Teratologisen tietopalvelun ohjeistus Käypä hoito -suosituksen liitteeksi unilääkkeiden käytöstä raskauden ja imetyksen aikana

Maarit Leinonen, LT, epidemiologian dosentti, terveydenhuollon erikoislääkäri, ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tieto-osasto; HUS Akuutti, Teratologinen tietopalvelu

Heidi Sormunen-Harju, LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, HUS Akuutti, Teratologinen tietopalvelu

Yleistä unihäiriöiden hoidosta raskauden ja imetyksen aikana

• Raskauden ja imetyksen aikana unettomuuden hoidossa lääkkeettömät hoitomuodot ovat ensisijaisia.
• Lääkehoito tulisi rajata tilapäiseen käyttöön ja käyttää pienintä tehokasta annosta. Raskaana olevalle tai imettävälle käytetään samoja hoitoannoksia kuin muulloinkin.
• Erityisesti loppuraskaudessa unilääkkeiden käyttöön liittyy vastasyntyneen lääke- tai vieroitusoireiden riski.
• Pidempiaikaisen unettomuuden syy on tärkeää selvittää.
• Imetysaikana uni- ja nukahtamislääkkeet tulisi ottaa iltasyötön jälkeen ja imettää seuraavan kerran (mahdollisuuksien mukaan) vasta aamulla. Mikäli vanhempi on ottanut unilääkettä, lapsen tulisi nukkua erillisessä vuoteessa.
• Tapauskohtaista neuvontaa lääkkeiden käytöstä raskauden ja imetyksen aikana antaa Teratologinen tietopalvelu ma–pe klo 9–13, puh. 09 471 76 500.

Bentsodiatsepiinit

• Bentsodiatsepiineista oksatsepaami on ensisijainen vaihtoehto missä tahansa raskauden vaiheessa.
• Bentsodiatsepiinien käyttöön ei ole varmuudella osoitettu liittyvän suurentunutta sikiön merkittävän epämuodostuman riskiä, mutta sitä ei voida täysin sulkea pois.
• Tarvetta erityistason sikiötutkimuksiin ei ole alkuraskauden altistumisen jälkeen.
• Yölliset hengityshäiriöt (obstruktiivinen uniapnea) ovat yleisiä raskaana olevilla, ja bentsodiatsepiinit voivat pahentaa oireita.
• Toistuva käyttö lähellä synnytysajankohtaa voi johtaa tyypillisiin bentsodiatsepiinien haittoihin vastasyntyneessä (hengityspysähdys, uneliaisuus, velttous) tai lääkepitoisuuden laskiessa vierotusoireisiin (ärtyneisyys, vapina, itkuisuus tai itkun puuttuminen).
• Bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten unilääkkeiden (tsopikloni, tsolpideemi) käyttöön on yhdistetty keskenmenon, ennenaikaisuuden ja pienen syntymäpainon riski, mutta syy-yhteyttä ei ole osoitettu.

Bentsodiatsepiinijohdokset (nitratsepaami, triatsolaami, midatsolaami)

• Ei suositella raskauden aikana rajoitetun kokemuksen vuoksi.
• Vahinkoaltistuminen alkuraskaudessa ei ole aihe erityistason sikiötutkimuksiin.

Bentsodiatsepiinien kaltaiset unilääkkeet (tsopikloni, tsolpideemi)

• Tsopiklonin tai tsolpideemin käyttö ei lisää epämuodostumariskiä.
• Ennenaikaisuuden riskiä on epäilty, mutta syy-yhteyttä ei ole varmistettu.
• Satunnainen käyttö on mahdollista raskauden ja imetyksen aikana.
• Mikäli imettävä käyttää näitä lääkkeitä, lääke on syytä ottaa iltasyötön jälkeen ja imettää seuraavan kerran vasta aamulla.
• FDA on antanut varoituksen 30.4.2019 liittyen bentsodiatsepiinien kaltaisten nukahtamislääkkeiden (estsopikloni, tsaleploni (eivät markkinoilla Suomessa), tsolpideemi) käyttöön: lääkkeisiin on liittynyt haittoja, joissa käyttäjä on ollut fyysisesti aktiivinen olematta kuitenkaan kunnolla hereillä. Haittojen on kuvattu johtaneen jopa kuolemantapauksiin. Tämän vuoksi on perusteltua noudattaa varovaisuutta kaikkien ryhmän lääkkeiden (tsopikloni, tsolpideemi) kohdalla myös raskaus- ja imetysaikana.

Sedatiiviset masennuslääkkeet

• Tutkittua tietoa käytöstä raskaudenaikaisen unettomuuden hoitoon on vähän. Sen sijaan käyttökokemusta masennuksen hoitoon on useammista masennuslääkkeistä runsaasti.
• Sedatiivisista masennuslääkkeistä raskaudenaikaisen unettomuuden hoitoon soveltuu mirtatsapiini.
• Mirtatsapiini voi pahentaa levottomat jalat -oireyhtymää (RLS, restless legs syndrome).
• Doksepiinia ei tule käyttää raskauden aikana. Imetyksen aikana käyttö on vasta-aiheista raportoitujen vakavien haittatapahtumien vuoksi.
• Amitriptyliinin tehosta unettomuuden hoidossa ei ole kontrolloitua tutkimustietoa. Amitriptyliinin käyttöä esimerkiksi kroonisen kivun hoitoon tai migreenin estohoitoon raskausaikana pidetään kuitenkin turvallisena. Jos raskaana oleva hyötyy amitriptyliinistä unettomuuden hoidossa, ei sen käytölle ole estettä.

Psykoosilääkkeet

• Ketiapiinin käyttöä raskausaikana pidetään turvallisena psykoosien ja mielialahäiriöiden hoidossa. Ketiapiinilla voi olla haitallisia metabolisia vaikutuksia jo pienilläkin annoksilla, joten verensokerin seuranta on tärkeä.
• Ketiapiini voi pahentaa levottomat jalat -oireyhtymää (RLS, restless legs syndrome).
• Kuten muidenkin keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden osalta, myös ketiapiinin raskaudenaikaiseen käyttöön liittyy vastasyntyneen lääke- ja vieroitusoireiden riski.

Melatoniini

• Melatoniinin toistuvaa käyttöä raskaus- ja imetysaikana ei suositella. Vaikka erityistä sikiövaurioriskiä ei ole epäiltävissä, ei ole tietoa sikiöaikaisen eksogeenisen melatoniinialtistuksen vaikutuksista kehitykseen (hormonaalisten säätelyjärjestelmien kehitys, mm. uni-valverytmi ja lisääntyminen).

Antihistamiinit

• Hydroksitsiinin ja doksylamiinin raskaudenaikaiseen käyttöön ei ole liitetty lisääntynyttä epämuodostumien riskiä. Lyhytaikainen käyttö on mahdollista raskauden aikana. Loppuraskaudessa ne voivat aiheuttaa vastasyntyneen sedaatiota.
• Hydroksitsiini metaboloituu suuressa määrin setiritsiiniksi, joten sen voidaan olettaa käyttäytyvän farmakologisesti kuten setiritsiini, jota pidetään turvallisena raskauden ja imetyksen aikana.
• Doksylamiinia ei tule käyttää unilääkkeenä imetyksen aikana. Imeväisillä on raportoitu haittavaikutuksia doksylamiinin käytön yhteydessä.