Kolmen kuukauden ajan hoidon aloituksesta potilas on hoitajapoliklinikan etäseurannassa. Seuranta erikoissairaanhoidossa päättyy aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta, mikäli laitteen käyttö on ongelmatonta ja riittävää - vähintään neljä tuntia vuorokaudessa. Potilas saa kontrollien loppuessa kirjallisen ohjeen siitä, mistä hän saa jatkossa tarviketäydennykset. Yleensä maskin ja letkun vaihto tapahtuu terveyskeskuksen apuvälineyksikössä, ellei käytössä ole erityismaski (tällöin yhteys keskussairaalan lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutusohjaajaan). Suodattimia saa samasta paikasta.
Nenäongelmissa voidaan konsultoida korva-, nenä- ja kurkkulääkäriä. CPAP-laitetta käyttävien potilaiden nenäongelmissa kannattaa kuitenkin ensin kokeilla laitteeseen liitettävää kostutinta, joka useimmiten auttaa riippumatta nenäongelman luonteesta.
Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastavista, joilla CPAP-hoito ei ole onnistunut, voidaan pyytää keskussairaalan suusairauksien poliklinikan konsultaatio. Potilaasta otetaan kefalometria ja panoraamakuva, ellei näitä ole otettu viimeisen vuoden aikana.
Mikäli ammattikuljettajalla epäillään uniapneaa, tutkimukset tehdään kiireellisesti. Ammattikuljettajilla CPAP-hoidon on oltava säännöllistä (vähintään neljä tuntia vuorokaudessa 70 % päivistä) ja AHI-tavoite hoidon aikana on < 10 riippumatta hoitomuodosta (CPAP, uniapneakisko, kirurginen hoito, laihduttaminen). Samoin subjektiivisen vireyden on oltava ESS-testin «Epworthin uneliaisuusasteikko»1 perusteella < 10. Mikäli hoito ei ole onnistunut, vireystaso määritetään terveysperusteisella 90 minuutin kestoisella ajokokeella. Trafin suositus uniapneapotilaan kontrolleista: ryhmä 1 kolmen vuoden välein ja ryhmä 2 vuosittain. Nämä kontrollit tapahtuvat työterveyshuollossa tai terveyskeskuksessa.
Markku Pekonen, ylilääkäri, Kanta-Hämeen keskussairaala, keuhkosairaudet, etunimi.sukunimi@khshp.fi