Takaisin Tulosta

Kivun arvioinnin mittarit

Lisätietoa aiheesta
Riitta Rosio ja Sanna Salanterä
3.3.2026

Alla olevassa taulukossa esitellään kivun arviointiin tarkoitettuja mittareita ja niiden soveltuvuutta eri potilasryhmille. Yksiulotteisissa mittareissa arvioidaan vain kivun voimakkuutta käyttämällä yhden kohdan numeerisia asteikkoja ja/tai sanoja. Moniulotteisilla mittareilla arvioidaan kivun voimakkuuden lisäksi muita ulottuvuuksia, kuten sijaintia, laatua ja epämukavuutta sekä muita kipuun liittyviä oireita. Moniulotteiset kivun arviointimittarit voivat olla diagnoosikohtaisia tai tarkoitettu pitkäaikaiseen kipuun liittyvän toimintakyvyn haitan arviointiin.

Taulukko 1. Validoidut kivun arviointimittarit ja niiden soveltuvuus
Mittari Käyttö Soveltuvuus
Yksiulotteiset arviointimittarit
Numeerinen kipuasteikko, NRS (Numeric Rating Scale) 11-asteinen kipuasteikko, jossa numero 0 tarkoittaa kivuttomuutta ja 10 sietämätöntä kipua.
Voidaan ohjata joko sanallisesti tai käyttää visuaalista mittaria.
Soveltuu aikuisille ja vähintään 8-vuotiaille lapsille «Karcioglu O, Topacoglu H, Dikme O, ym. A systemati...»1, «Zieliński J, Morawska-Kochman M, Zatoński T. Pain ...»2.
Soveltuu myös kognitiivisesti terveille iäkkäille «Kang Y, Demiris G. Self-report pain assessment too...»3 ja lievää tai keskivaikeaa muistisairautta sairastaville «Pautex S, Herrmann F, Le Lous P, ym. Feasibility a...»4.
Visuaalinen kipuasteikko, VAS (Visual Analogue Scale) 0–100 mm pitkä horisontaalinen jana, jossa ääripäät tarkoittavat kivuttomuutta ja sietämätöntä kipua. Soveltuu aikuisille ja vähintään 5-vuotiaille lapsille «Karcioglu O, Topacoglu H, Dikme O, ym. A systemati...»1, «Zieliński J, Morawska-Kochman M, Zatoński T. Pain ...»2.
Vaatii visuaalista hahmottamista, joka voi olla osalle vaikeaa, erityisesti iäkkäille «Karcioglu O, Topacoglu H, Dikme O, ym. A systemati...»1, «Pesonen A, Suojaranta-Ylinen R, Tarkkila P, ym. Ap...»5.
Verbaalinen kipuasteikko, VRS (Verbal Rating Scale) Suulliseen raporttiin perustuva kivun arviointiasteikko.
(5-pisteinen VRS:
ei kipua, vähäinen kipu, kohtalainen kipu, kova kipu, sietämätön kipu)
Soveltuu aikuisille ja iäkkäille sekä lievää tai keskivaikeaa muistisairautta sairastaville «Pesonen A, Suojaranta-Ylinen R, Tarkkila P, ym. Ap...»5, «Kim YS, Park JM, Moon YS, ym. Assessment of pain i...»6.
Kasvokuvamittari, FPS-R
(Faces Pain Scale Revised)
Valitaan kasvokuva, joka kuvastaa parhaiten kivun voimakkuutta.
Kivun tuntemus pisteytetään mittarissa olevan asteikon 0–10 avulla.
Kasvokuvamittari on kehitetty vähintään 4-vuotiaille lapsille «Hicks CL, von Baeyer CL, Spafford PA, ym. The Face...»7.
Soveltuu myös iäkkäiden kivun arviointiin «Kang Y, Demiris G. Self-report pain assessment too...»3.
Vältä sellaisten mittareiden käyttöä, joiden kasvokuvissa on hymy tai kyyneleitä.
Moniulotteiset arviointimittarit
Lyhyt kipukysely, BPI
(Brief Pain Inventory)
Mittarin avulla arvioidaan pahimman, vähäisimmän, keskimääräisen ja tämänhetkisen kivun voimakkuus sekä missä määrin kipu haittaa toimintakyvyn 7:ää osa-aluetta asteikolla 0–10. Kehitetty syöpää sairastavien kivun arviointiin. Soveltuu myös pitkäkestoisen kivun arviointiin.
Tampa Scale for Kinesiophobia, TSK-FIN Strukturoitu 17 väittämästä koostuva kyselylomake, jossa vastausvaihtoehdot ovat: täysin eri mieltä, eri mieltä, samaa mieltä ja täysin samaa mieltä. Suurempi pistemäärä viittaa suurempaan liikkumisen pelkoon. Käytetään arvioitaessa kipuun liittyvää liikkumisen / (uudelleen) loukkaantumisen pelkoa.
Selkäkipupotilaan oire- ja haittakysely Oswestryn indeksi
«Oire- ja haittakysely (Oswestryn indeksi)»1
Strukturoitu kysymyssarja, jonka vastauksista henkilö valitsee sen, joka parhaiten sopii hänen oireisiinsa ja kuvaamaan kivun vaikututusta kykyyn suoriutua jokapäiväisistä toimista.
Indeksi lasketaan prosentteina maksimipistemäärästä.
Käytetään arvioitaessa kivun vaikutusta selkäkipupotilaiden toimintakykyyn.
Pelko-välttämis-uskomuskysely, FABQ
(Fear Avoidance Beliefs Questionnaire)
Strukturoitu 16 väittämän kysely pisteytyksellä 0–7, jonka potilas täyttää. 0 tarkoittaa täysin eri mieltä, ja 7 tarkoittaa täysin samaa mieltä. Käytetään arvioitaessa alaselkäkivusta kärsivän potilaan pelkoja ja uskomuksia liittyen fyysisen aktiivisuuden välttelyyn ja toimintarajoitteisiin.
Fibromyalgiakysely, Finn-FIQ
«»2
Moniulotteinen 10 kysymystä sisältävä kyselylomake, jolla arvioidaan fyysistä toimintakykyä, työtilannetta, masennusta, ahdistusta, unta, kipua, jäykkyyttä, väsymystä ja hyvinvointia. Käytetään arvioitaessa kivun vaikutusta fibromyalgiaa sairastavien toimintakykyyn.
Lintonin kipukysely eli Örebro-kysely, ÖMSPQ
(Örebro Musculoskeletal Pain Screening Questionnaire)
«Lyhyt Örebro Musculoskeletal Pain Screening Questionnaire -kysely (ÖMPSQ)»3
Moniulotteinen 10 kysymyksen lomake, jossa on fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, toiminta- ja työkykyyn sekä kivun kroonistumiseen liittyviä kysymyksiä. Käytetään arvioitaessa pitkäkestoisesta kivusta kärsivän potilaan työkyvyttömyyden todennäköisyyttä.
Kipupystyvyyskysely, PSEQ
(Pain Self-Efficacy Questionnaire)
Strukturoitu 10 väittämän kysely pisteytyksellä 0–6, jonka potilas täyttää. Suuret pisteet kuvaavat suurempaa pystyvyyttä eli uskoa ja luottamusta omaan kykyyn hallita kipua ja sen vaikutuksia omaan elämään. Käytetään arvioitaessa pitkäkestoisesta kivusta kärsivän potilaan itsevarmuutta toimia kivusta huolimatta. Kyselyn avulla voidaan seurata muutoksia pystyvyydessä.
Beckin depressioasteikko, BDI
(The Beck Depression Inventory)
«BDI-kysely»4
Strukturoitu 21 väittämän mittari pisteytyksellä 0–3, jossa 0 tarkoittaa ei lainkaan ja 3 tarkoittaa vaikeaa.
Kyselyllä arvioidaan surullisuutta, pessimistisyyttä ja itsetuhoisia ajatuksia.
Käytetään masennuksen seulontaan ja hoidon seurantaan.
Ahdistuneisuuskysely, GAD-7
«https://www.mielenterveystalo.fi/fi/oirekyselyt/ahdistuneisuuskysely-gad-7»1
Strukturoitu 7 väittämän mittari, jonka asteikko on neliportainen: 0 tarkoittaa ei lainkaan, ja 3 tarkoittaa lähes joka päivä. Kyselyllä arvioidaan yleisten ahdistuneisuushäiriöiden vakavuutta viimeisten kahden viikon aikana. Käytetään ahdistuneisuuden seulontaan ja hoidon seurantaan.

Kirjallisuutta

  1. Karcioglu O, Topacoglu H, Dikme O, ym. A systematic review of the pain scales in adults: Which to use? Am J Emerg Med 2018;36(4):707-714 «PMID: 29321111»PubMed
  2. Zieliński J, Morawska-Kochman M, Zatoński T. Pain assessment and management in children in the postoperative period: A review of the most commonly used postoperative pain assessment tools, new diagnostic methods and the latest guidelines for postoperative pain therapy in children. Adv Clin Exp Med 2020;29(3):365-374 «PMID: 32129952»PubMed
  3. Kang Y, Demiris G. Self-report pain assessment tools for cognitively intact older adults: Integrative review. Int J Older People Nurs 2018;13(2):e12170 «PMID: 28980440»PubMed
  4. Pautex S, Herrmann F, Le Lous P, ym. Feasibility and reliability of four pain self-assessment scales and correlation with an observational rating scale in hospitalized elderly demented patients. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2005;60(4):524-9 «PMID: 15933396»PubMed
  5. Pesonen A, Suojaranta-Ylinen R, Tarkkila P, ym. Applicability of tools to assess pain in elderly patients after cardiac surgery. Acta Anaesthesiol Scand 2008;52(2):267-73 «PMID: 17976221»PubMed
  6. Kim YS, Park JM, Moon YS, ym. Assessment of pain in the elderly: A literature review. Natl Med J India 2017;30(4):203-207 «PMID: 29162753»PubMed
  7. Hicks CL, von Baeyer CL, Spafford PA, ym. The Faces Pain Scale-Revised: toward a common metric in pediatric pain measurement. Pain 2001;93(2):173-183 «PMID: 11427329»PubMed