Psychol Health 2009;24(9):1071-84 «PMID: 20205046»PubMed
- Beckerle CM, Lavin MA. Association of self-efficacy and self-care with glycemic control
in diabetes. Diabetes Spectr 2013;26:172–178.
- Iannotti RJ, Schneider S, Nansel TR, ym. Self-efficacy, outcome expectations, and
diabetes self-management in adolescents with type 1 diabetes. J Dev Behav Pediatr
2006;27(2):98-105 «PMID: 16682872»PubMed
- Polonsky W. Diabetes burnout. What to do, when you can't take it any more. American
Diabetes Association 1999.
- Aikens JE. Prospective associations between emotional distress and poor outcomes in
type 2 diabetes. Diabetes Care 2012;35(12):2472-8 «PMID: 23033244»PubMed
- Snoek FJ, Bremmer MA, Hermanns N. Constructs of depression and distress in diabetes:
time for an appraisal. Lancet Diabetes Endocrinol 2015;3(6):450-460 «PMID: 25995123»PubMed
- Lee J, Lee EH, Kim CJ, ym. Diabetes-related emotional distress instruments: a systematic
review of measurement properties. Int J Nurs Stud 2015;52(12):1868-78 «PMID: 26271434»PubMed
- Schmitt A, Reimer A, Kulzer B, ym. How to assess diabetes distress: comparison of
the Problem Areas in Diabetes Scale (PAID) and the Diabetes Distress Scale (DDS).
Diabet Med 2016;33(6):835-43 «PMID: 26287511»PubMed
- Polonsky WH, Fisher L, Earles J, ym. Assessing psychosocial distress in diabetes:
development of the diabetes distress scale. Diabetes Care 2005;28(3):626-31 «PMID: 15735199»PubMed
- Polonsky WH, Anderson BJ, Lohrer PA, ym. Assessment of diabetes-related distress.
Diabetes Care 1995;18(6):754-60 «PMID: 7555499»PubMed
- Welch GW, Jacobson AM, Polonsky WH. The Problem Areas in Diabetes Scale. An evaluation
of its clinical utility. Diabetes Care 1997;20(5):760-6 «PMID: 9135939»PubMed
- van Bastelaar KM, Pouwer F, Geelhoed-Duijvestijn PH, ym. Diabetes-specific emotional
distress mediates the association between depressive symptoms and glycaemic control
in Type 1 and Type 2 diabetes. Diabet Med 2010;27(7):798-803 «PMID: 20636961»PubMed
- Fisher L, Hessler D, Glasgow RE, ym. REDEEM: a pragmatic trial to reduce diabetes
distress. Diabetes Care 2013;36(9):2551-8 «PMID: 23735726»PubMed
- Delahanty LM, Grant RW, Wittenberg E, ym. Association of diabetes-related emotional
distress with diabetes treatment in primary care patients with Type 2 diabetes. Diabet
Med 2007;24(1):48-54 «PMID: 17227324»PubMed
- Jones A. DAWN2: results from Denmark. The psychological impact of living with diabetes.
Diabetes Voice 2013;58:43
- Nicolucci A, Kovacs Burns K, Holt RI, ym. Diabetes Attitudes, Wishes and Needs second
study (DAWN2™): cross-national benchmarking of diabetes-related psychosocial outcomes
for people with diabetes. Diabet Med 2013;30(7):767-77 «PMID: 23711019»PubMed
- Fisher L, Hessler DM, Polonsky WH, ym. When is diabetes distress clinically meaningful?:
establishing cut points for the Diabetes Distress Scale. Diabetes Care 2012;35(2):259-64
«PMID: 22228744»PubMed
- Fisher L, Glasgow RE, Strycker LA. The relationship between diabetes distress and
clinical depression with glycemic control among patients with type 2 diabetes. Diabetes
Care 2010;33(5):1034-6 «PMID: 20150291»PubMed
- Scottish Intercollegiate Guidelines Network. SIGN 116. Management of diabetes: a national
clinical guideline, 2010. http://www.sign.ac.uk/pdf/sign116.pdf
- Emotional and Psychological Support and Care in Diabetes. Report from the emotional
and psychological support working group of NHS Diabetes and Diabetes UK. https://www.diabetes.org.uk/Documents/Reports/Emotional_and_Psychological_Support_and_Care_in_Diabetes_2010.pdf
- Colagiuri R, Girgis S, Eigenmann C, Gomez M, Griffiths R. National Evidenced Based
Guideline for Patient Education in Type 2 Diabetes. Diabetes Australia and the NHMRC,
Canberra 2009. www.diabetesaustralia.com.au/For-Health-Professionals/Diabetes-National-Guidelines/
- Craig ME, Twigg SM, Donaghue KC ym. for the Australian Type 1 Diabetes Guidelines
Expert Advisory Group. Draft national evidence-based clinical care guidelines for
type 1 diabetes in children, adolescents and adults, Australian Government Department
of Health and Ageing, Canberra 2011. https://diabetessociety.com.au/downloads/Type1guidelines(7Feb11).pdf
- Petrak F, Herpertz S, Albus C, ym. Psychosocial factors and diabetes mellitus: evidence-based
treatment guidelines. Curr Diabetes Rev 2005;1(3):255-70 «PMID: 18220602»PubMed
- The German Diabetes Association German College for Psychosomatic Medicine Patient
Guidelines: Psychosocial Factors and Diabetes Mellitus (Kulzer B, Herpertz S, Petrak
F,Albus C, Hirsch A, Kruse J.) http://www.deutsche-diabetes-gesellschaft.de/fileadmin/Redakteur/Leitlinien/Englische_Leitlinien/German_guideline_psychosocial_issues_and_diabetes_version_for_practitioners.pdf
- Pouwer F, Nefs G, Nouwen A. Adverse effects of depression on glycemic control and
health outcomes in people with diabetes: a review. Endocrinol Metab Clin North Am
2013;42(3):529-44 «PMID: 24011885»PubMed
- Fisher L, Skaff MM, Mullan JT, ym. Clinical depression versus distress among patients
with type 2 diabetes: not just a question of semantics. Diabetes Care 2007;30(3):542-8
«PMID: 17327318»PubMed
- Young-Hyman,D, Peyrot M. Psychosocial Care for People with Diabetes. 1st ed. Alexandria,
VA, American Diabetes Association 2012, p. 240.
- Hill J, Nielsen M, Fox MH. Understanding the social factors that contribute to diabetes:
a means to informing health care and social policies for the chronically ill. Perm
J 2013;17(2):67-72 «PMID: 23704847»PubMed
- Manderbacka K, Peltonen R, Koskinen S, ym. The burden of diabetes mortality in Finland
1988-2007 - a brief report. BMC Public Health 2011;11():747 «PMID: 21958153»PubMed
- Venermo M, Manderbacka K, Ikonen T, ym. Amputations and socioeconomic position among
persons with diabetes mellitus, a population-based register study. BMJ Open 2013;3(4):
«PMID: 23572197»PubMed
- Kahn R, Anderson JE. Improving diabetes care: the model for health care reform. Diabetes
Care 2009;32(6):1115-8 «PMID: 19460917»PubMed
- Anderson BJ. Involving family members in diabetes treatment. In Practical Psychology
for Diabetes Clinicians 2002. 2nd ed. Anderson BJ, Rubin RR, Eds. Alexandria, VA,
American Diabetes Association, p. 199–207
- Young-Hyman D, Peyrot M, Trief P.M. Lifespan development issues for adults. In Psychosocial
Care for People with Diabetes 2012; 1st ed. Young-Hyman D, Peyrot M, Eds. Alexandria,
VA, American Diabetes Association, p. 251–271
- Koponen A, Vahtera J, Pitkäniemi J, ym. Job strain and supervisor support in primary
care health centres and glycaemic control among patients with type 2 diabetes: a cross-sectional
study. BMJ Open 2013;3(5): «PMID: 23645912»PubMed
- Virtanen M, Oksanen T, Kawachi I, ym. Organizational justice in primary-care health
centers and glycemic control in patients with type 2 diabetes. Med Care 2012;50(10):831-5
«PMID: 22710278»PubMed
- Jones A, Vallis M, Pouwer F. If it does not significantly change HbA1c levels why
should we waste time on it? A plea for the prioritization of psychological well-being
in people with diabetes. Diabet Med 2015;32(2):155-63 «PMID: 25354315»PubMed
- Canadian Diabetes Association Clinical Practice Guidelines Expert Committee. Canadian
Diabetes Association 2013. Clinical Practice Guidelines for the Prevention and Management
of Diabetes in Canada. Can J Diabetes 2013;37(suppl 1):S1-S212
- van Dooren FE, Nefs G, Schram MT, ym. Depression and risk of mortality in people with
diabetes mellitus: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2013;8(3):e57058
«PMID: 23472075»PubMed
