Takaisin Tulosta

Viranomaisille uudet ohjeet väkivallan uhrin tutkimiseen

Suomen Lääkärilehti
2008;63(10):974-976
Helena Mussalo-Rauhamaa, Anneli Aunola, Tanja Ekholm, Kati Kalaoja, Jaana Koivukangas, Juha Kääriäinen, Kaisa Lalu, Karri Mesimäki, Jukka Pellinen, Sirkka Perttu, Netta Pohjamies-Molander, Jorma Riihelä, Antti Sajantila, Hanne Sorsa, Heikki Poukka, Jukka-Pekka Takala, Tiina Savola, Virpi Dufva, Kaarina Tynkkynen, Suvi Rantala ja Jarkko Yliruka
Terveydenhuoltoartikkeli

Malmin malli -asiantuntijaverkosto oli yksi Etelä-Suomen lääninhallituksen Lähisuhteissa ja perheissä tapahtuvan väkivallan ehkäisemiseksi 2004-2007 -hankkeen asettamista työryhmistä. Se pyrki osaltaan vaikuttamaan kunnissa tehtävään lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön kehittämällä ja levittämällä työmallia, joka on suunniteltu pahoinpidellyn potilaan tutkimisen ja haastattelun tueksi.

Toimintamalli lääkäreille

Malmin malli -asiantuntijaverkosto laati lääkäreille taskumuistion (A6-kokoinen kortti, tämän lehden liitteenä). Muistio antaa ohjeita sairauskertomusmerkinnöistä pahoinpitelytapauksissa. Kortin toisella puolella on neuvoja perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneen potilaan kohtaamiseen, haastatteluun sekä jatkohoitoon ja auttajatahoihin ohjaamiseen.

Hyvät toimintakäytännöt

Malmin malli -asiantuntijaverkosto laati mallit hyviksi käytännöiksi eri viranomaisille. Pahoinpitelyrikoksen jälkeen eri viranomaisten ja auttajatahojen luona asiakkaana oleva uhri tulee kohdata siten, että hän löytää omia voimavarojaan ja saa ratkaisumalleja turvalliseen elämään. Toimintakäytäntöohjeistus Puuttua vai puutua löytyy internetistä: www.laaninhallitus.fi/etela -> sosiaali- ja terveysosasto -> projektit -> Lähisuhde -> Malmin malli.

Asiakkaan tukemiseksi viranomaiset ja muut auttajatahot voivat hänen luvallaan vaihtaa tietoa rikosasiassa. Viranomaisten välinen toiminnan tehostaminen edellyttää tulevaisuudessa selkeitä työnjakoon liittyviä sopimuksia. Toimintasäännöt eri ammattiryhmien välisestä työskentelystä ja työntekijöiden aikaisempaa useammat keskinäiset tapaamiset ovat keinoja, joilla pystytään tehostamaan perheväkivallan parissa työskentelevien ammattiryhmien toimintaa. Eri viranomaisten välisen toiminnan lisäksi saman ammattiryhmän edustajien välinen tiedonvaihto ja toimipaikkavierailut ovat tärkeitä osatekijöitä työn yhdenmukaistamisessa ja on ensimmäinen askel viranomaisten välisen yhteistyön parantamisessa.

Esimerkki PAKE:n käytöstä ja viranomaisyhteistyöstä päivystyspoliklinikalla

  • hoitaja haastattelee potilaan ja kirjaa taustatiedot pake:een
  • Lääkäri tai lääkäri ja hoitaja yhdessä piirtävät, mittaavat ja kirjaavat vammat kehokarttaan
  • hoitaja valokuvaa vammat
  • Lääkäri sanelee sairauskertomuksen saneluohjeen mukaan (katso taskumuistilista)
  • Hoitaja antaa potilaalle kirjallista materiaalia auttajatahoista ja tarjoaa konkreettista apua
  • mahdollisuus olla yhteydessä poliisiin - poliisi tulee vastaanottamaan rikosilmoitusta päivystyspoliklinikalle resurssien mukaan
  • mahdollisuus tavata kriisityöntekijä tai sosiaalityöntekijä (virka-aikana)
  • konsultoi poliisia tarvittaessa (esim. täyttääkö väkivalta törkeän pahoinpitelyn kriteerit)
  • jättää sosiaalityöntekijälle tiedon tapahtuneesta tai tekee lastensuojeluilmoituksen sosiaalipäivystykseen
  • potilaan kirjallisella luvalla poliisi saa jo päivystyspoliklinikalta mukaansa kopion PAKE:sta ja valokuvat (partio hakee sovittuna ajankohtana)
  • helpottaa poliisin toimintaa, poliisi voi arvioida rikoksen vakavuutta, tekotapaa ja pakkotoimenpiteitä

Pahoinpitelyrikosten tutkimisen ongelmia

Pahoinpitelyrikosten esitutkinnassa on usein ongelmia rikoksen uhrin ja rikoksesta epäillyn vammojen, tapahtumien kulun ja sen aiheuttamien seurausten arvioinnissa sekä vammojen hengenvaarallisuus- ja vaikeusasteen todentamisessa. Lääkärinlausunnot ovat tärkeitä arvioitaessa pahoinpitelyrikosten vakavuusastetta.

Poliisi toimittaa pahoinpitelyn uhrit rikospaikalta lääkärin tutkittavaksi, tai he itse käyvät lääkärissä vammojensa vuoksi sattumanvaraisesti ja usein monta kertaa pahoinpitelynsä jälkeen. Päivystävät lääkärit tutkivat pahoinpidellyn potilaan ja kun poliisi pyytää lääkärinlausunnon potilaan tutkineelta lääkäriltä. Joissakin yksiköissä siirretään lääkärinlausunnon tilaus potilaan omaan terveyskeskukseen. Terveyskeskuksissa potilaan oma terveyskeskuslääkäri sitten kirjoittaa lääkärinlausunnon oikeudenkäyntiä varten niiden asiakirjojen perusteella, jotka hänelle toimitetaan.

Pahoinpitelystä tehtyjen lääkärinlausuntojen puutteellisuudet on tuotu esiin useissa koulutuksissa ja seminaareissa jo vuosien ajan. Ennen PAKE-lomakkeen käyttöön ottamista lääkärinlausunnon kirjoittanut lääkäri kirjasi usein vain potilaan kertoman tapahtuneesta ja luetteli vammat ottamatta kantaa vamman syntytapaan ja sen aiheuttamiin seurauksiin. Nämä ovat kuitenkin rikoksen oikeusturvan toteutumisen kannalta merkittäviä seikkoja. Tämän vuoksi lääkärinlausuntojen arvo todisteena on kärsinyt. On syntynyt tilanteita, joissa rikoksen näytön arviointi syyttäjäviranomaisten lausunnoissa ja tuomioistuimessa on jäänyt pelkästään asianosaisten kertomusten varaan, vaikka olisi ollut lääketieteellistä näyttöä tuomioistuinkäsittelyssä. PAKE on jo nyt käytössä useassa terveydenhuollon yksikössä ja sen odotetaan parantavan rikoksen asianosaisten oikeusturvaa.

Lopuksi

Malmin mallin asiantuntijaryhmä toivoo, että nyt kehitetty toimintamalli leviää koko Suomeen. Asiantuntijaverkosto on tehnyt suunnitelmallista työtä levittääkseen mallia eteenpäin valtakunnallisesti. Malmin mallin käyttöönoton edistämiseksi järjestettiin vuonna 2007 avainryhmille valtakunnallista koulutusta yhteistyössä Tampereen oikeuslääketieteen yksikön kanssa toimintamallien käytöstä. Helsingin yliopistossa Malmin mallia ja siihen liittyvää PAKE:a on käytetty lääketieteen opiskelijoiden oikeuslääketieteen kurssilla syksyllä 2006. Tähän mennessä Malmin malli (PAKE ja ohjeistot) ovat käytössä jo 32:ssa Etelä-Suomen läänin kunnassa. PAKE löytyy jatkossa myös sähköistettynä versiona, jotta se voidaan liittää yksiköissä käytettäviin ohjelmiin. Malmin malli -asiantuntijaverkosto korostaa koulutuksen merkitystä siirrettäessä mallia eteenpäin. Asiantuntijatyöryhmän jäsenet voivat mahdollisuuksiensa mukaan auttaa jatkossa koulutuksien järjestämisessä. Materiaali löytyy suomeksi ja ruotsiksi, ja se on käännetty Zonta piiri 20:n avustuksella myös viroksi. Lääninhallituksen sivuilla on kouluttajien yhteystietoja, kuten myös tarvittava materiaali kaikilla kolmella edellä mainitulla kielellä www.laaninhallitus.fi/etela -> sosiaali- ja terveysosasto ->projektit -> Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy -> Malmin malli asiantuntijaverkosto.

English summary: THE MALMI MODEL - OPERATING INSTRUCTIONS GIVEN BY A NETWORK OF EXPERTS - GOOD INTERPROFESSIONAL PRACTICE TO HELP VICTIMS OF PARTNER AND DOMESTIC VIOLENCE

The Malmi Model Expert Network set up by the government of the Province of Southern Finland has developed working models to improve the legal protection of victims of violence as well as the offenders. The Model aims to establish seamless cooperation between various authorities.

The Malmi Model Expert Network first concentrated on the expectations of various parties concerning mutual cooperation.

The needs for cooperation were surveyed through thematic interviews. In addition to special forms used to interview victims of violence, the Malmi Model Expert Network now provides social and other workers within the health care system, patient transporters and policemen with recommendations for good practice in meeting victims of partner and domestic violence and offenders.

Malmin malli -asiantuntijaverkosto

Malmin malli -asiantuntijaverkoston kokoonpano
Puheenjohtaja
Helena Mussalo-Rauhamaa
sosiaalineuvos, lääninlääkäri
Etelä-Suomen lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto
Jäsenet
Anneli Aunola
ylikonstaapeli
Helsingin kihlakunnan poliisilaitos, Malmin poliisipiiri
Tanja Ekholm
sairaanhoitaja
Malmin sairaala
Kati Kalaoja
sosiaalityöntekijä
Malmin sairaala
Jaana Koivukangas
aluevastaava
Rikosuhripäivystys, Uudenmaan aluetoimisto
Juha Kääriäinen
erikoistutkija
Poliisiammattikorkeakoulu, tutkimusyksikkö
Kaisa Lalu
lääninoikeuslääkäri
Etelä-Suomen lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto
Karri Mesimäki
leukakirurgi
HUS, Töölön sairaala
Jukka Pellinen
hallintoylilääkäri
Helsingin terveyskeskus
Sirkka Perttu
projektipäällikkö
Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia
Netta Pohjamies-Molander
sairaanhoitaja
HUS, Töölön tapaturma-asema
Jorma Riihelä
lääkintämestari
Helsingin kaupungin pelastuslaitos
Antti Sajantila
professori
Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen laitos
Hanne Sorsa
ensihoitaja, sairaanhoitaja
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Heikki Poukka
johtava kihlakunnansyyttäjä
Helsingin kihlakunnan syyttäjävirasto
Jukka-Pekka Takala
suunnittelija
oikeusministeriö, rikoksentorjuntaneuvosto
Projektin sihteeri
Tiina Savola
projektikoordinaattori
Etelä-Suomen lääninhallitus
Hankkeen aikana ennen vuotta 2007 asiantuntijaverkoston toimintaan
osallistuneet
Virpi Dufva, projektikoordinaattori, Etelä-Suomen lääninhallitus,
sosiaali- ja terveysosasto,Kaarina Tynkkynen, Suvi Rantala, Jarkko
Yliruka
Opiskelijajäsenet
Kaarina Tynkkynen, Stadia, Helsinki
Suvi Rantala, Stadia, Helsinki
Jarkko Yliruka, Helsingin yliopisto, sosiaalipsykologian laitos