Monikielisten lasten kielellisten vaikeuksien arviointi

• Monikielisten lasten arviointi on monimutkaista: yksikielisten normitettujen testien käyttö voi johtaa virheellisiin diagnooseihin.
• Useiden menetelmien yhdistäminen parantaa arvioinnin tarkkuutta.
• Vanhempien raportit yhdessä kliinisten testien kanssa voivat lisätä arvioinnin luotettavuutta.
• Tarve kulttuurisesti ja kielellisesti sensitiivisille käytännöille: arvioinnissa tulee huomioida lapsen kaikki kielet ja kulttuurinen tausta sekä olla tietoinen omista mahdollisista ajatuksellisista vinoumista sekä tarkastella säännöllisesti omaa ajatteluaan suhteessa asiakkaiden ajatusmaailmaan. Ks. THL:n lomake Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu «https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/897bfb11-3a81-408e-8fc4-cb0a03c45779/content»1.
• Monikielisten lasten ja nuorten kehityksellisten kielellisten vaikeuksien diagnostisessa arvioinnissa ovat keskeisiä psykologin ja puheterapeutin tekemät laajat tutkimukset.
  • Ensikielen kehityksen arviontiin sisältyy strukturoitu vanhempien haastattelu (tulkkiavusteisesti).
  • Kielihäiriön diagnostiikassa on tärkeää arvioida lapsen kaikkia kieliä (ensikieli/ensikielet ja suomen/ruotsin kieli). Arvioinnin tekee joko puheterapeutti tai psykologi tulkkiavusteisesti. Puheterapiakuntoutuksen osalta puheterapeutin arvio on välttämätön.
  • Koulu- ja kuntoutusarviossa on myös tärkeää tehdä arviointi koulu- tai kuntoutuskielellä.
• Monikielisten lasten arvioinnissa korostuu kielellinen kyky kokonaisuutena huomioiden lapsen ensikielen ja yhteiskunnan käyttämän kielen hallinta ja haasteet. Psykologin tutkimuksessa arvioidaan suomen kielellä
  • kielellistä päättelyä ja sanaston hallintaa
  • näönvaraista hahmottamista ja päättelyä
  • lyhytkestoista kielellistä muistia
  • ohjeiden ymmärtämistä
  • merkityksettömien sanojen toistamista.
• Lisäksi mielellään tulisi arvioida
  • visuospatiaalisia ja visuomotorisia taitoja
  • keskittymistä, tarkkaavuuden säätelyä ja oman toiminnan ohjausta
  • vuorovaikutustaitoja.
• Puheterapeutin tutkimuksessa arvioidaan suomen kielellä
  • puheen ymmärtämistä ja kielellistä päättelyä
  • lyhytkestoista kielellistä muistia ja kuullun erottelua
  • tuotettua ja ymmärrettyä sanavarastoa
  • kielellisten käsitteiden hallintaa
  • puheen selkeyttä, äännejärjestelmän hallintaa ja puhemotorisia taitoja
  • ilmaisun rakenteita (lauserakenteet, sanajärjestys, kielioppi)
  • itseilmaisua ja kerrontataitoja sekä laajemmin kommunikaatiotaitoja
  • vuorovaikutusta ja kielenkäyttötaitoja
  • mahdollisten puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien tarvetta ja käyttöä.

Huomioi seuraavat asiat kaksi- ja monikielisten lasten tutkimuksissa:

Monikielisten lasten arvioinnissa käytetään soveltuvin osin ja harkiten suomen- tai ruotsinkielisiä testejä tai muita arviointimenetelmiä tulkkiavusteisesti. Monikielisten lasten arviointi koostuu samalla tavoin kuin yksikielistenkin lasten arviointi monesta lähteestä saatuun tietoon (mm. vanhempien haastattelu, varhaiskasvatuksen tai koulun ja kuntouttajien palautteet).

• Varhaiskasvatuksen ja koulun palautteet lapsen kielenkäytöstä ja vuorovaikutuksesta
  • Pyydä ennen tutkimuskäyntiä ajankohtaiset palautteet varhaiskasvatuksesta tai koulusta.
  • Selvitä, onko käytettävissä kotikielen opettajan arviota ja hyödynnä sitä, jos sellainen on käytettävissä.
  • Tarkista, onko varhaiskasvatuksesta saatavilla tietoa lapsen ensikielen tasosta varhaiskasvatuksen alkaessa ja annetusta tuesta varhaiskasvatuksessa.
• Testi- ja arviointitehtävien ohjeista voidaan joutua poikkeamaan esimerkiksi
  • käyttämällä kuvia ohjeiden tukena
  • avaamalla tiettyjä käsitteitä
  • käyttämällä tarvittaessa sanoja perusmuodossa
  • tekemällä ensin harjoitustehtäviä, jotta lapsi ymmärtää tehtävän idean
  • sallimalla vastaaminen muillakin kielillä
  • ylittämällä testitehtävien pohja ja katto
  • muuttamalla tehtäväjärjestystä
  • jättämällä pois joitakin osioita.
• Tulkin kanssa työskentelyssä huomioi muun muassa seuraavat asiat:
  • Varmista, onko perheen ja tulkin käyttämä kieli tai murre sama.
  • Ensikielen tai -kielten arvio tehdään läsnäolotulkkauksena aina, kun se on mahdollista.
  • Ohjeista tulkki vanhempien haastatteluun ja tehtäviin ennen lapsen arviointia (esimerkiksi kysymysten palastelu, konkreettiset esimerkit kysymyksistä, käsitteiden avaaminen).
  • Eleiden ja ilmeiden avulla ei tueta ymmärtämistä.
  • Tulkin tehtävä on tulkata, ei tulkita. Arvion tekee ammattilainen.
• Tulosten tulkinnassa ja raportoinnissa huomioitavia asioita:
  • Tieto tyypillisestä kaksi- tai monikielisen lapsen kielenkehityksestä.
  • Jos ensikielen hallinta on hyvää, mutta lapsi ei opi yhteiskunnan käyttämää kieltä, ei kyse ole kielihäiriöstä.
  • Vanhempien raportoima viive ensikielen kehityksen varhaisvaiheissa, hitaasti kasvava sanavarasto, epäsanojen toiston sekä kerronnan makrorakenteen hallinnan haasteet erottelevat epätyypillistä kielenkehitystä.
  • Yksikielisillä testeillä arvioimalla ei voida saada luotettavaa tietoa monikielisen lapsen kielitaidoista, vaan tulokset ovat suuntaa antavia.
  • Testituloksia tarkasteltaessa hyödynnetään raakapisteitä ja lausunnossa mainitaan esimerkiksi, onko raakapisteissä tapahtunut huomattavaa muutosta eri arviointikertojen välillä.
  • Sanavarastoa arvioitaessa on hyvä miettiä, tutkitaanko sanavarastoa vai kulttuuria.
  • Sanavaraston arvioinnissa on tärkeää laskea myös yhteen kaikkien kielten sanavarastot.
  • Lausunnoissa on tärkeää raportoida lapsen käyttämät kielet, altistus kielille ja niiden käyttö eri tilanteissa, tulkin käyttö arviointitilanteessa, arviointimenetelmät ja mitä tehtäviä eri kielillä on tehty, onko käytetty suomenkielisiä testejä käännettynä, tulosten laadullinen tai numeerinen arviointi, kuvien tai muun lisätuen käyttö tutkimustilanteessa sekä omat havainnot lapsen työskentelystä, keskittymisestä, kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta.
• Palautteen annossa vanhemmille huomioi:
  • Käytä selkokielistä ilmaisua.
  • Jotkut käyttämäsi sanat tai käsitteet voivat olla vanhemmille vieraita ja joudut avaamaan niitä esimerkkien avulla.
  • Käytä tulkkia.

Viitteet: «Buac M, Jarzynski R. Providing Culturally and Ling...»1, «Hunt E, Nang C, Meldrum S, ym. Can Dynamic Assessm...»2, «Nayeb L, Lagerberg D, Sarkadi A, ym. Identifying l...»3, «Scharff Rethfeldt W, McNeilly L, Laasonen M, ym. A...»4, «Schwob S, Eddé L, Jacquin L, ym. Using Nonword Rep...»5.