Rintasyöpä

OYS

• Kirurgian klinikan plastiikkakirurgian yksikkö
  • El Mervi Grip, p. 08-315 2001, DECT 52842
• Syöpätautien ja sädehoidon klinikka
  • el Evgenia Huotari
• Kuvantaminen
  • el vs. ayl Pieta Ipatti
• Patologian osasto
  • Erikoislääkäri, dos. Kirsi-Maria Haapasaari 040 134 7112
  • Ylilääkäri, dos. Saila Kauppila 040 134 7206
  • Erikoislääkäri Taneli Mattila 040 134 5921
• Rintasyöpäpotilaiden yhdyshenkilö:
  • kirurgian klinikassa: LYHKI-rintasyöpähoitaja, esh p. 315 2573

1) DCIS (duktaalinen in situ -karsinooma)

• resektio, jos kasvaimen koko suhteessa rinnan kokoon sallii sen huomioiden onkoplastiset menetelmät ja saadaan kirurgiset tervekudosmarginaali n. 1 cm ja vartijasolmukebiopsia
• muutoin ablaatio ja vartijasolmukebiopsia. Rintameetingissä onkologin kanssa arvio mahdollisuudesta primaarirekonstruktioon.

2) LCIS (lobulaarinen in situ -karsinooma)

• LCIS ei varsinainen syöpä, tiheä seuranta suositeltavaa
• usein poisto ilman marginaaleja, varmistetaan, että pelkkä IS

3) Invasiivinen karsinooma

• Kasvaimet hoidetaan rinnan osaresektiolla edellyttäen, että kosmeettinen tulos hyväksyttävä, kookkaat kasvaimet suhteessa rinnan kokoon hoidetaan yleensä ablaatiolla, samoin ablaatio multisentrisissä, mutta multifokaaliset, lähellä toisiaan olevat pienet pesäkkeet voidaan hoitaa myös resektiolla.
• Vartijaimusolmukebiopsia
  • Kasvain rinnassa in situ tai invasiivinen riippumatta, onko uni- tai multifokaalinen
  • Kainalossa ei palpoituvia imusolmukkeita eikä ultraäänellä näkyviä patologisia imusolmukkeita

Kainalon tyhjennys: kaikkien I ja II tason sekä III tason malignisuspektien kainaloimusolmukkeiden poisto. Kainalon tyhjennyksen yhteydessä on löydettävä vähintään 10 imusolmuketta.

Vartijaimusolmukebiopsian toteutus

• Preoperatiivinen skintigrafia leikkausta edeltävänä päivänä tai leikkauspäivän aamuna, Patent Blue-merkkiaine perioperatiivisesti
• Valtakunnallisten käytäntöjen mukaan n yli 5 cm kasvain tai neoadjuvanttihoidetulle jääleike
• Moniammatillisessa mammameetingissä mietitään vartijasolmukkeen positiivisen löydöksen suhteen jatkohoito: kirurginen kainalon evakuaatio vai ensisijaisesti sädehoito

Välitöntä rintarekonstruktiota voi harkita, kun

• Ablaation vaativa DCIS, pieni invasiivinen, joka muusta syystä vaatii mastetomian
• Paikallinen uusiutuma säästävän kirurgian jälkeen harkinnan mukaan
• Profylaktinen mastektomia
• Mammameeting-käsittely yhdessä onkologin kanssa aina preoperatiivisesti

Sädehoito

1. Aina säästävän leikkauksen jälkeen.
2. Jos kainalon imusolmukkeissa on metastasointia, sädehoitoa annetaan myös imusolmukealueille. Sädehoito pyritään aloittamaan 6–8 viikon kuluttua leikkauksesta, enintään 12 viikon kuluttua.
3. Jos riittämättömät poistomarginaalit eikä mahdollisuutta uusintaleikkaukseen.
4. Rinnan poiston jälkeistä sädehoitoa annetaan, jos kainaloimusolmukkeissa on metastaaseja, sekä kaikille, joiden tuumorin läpimitta ylittää 5 cm, tai jos kasvaimen uusiutumisriskin arvellaan olevan korkea.

Liitännäislääkehoito

• Neoadjuvanttihoito
  • Neoadjuvanttihoito tarkoittaa ennen leikkausta annettua solunsalpaajahoitoa, jonka tarkoituksena on pienentää kasvainta ja helpottaa leikkausta. Sitä käytetään T3–4N2 tapauksissa sekä tulehduksellisessa rintasyövässä. Hoitoon liitetään jatkossa kirurgia ja sädehoito ja hormoniriippuvaisessa syövässä hormonihoito.
• Adjuvanttilääkehoito
  • Adjuvanttilääkehoitoa suositellaan, jos kasvain on ollut suuri (pT3-T4N0) tai tauti on levinnyt kainaloimusolmukkeisiin tai uusiutumisriski on suuri (erilaistumisaste 3, suuri kasvunopeus, ER ja/tai PR negatiiviset, HER-2 määritys positiivinen)
    • Adjuvanttilääkehoitona käytetään sytostaattihoitoa, jota annetaan tavallisesti kuusi kuuria kolmen viikon välein. Jos kasvain on ollut ER/PR positiviinen, liitetään hoitoon mukaan hormonihoito. Postmenopausaalisilla potilailla, joiden kasvain on ollut ER/PR-positiivinen, voidaan käyttää myös pelkästään hormonihoitoa.
    • Jos kasvain on HER-2 positiivinen adjuvanttihoitoon liitetään trastutzumab (herceptin^®) vasta-ainehoito 3 vk:n välein aluksi sytostaatin kanssa kolme kertaa ja 17 kertaa sytostaattihoitojen jälkeen.

Hoitojakson kesto

• Kyhmyn biopsia yleensä LYHKIssä (1 vrk). Histologinen vastaus saadaan 2–3 vk:ssa.
• Jos ennen leikkausta annetaan neoadjuvanttihoitoa, sitä annetaan 3 viikon välein, sen kesto määräytyy yksilöllisesti yleensä 6–8 kuuria.
• Rinnan osaresektio, rinnan poisto ja kainaloevakuaatio hoidetaan yleensä osastolla (4–5 vrk).
• Adjuvanttihoito: sytostaattihoito annetaan ennen sädehoitoa. Adjuvanttihormonihoito voidaan myös aloittaa sädehoidon aikana. Hormonihoito kestää viisi vuotta. Tarvittaessa korkean riskin potilailla (>/=4 imusolmuketta kainalossa) voidaan miettiä hoitoa jopa 10 vuoden ajaksi.
• Sädehoidon kesto on 5 viikkoa ja sitä annetaan päivittäin. Hoito toteutuu yleensä polikliinisesti. Pienen uusiutumariskin potilaille voidaan rinnan koosta riippuen antaa myös 3 viikon kestävä sädehoitojakso.

Tavoitteet

• Syövän uusiutumisen ja toisen rinnan syövän varhainen toteaminen
• Primäärihoidon mahdollisesti aiheuttamien haittojen havaitseminen ja hoitaminen
• Potilaan psykososiaalinen tukeminen

Seurantatiheys

• Leikkauksen jälkeen tarvittaessa käynti kir.pkl:lla, jos leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita (haavainfektio esim.)
• Matalan uusiutumisriskin (< 2 cm kasvain, ei kainalotautia, hormonireseptoripositiivisuus, gradus 1 tauti, HER-2 negatiivisuus) potilaat jatkoseurantaan 6 kk:n välein 5 ensimmäisen vuoden ajan omassa terveyskeskuksessa tai työterveysasemalla ja sen jälkeen kerran vuodessa 10 vuoden ajan.
• Ns. keskikorkean uusiutumisriskin rintasyöpäpotilaat (tautia kainalossa, korkea gradus, reseptorinegatiivisuus) käyvät 2 vuoden ajan OYS/syöpätautien pkl:lla kerran vuodessa kontrolleissa. Ensimmäisen vuoden kontrolli on syöpätautien poliklinikan hoitajan vastaanotto ja 2 vuoden kontrolli on lääkärin vastaanotto.
• Korkean uusiutumisriskin potilaat (≥/= 4 metastasoinutta kainaloimusolmuketta, HER-2 positiivisuus tai ns. kolmois-negatiivinen syöpä; reseptorinegatiivisuus ja HER-2 negatiivisuus) käyvät myös ensimmäisen kontrollin syöpätautien poliklinikalla hoitajan vastaanotolla, 2 ja 4 vuoden kontrollit on omassa terveyskeskuksessa ja 3 ja 5 vuoden syöpätautien poliklinikalla lääkärin luona. Tarvittaessa potilaat voivat käydä välissä puolivuotiskontrolleissa omassa terveyskeskuksessa. Syöpään liittyvien vaivojen suhteen potilaat voivat ottaa yhteyttä OYS/syöpätautien oirepoliklinikan hoitajaan ja saada käyntiajan tarvittaessa lääkärille tai hoitajalle, kun potilaat ovat vielä syöpätaudeilla kontrolleissa. Jatkossa kontrollit siirtyvät terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon yllä olevan ajanjakson jälkeen, jos tauti ei ole uusiutunut.
• Seurannan yhteydessä anamneesi, kliininen status.
• Mammografia suositellaan suoritettavaksi vuoden välein täydennettynä rintojen ja kainaloiden UÄ-tutkimuksella radiologin harkinnan mukaan. 5–10 vuoden seurannan jälkeen mammografiakuvauksia jatketaan 2 vuoden välein tk-lääkärin lähetteellä tai seulonnassa (50–69-vuotiaat) «Rintasyövän radiologinen seuranta»1.
• Laboratoriotutkimukset otetaan kontrollien yhteydessä (PVK, Tromb, maksa-arvot)
• Muut kuvantamistutkimukset otetaan oireiden mukaan tarvittaessa (vatsan UÄ, keuhkokuva, luustokartta)
• BRCA1 ja BRCA2 positiivisten potilaiden hoito ja seuranta poikkeaa tavanomaisesta. Seuranta suositellaan siksi toteuttavaksi keskussairaalassa tai yliopistollisessa sairaalassa.

• Potilaiden on mahdollista hakeutua syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskurssille. Tiedot saa Syöpätautien ja Sädehoidon klinikasta tai Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksestä.