Takaisin

Pirasetaami Alzheimerin taudin tai muiden muistisairauksien hoidossa

Näytönastekatsaukset
Ari Rosenvall
8.9.2016

Näytön aste: D

Pirasetaamin tehosta Alzheimerin taudin tai muiden muistisairauksien hoidossa ei ole näyttöä.

Pirasetaamin tehoa on arvioitu Cochrane-katsauksessa «Flicker L, Grimley Evans G. Piracetam for dementia...»1 vuodelta 2000 ja meta-analyysissä «Waegemans T, Wilsher CR, Danniau A ym. Clinical ef...»2 vuodelta 2002.

Cochrane-katsaukseen «Flicker L, Grimley Evans G. Piracetam for dementia...»1 oli otettu satunnaistetut lumevertaillut kaksoissokkotutkimukset, joiden kesto oli yli 1 päivä ja hoidon kohteena Alzheimer-dementia, vaskulaarinen dementia, näiden sekamuoto, määrittelemätön dementia tai lievä kognitiivinen heikentyminen, joka ei täyttänyt dementian kriteereitä. Monet tutkimukset oli tehty cross-over-menetelmällä, ja ensimmäisen vaiheen tietoja tilastollista analyysiä varten ei ollut käytettävissä. Vain yleisarvio muutoksesta (Global impression of change -tyyppisestä muuttujasta) oli tarpeeksi paljon tietoa tilastollisten yhteenvetojen tekemistä varten. Tutkimusten tuloksissa oli suurta vaihtelua (heterogeenisuus Khi:n neliö -testillä 20,8). Suhteellinen hyöty pirasetaamihoidolle oli OR 3,47 (95 % luottamusväli 2,45–5,16), mutta jos yksi yhteen suuntaan sokkoutettu tutkimus jätettiin pois, jäi suhteellinen hyöty 2,89 (95 % luottamusväli 1,01–8,24) eli vain juuri merkitseväksi.

Yhteenvetona todettiin, että riittävää näyttöä pirasetaamihoidon hyödyllisyydestä ei ole.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Waegemans ym. meta-analyysissä «Waegemans T, Wilsher CR, Danniau A ym. Clinical ef...»2 saatiin samansuuntaiset tulokset ja OR 3,35 (95 % luottamusväli 2,70–4,17) sekä 2 eniten heterogeenisyyttä aiheuttaneen tutkimuksen poisjättämisen jälkeen OR 2,50 (95 % luottamusväli 1,96–3,17). Meta-analyysissä oli mukana 19 tutkimusta, kun Cochrane-katsauksessa oli 26 tutkimusta.

Kirjoittajien johtopäätös oli, että on viitettä pirasetaamin hyödyllisyydestä sekalaisessa joukossa ikääntyviä kognitiivisesta häiriöstä kärsiviä ihmisiä, mutta tarvitaan uusia tutkimuksia, joissa hyödynnetään modernia diagnostiikkaa ja tehon arvioinnin keinoja.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit

Molemmissa katsauksissa arvioitiin vain "Global Impression" -tyyppisiä vastemuuttujia, koska arvioiduissa tutkimuksissa ei ollut käytetty systemaattisesti standardoituja kognitiivisen tilan mittareita.

Monet tutkimuksista olivat jo vanhoja (valmiste ollut käytössä noin 25 vuotta), ja metodit eivät täytä tämän päivän standardeja.

Kirjallisuutta

  1. Flicker L, Grimley Evans G. Piracetam for dementia or cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2001;1:CD001011 «PMID: 11405971»PubMed
  2. Waegemans T, Wilsher CR, Danniau A ym. Clinical efficacy of piracetam in cognitive impairment: a meta-analysis. Dement Geriatr Cogn Disord 2002;13:217-24 «PMID: 12006732»PubMed