Takaisin Tulosta

ADHD:n lääkehoidon aloitus ja seuranta perustasolla (terveyskeskus/kouluterveydenhuolto)

Hoitoketjut

11.11.2020 • Päivitetty kokonaisuudessaan

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä

Ohjeen sisällöstä vastaa Heli Sätilä, ylilääkäri, Lasten ja nuorten neurologian yksikkö

Ohjeen ovat tarkistaneet Marja Okker, yl, tulosyksikköpäällikkö, alaikäisten psykososiaaliset palvelut

Terhi Koskentausta, psykiatrian el, oyl, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys, neuropsykiatrian yksikkö

Yleistä

ADHD:n lääkehoitoa on tutkittu paljon ja näyttö lääkehoidon tehosta on vahva (70–80 % hyötyy)
lääkkeiden vaikutus perustuu ADHD:ssa poikkeavasti toimivien hermoratojen aktivoimiseen, mikä vähentää oireiden määrää
lääkehoidon kokeilun mahdollisuus tulee järjestää, jos ADHD-oireista aiheutuu haittaa perheessä, koulussa tai kaverisuhteissa
lääkkeet ovat oirelääkkeitä ja niiden teho säilyy vain sen aikaa, kun niitä käytetään ja vaikuttavaa lääkeainetta on elimistössä
lääkehoidon aikana lapsen/nuoren on mahdollista oppia uusia toimintamalleja ja saada onnistumisen kokemuksia, jotka auttavat myös silloin, kun lääkitystä ei käytetä

Ks. taulukko «»1

ensisijaisena lääkkeenä metyylifenidaatti, toissijaisena lisdeksamfetamiini (ja atomoksetiini, jonka aloitus esh:ssa)
selkeissä tilanteissa aloitetaan metyylifenidaatti perustasolla Käypä Hoidon mukaisesti; aloita mahdollisimman varhain alkuluokilla, jotta seurannaisvaikutukset jäävät mahdollisimman lieviksi; vaikeammat tapaukset kannattaa lähettää esh:hon
metyylifenidaatista on saatavilla useita vaikutusajaltaan tai -profiililtaan erilaisia valmisteita (ks. taulukko «»1); vaikutus alkaa nopeasti (30–60 min lääkkeen ottamisesta) ja lääkityksessä voidaan pitää taukoja
atomoksetiinin vaikutus alkaa hitaammin (yleensä 2–6 viikossa lääkehoidon aloittamisesta), lääkehoito vaikuttaa koko vuorokauden ajan eikä lääketaukoja suositella; lääkkeen voi ottaa aamulla tai illalla kerran vuorokaudessa
valitaan valmiste, jolla on riittävän pitkä vaikutusaika (4, 8 tai 12 tuntia] ja jonka suurin vaikutus silloin, kun oireita on eniten (aamupäivä, iltapäivä); tavoitteena on riittävä teho ilman merkittäviä haittavaikutuksia
aloitetaan pienellä annoksella, jota suurennetaan vastetta ja mahdollisia haittavaikutuksia seuraten; metyylifenidaatti aloitus 0.5–1 mg/kg nosto ad max 1.5–2 mg/kg tai 60 mg; atomoksetiini aloitus 0.5 mg/kg ad tavoiteannos 1.2 mg/kg (max 1.8 mg/kg tai 100mg)

Valmiste	Vahvuudet	Vaikutusaika ja suurimman tehon ajoittuminen	Aloitus- ja tavoiteannos		Huomioitavaa

lyhytvaik.metyylifenidaatti
Ritalin (tabletti)	10 mg
Medikinet IR (tabletti)	5, 10, 20 mg	4 tuntia, aamu	5 mg, yksilöllinen	1.5–2 mg/kg tai 60 mg
keskipitkävaik. Metyylifenidaatti
Equasym Retard (depotkapseli)	10, 20, 30 mg	8 tuntia, iltapv,	10 mg, yksilöllinen	1.5–2 mg/kg tai 60 mg		avattava kapseli, voi nauttia rakeina
		nopeasti vapautuvaa 30%
Medikinet CR (depotkapseli)	5, 10, 20, 30, 40, 50, 60 mg	8 tuntia, aamupv,	5-10 mg, yksilöllinen	1.5–2 mg/kg tai 60 mg	kapselin voi avata
		nopeasti vapautuvaa 50%
Ritalin depot (kova kapseli)	40 mg				nieltävä kokonaisena
pitkävaik. metyylifenidaatti
Concerta (kova kapseli)	18, 27, 36, 54 mg	12 tuntia, iltapv ja alkuilta	18 mg, yksilöllinen	1.5–2 mg/kg tai 60 mg	nieltävä kokonaisena
		nopeasti vapautuvaa 22%
atomoksetiini
Strattera (kova kapseli)	10, 18, 25, 40, 60, 80, 100 mg	24 tuntia, tasainen	aloitus 0.5 mg/kg, tavoite	1.8 mg/kg tai 100 mg	B-lausunto peruskorvattavuuteen
	4 mg/ml liuos		1.2 mg/kg tai 80 mg
lisdeksamfetamiini					kapselin voi avata
Elvanse (kova kapseli)	20, 30, 50, 70 mg	13 tuntia, tasainen	30 mg (20 mg), yksilöllinen	70 mg	B-lausunto peruskorvattavuuteen

deksamfetamiini
Attentin (tabl)	5, 10 mg	1.5–4 tuntia, tasainen ad 10 tuntia	5 mg, × 1–2/vrk, nosto 5 mg	20 mg	tabletti, jakouurteet
guanfasiini
Guanfasine (tabl)	1 mg				erityislupavalmiste
Intuniv (depottabl)	1, 2, 3, 4 mg		1 mg, ks. Pharmaca-taulukko	7 mg

Aloita pienellä annoksella, nosta annosta 2 vk siten, että saavutetaan riittävä teho ilman merkittäviä haittavaikutuksia
Arvioi lääkitystä aloitus- ja säätövaiheessa tietyin väliajoin (esim. 1 kk) (käynti, puhelinkontakti, muu tapa); alkuun tiheämmin, myöhemmin harvemmin
Mittaa verenpaine, paino ja pituus
Hoitoannoksen löydyttyä sovi seurantakäynneistä 6–12 kk:n välein
Anna ohjeet siitä, minne ja miten voi ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa

Arvioi kokonaistilanne (ADHD-oireet, muut ongelmat ja häiriöt, kaikkien hoito- ja kuntoutusmuotojen teho ja tarve); mieti mitä oireita seurataan
Mittaa pituus, paino ja verenpaine, sydämen auskultaatio
Onko lääkehoidon teho riittävä? → Säädä tarvittaessa lääkeannosta tai vaihda valmistetta
Onko haittavaikutuksia? → Säädä tarvittaessa lääkkeen ottoajankohtaa tai annosta
→ Ruokahaluttomuudessa varmista säännöllisen ruokailun ja riittävän energiansaannin toteutuminen, pienennä tarvittaessa lääkeannosta
→ Jos mahdollisen haittavaikutuksen ja lääkityksen yhteys on epävarma, kokeile lääketaukoa
Sovi seuraava seurantakäynti
Anna ohjeet siitä, minne ja miten voi ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa

lääkehoidon tehoa tulee arvioida ainakin kerran vuodessa
lääkehoidon tarve voi jatkua aikuisuudessakin eikä estettä pitkäaikaiselle käytölle nykytiedon mukaan ole
lääkehoitoon tulisi aina liittää myös muuta yksilöllisen tarpeen mukaan arvioitua hoitoa

vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia, mutta yksilölliset riskit on otettava huomioon
tavallisimpia haittavaikutuksia ovat ruokahalun väheneminen, päänsärky, erilaiset lievät mahavaivat, käytösoireet (ärtyisyys, aggressiivisuus, ahdistuneisuus) sekä univaikeudet
painon ja pituuden kehityksessä voi tapahtua hoidon alkuvaiheessa hidastumista, joka yleensä korjautuu vähitellen, ja painonkehitystä ja pituuskasvua tulee seurata säännöllisesti
sydän- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvilla haittavaikutuksilla (verenpaineen ja pulssin lievä nousu) ei yleensä ole merkitystä kardiovaskulaarisesti terveiden lasten ja nuorten hoidossa, mutta sydänsairaille voivat aiheuttaa merkittävän riskin
harvinaisia, mutta mahdollisia ovat psyykkiset oireet (harhat, psykoottiset tai maniaoireet ja atomoksetiinilla itsetuhoiset ajatukset); liittyvät usein samanaikaiseen psyykkiseen häiriöön tai sen riskiin
tavallisimpien haittavaikutusten hoitamiseen auttaa usein lääkeannoksen ja lääkkeenottoajan säätäminen
psyykkisten haittavaikutusten ilmetessä tulee lääkitys lopettaa ainakin tilanteen selvittelyn ajaksi

oppimisvaikeuksiin käytetään tavallisesti tuki- ja erityisopetuksen keinoja
unihäiriöiden hoidossa voidaan kokeilla unihygienisten keinojen lisäksi melatoniinia
kastelua ja tuhrimista tulee hoitaa aktiivisesti, koska ne aiheuttavat selkeää lisähaittaa sekä ADHD-oireiselle lapselle että hänen perheelleen; metyylifenidaatti saattaa helpottaa ns kikatuskastelua
autismikirjon häiriöiden oireet voivat tulla esille vasta ADHD-oireiden lievittymisen myötä (esim. lääkehoidon aikana); käyttäytymisohjaus ja muut kuntoutukselliset keinot tulee muokata kokonaisoirekuvan mukaisesti
ADHD:n hoitoon käytetyt lääkkeet eivät yleensä näytä aiheuttavan tai pahentavan nykimishäiriöitä, mutta joillakin nykimisoireet voivat silti lisääntyä lääkehoidon aikana

ADHD/ADD-oireisiin liittyy usein univaikeuksia (useimmiten unensaantivaikeutta), johon kannattaa kokeilla melatoniinia 1 mg 1–3 tablettia n. 1 tunti ennen nukkumaanmenoa (max 3 mg)
isommilla lapsilla ja autismikirjon häiriöissä voi kokeilla Circadin 2 mg 1 iltaisin (tai uutena Slenyto 1–5 mg iltaisin)