Takaisin Tulosta

Työperäinen stressi ja unettomuusoire

Lisätietoa aiheesta
Helena Aatsinki
2.6.2026

Työperäiseen stressiin liittyvän unihäiriön taustalta on löydetty useita tekijöitä. Paitsi suuri työmäärä ja haastavat työajat myös erilaiset työhön liittyvät psykososiaaliset kuormitustekijät vaikuttavat unihäiriöiden syntyyn. Erityisesti ylimitoitetut työn vaatimukset (suuri työmäärä ja tiukat aikataulupaineet), kokemus sosiaalisen tuen puutteesta, epäoikeudenmukainen johtaminen ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet omaan työhön vaikuttavat unihäiriöiden kehittymiseen. Kokemus työn ponnistusten ja palkkioiden välisestä epätasapainosta lisää unihäiriöitä. Arvostuksen puute ja vähäiset etenemismahdollisuudet sekä työrooliin mahdollisesti liittyvät ristiriitaisuudet voivat olla osallisena unihäiriön synnyssä, samoin kokemukset turvattomuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta. Työn ja vapaa-ajan sekä perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät haasteet vaikuttavat luonnollisesti myös työntekijöiden uneen paitsi psyykkisen kuormituksen vuoksi myös aiheuttamalla univajetta.

Unettomuushäiriö näyttää lisäävän sairauspoissaolojen määrää. Kelan tilastoissa unettomuushäiriöistä johtuvien pitkien sairauspoissaolojen yleisyys on nelinkertaistunut vuodesta 2010. Unihäiriön perusteella saatu sairauspäiväraha on yleistynyt erityisesti vuoden 2018 jälkeen ja 35–54-vuotiailla naisilla.

Työterveyshuollossa tulisi olla riittävää osaamista työperäisen stressin ennaltaehkäisystä, unihäiriöiden diagnostiikasta ja hoidosta.

Kirjallisuutta

  1. Chazelle E, Chastang JF, Niedhammer I. Psychosocial work factors and sleep problems: findings from the French national SIP survey. Int Arch Occup Environ Health 2016;89(3):485-95 «PMID: 26376909»PubMed
  2. Halonen JI, Lallukka T, Pentti J, ym. Change in Job Strain as a Predictor of Change in Insomnia Symptoms: Analyzing Observational Data as a Non-randomized Pseudo-Trial. Sleep 2017;40(1): «PMID: 28364463»PubMed
  3. Johannessen HA, Sterud T. Psychosocial factors at work and sleep problems: a longitudinal study of the general working population in Norway. Int Arch Occup Environ Health 2017;90(7):597-608 «PMID: 28429107»PubMed
  4. Nordentoft M, Rod NH, Bonde JP, ym. Changes in effort-reward imbalance at work and risk of onset of sleep disturbances in a population-based cohort of workers in Denmark. Sleep Med X 2020;2():100021 «PMID: 33870174»PubMed
  5. Yang B, Wang Y, Cui F, ym. Association between insomnia and job stress: a meta-analysis. Sleep Breath 2018;22(4):1221-1231 «PMID: 29959635»PubMed
  6. Kelan tilastot. Psykiatriset unihäiriöt yleistyivät pitkien sairauspoissaolojen syynä 2010–2022. Julkaistu 22.3.2023, Päivitetty24.7.2023
  7. Nordentoft M, Rod NH, Bonde JP, ym. Changes in effort-reward imbalance at work and risk of onset of sleep disturbances in a population-based cohort of workers in Denmark. Sleep Med X 2020;2():100021 «PMID: 33870174»PubMed
  8. Metlaine A, Sauvet F, Gomez-Merino D, ym. Association between insomnia symptoms, job strain and burnout syndrome: a cross-sectional survey of 1300 financial workers. BMJ Open 2017;7(1):e012816 «PMID: 28087546»PubMed
  9. Armon G, Shirom A, Shapira I, ym. On the nature of burnout-insomnia relationships: a prospective study of employed adults. J Psychosom Res 2008;65(1):5-12 «PMID: 18582606»PubMed
Artikkelin tunnus: nix03629 (050.067)
© 2026 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Käypä hoito -suositus

Anna palautetta
Linkkien värikoodit