Etäpuheterapia kehityksellisen kielihäiriön kuntoutusmuotona

Keskeistä

• Etäpuheterapia voi olla soveltuva kuntoutusmuoto lapsille, joilla on kehityksellinen kielihäiriö (DLD), kun se pohjautuu lapsen yksilölliseen tarpeen, tavoitteiden ja etäkuntoutuksesta hyötymisen arvioon ja vanhemman aktiiviseen ohjaukseen.
• Yhteisön, erityisesti vanhempien tai varhaiskasvatuksen henkilökunnan, osallistuminen on keskeistä etäkuntoutuksen onnistumisen kannalta. Etäkuntoutus voi vahvistaa yhteisön ohjausosaamista ja vuorovaikutustaitoja arjen ympäristöissä.
• Kuntoutuksen toteutuksessa suositellaan selkeää palvelupolkua, jossa yhdistyvät etäyhteyksin toteutettu ohjaus, arjen tilanteiden havainnointi ja tarvittaessa läsnäkontakti.
• Tekninen toimivuus (laitevalmiudet, yhteydet, ohjeistus) on erityisen tärkeää DLD-lasten kohdalla, jotta kuntoutus voidaan toteuttaa häiriöttömästi ja motivoivasti.
• Etäpuheterapiaa suunniteltaessa on tärkeää arvioida avustavan aikuisen (esim. vanhemman tai varhaiskasvatuksen työntekijän) rooli, osaaminen ja jaksaminen.
• Etäpuheterapian vaikuttavuudesta tarvitaan lisää korkealaatuista tutkimusta. Etäpuheterapia ei välttämättä korvaa läsnäkuntoutusta, mutta voi toimia sen rinnalla tai joissain tapauksissa vaihtoehtona.

Etäpuheterapian vaikuttavuusnäyttö

• Etenevä kohorttitutkimus Kiinasta «Yi A, Chen Z, Ling W, ym. Effectiveness of cloud-b...»1 osoitti, että puheterapeutin aktiivinen mukanaolo etäkuntoutuksessa parantaa tuloksia verrattuna pelkkään kotikuntoutukseen ilman puheterapeutin ohjausta 2–8-vuotiaiden DLD-lasten kuntoutuksessa. Kuntoutus sisälsi puheterapeutin valitsemia ja automaattisesti räätälöityjä harjoitteita kielenkehityksen tason mukaan. Vanhemmat seurasivat harjoituksia, ja puheterapeutti ohjasi prosessia etäyhteyden avulla. Harjoituskertojen määrä oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen kielellisissä, muistiin ja kognitioon liittyvissä tehtävissä. Vaikka tutkimus toteutettiin Kiinassa, käytetyt menetelmät ja alustat ovat sovellettavissa myös länsimaisiin ympäristöihin. Etäpuheterapia voi olla soveltuva vaihtoehto lapsille, joilla on kehityksellinen kielihäiriö, erityisesti tilanteissa, joissa läsnäpuheterapia ei ole mahdollista esimerkiksi pandemiaolosuhteissa tai haja-asutusalueilla.
• Kotimaisessa Kelan etäkuntoutushankkeessa «Leinonen A, Konola H. Etänä lähelle. Erityislapsen...»2, «Salminen AL, Hiekkala S, Stenberg J-H. Etäkuntoutu...»3 selvitettiin, voidaanko etäkuntoutuksen keinoin antaa erityislapsen vanhemmille keinoja tukea lapsen kommunikoinnin, kielen, puheen ja syömisen kehitystä. Hankkeessa tarjottiin etäkuntoutuspalvelua Kelan palveluita käyttäville asiakkaille, joille läsnäkuntoutus ei ole ollut mahdollinen pitkien välimatkojen, nuoren iän tai resurssipulan takia. Rekrytoinnin kohderyhmänä olivat alle kouluikäiset kehitysvammaiset, liikunta- ja monivammaiset sekä autismin kirjoon kuuluvat lapset, joilla oli merkittäviä puutteita vuorovaikutus- ja kommunikointitaidoissaan ja mahdollisesti tarve puhetta tukeville ja korvaaville keinoille (augmentative and alternative communication, AAC). Osallistujat eivät olleet nimenomaisesti kielihäiriöisiä lapsia.
  • Etäpuheterapia toteutettiin yhdistelmämallina, johon kuului 3 kotikäyntiä sekä 30–40 videovälitteistä terapiakertaa vuoden aikana.
  • Painopiste oli vanhempien ohjauksessa, kotiharjoitteissa sekä arjen tilanteiden tukemisessa. Harjoitteet suunniteltiin yksilöllisesti GAS-menetelmällä, ja ne sisälsivät esimerkiksi matkimista, jaettua tarkkaavaisuutta, symbolikommunikaatiota ja syömistaitojen harjoittelua.
  • Hankkeessa käytettiin salattua videoyhteyttä. Laitteet (kamera, mikrofoni) ja tekninen tuki järjestettiin tarvittaessa.
  • Ensikäynti toteutettiin kotikäyntinä, jossa vahvistettiin vanhemman asiantuntijuutta ja harjoiteltiin etäyhteyden muodostamista vanhemman kanssa.
• Tulokset osoittivat, että etäpuheterapia voi tukea vanhempia lapsen vuorovaikutus-, kommunikointi- ja syömistaitojen edistämisessä. Vanhempien responsiivisuus parani (responsive augmentative and alternative communication style scale, RAACS), ja he kokivat saaneensa pysyvästi arkea tukevia taitoja. AAC-keinojen omaksuminen onnistui suurimmalla osalla perheistä, ja puheen kehityksessä nähtiin edistymistä. Vanhemmat kokivat kuntoutuksen soveltuvan hyvin arkeen ja lisäävän ymmärrystä lapsensa kehityksestä ja vahvistavan heidän omaa asiantuntijuuttaan. Kotitehtävät koettiin toimiviksi ja etäkuntoutuksen koettiin nivoutuvan hyvin arjen rytmiin.
• Tulokset tukevat kansainvälisiä suosituksia, joiden mukaan vanhempien ohjaukseen painottuva kuntoutus on vaikuttavaa.

Käypä hoito -työryhmän suositukset etäpuheterapian toteuttamisesta

• Etäpuheterapia voi parantaa palvelujen saatavuutta ja tukea kehitystä arkiympäristöissä, mikä voi edistää siirtovaikutuksia arjen toimintaan ja mahdollistaa läheisten osallistumisen.
• Etäkuntoutus on soveltunut eri asiakasryhmille. Asiakkaan soveltuvuus ja etäkuntoutuksen hyöty tulee arvioida yksilöllisesti.
• Etäkuntoutuksen toteutusmuotoja on useita.
  • Kun päädytään hyödyntämään etäkuntoutusta, läsnä- ja etäkuntoutuksen yhdistelmämuoto on usein toimivin, (yksilöllisen harkinnan mukaan esim. joka 4. käynti läsnäkäynti).
• Tavoitteellisuus, vanhemman ohjaus ja terapiakertojen välinen harjoittelu ovat keskeisiä elementtejä.
• Toteutus videoyhteyksillä ja vuorovaikutteisilla tietokoneharjoitteilla vaatii huolellista suunnittelua, teknistä tukea ja perheiden valmiuksien huomioimista.
  • Läsnäkuntoutuksessa käytetty materiaali ei usein sellaisenaan ole sovellettavissa suoraan etäkuntoutukseen.
• Asiakkaat ja heidän tukihenkilönsä tarvitsevat riittävää informaatiota, ohjausta ja tukea esimerkiksi mallivideoiden muodossa.
  • Terapeutti voi vanhemman luvalla videoida lapsen terapiatuokiota tai toteuttaa muun malliesimerkin.
• Ammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta teknologian ja verkkotyöskentelyn hallintaan.
• Käytettävän etäteknologian tulee olla helppokäyttöistä, tietoturvallista ja asiakkaan tarpeisiin sopivaa.
• Etäkuntoutuksen laajempi käyttöönotto edellyttää toimintakulttuurin muutosta, selkeitä ohjeistuksia ja tutkimusnäyttöön perustuvaa tietopohjaa.

Lisää luettavaa aiheesta:

• Miettinen L, Isoaho P, Tolonen A-K ym. Etäkuntoutus puheterapiassa. Suomen Puheterapeuttiliitto «https://puheterapeuttiliitto.fi/wp-content/uploads/2020/02/Et%C3%A4kuntoutus-puheterapiassa.pdf»1