Takaisin

Virtsanäytteen kontaminaatioriski lapsella

Näytönastekatsaukset
Pekka Arikoski
18.6.2019

Näytön aste: B

Keskivirtsanäytteen kontaminoituminen on vähäisempää verrattuna virtsatyynyllä tai virtsankeräyspussilla otettuun näytteeseen lapsella.

Vuonna 2016 julkaistussa järjestelmällisessä katsauksessa «LaRocco MT, Franek J, Leibach EK ym. Effectiveness...»1 selvitettiin virtsanäytteen ottoon liittyvien tekijöiden vaikutusta virtsan bakteeriviljelytuloksen tarkkuuteen. Katsausta varten käytiin läpi PubMed-, SCOPUS- ja CINAHL-tietokannat sekä myös muita kirjallisuuslähteitä vuosilta 1965–2014. Lapsia käsitteleviä tutkimuksia valikoitui mukaan 14. 6 tutkimuksessa (ikä 1 kuukausi – 18 vuotta) verrattiin keskisuihkuvirtsasta, virtsankeräyspussilla tai virtsatyynyllä kerättyjä näytteitä keskenään ja 8 tutkimuksessa keskisuihkuvirtsasta, virtsankeräyspussilla tai virtsatyynyllä kerättyjä näytteitä rakkopunktiolla tai katetroimalla kerättyihin näytteisiin (ikä 0–10 vuotta). Rakkopunktiota ja katetrivirtsanäytettä pidettiin lasten virtsatieinfektion diagnostiikan standardireferenssitutkimuksina.

Tutkijat totesivat, että jos lapsilla käytetään ei-kajoavaa (muuta kuin rakkopunktiota tai rakon katetroimista) menetelmää, niin he suosittelevat puhtaan keskivirtsanäytteen (lentovirtsa tai puhtaasti laskettu virtsa) ottamista verrattuna virtsankeräyspussilla (Odds ratio 0,28; 95 % luottamusväli 0,17–0,46) tai virtsatyynyllä (Odds ratio 0,32; 95 % luottamusväli 0,18–0,57) otettuihin näytteisiin. Virtsankeräyspussilla ja virtsatyynyllä otettujen näytteiden kontaminaatiotasot eivät eronneet toisistaan (Odds ratio 1,20, 95 % luottamusväli 0,72–1,99).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Katsauksen kokonaisvoima oli alhainen, koska monimuuttujamallinnusta ei selvityksessä pystytty tekemään.

Brittiläisessä tutkimuksessa «Butler CC, Sterne JA, Lawton M ym. Nappy pad urine...»2 selvitettiin virtsatyynyllä otetun virtsanäytteen virtsatieinfektion ennustettavuuteen liittyviä tekijöitä. Arvioitavia tekijöitä olivat potilaan oireet, statuslöydökset (muun muassa vaippa-alueen ihottuma) ja virtsan kemiallisen seulan löydös. Näitä verrattiin puhtaasti saadun (lentovirtsa tai puhtaasti laskettu virtsa) virtsanäytteen löydöksiin. Lisäksi tutkittiin virtsanäytteiden kontaminaatioriskiä. Potilaat (ikä < 5 vuotta) oli kerätty mukaan tutkimukseen 233 terveysasemalta Englannissa ja Walesissa ajanjaksolla 4/2010–4/2012. Kaikkiaan 7 350 akuutisti sairasta lasta riippumatta työdiagnoosista otettiin mukaan tutkimukseen, ja lopullinen analyysi käsitti 2 277 tyynyllä otettua virtsanäytettä (potilaiden ikä keskiarvo 1,3 (SD 0,8) vuotta, tyttöjä 48 %, poikia 52 %). Vertailuna oli 2 740 puhtaasti saatua virtsanäytettä (ikä keskiarvo 3,5 (SD 1, 0) vuotta). Verrattaessa virtsatyynyllä otettuja ja puhtaasti saatuja virtsanäytteitä todettiin, että 12,2 % tyynynäytteistä ja 1,8 % puhtaasti saaduista näytteistä (lentovirtsa, puhtaasti laskettu virtsa) oli luotettavasti kontaminoituneita (riskisuhde 6,66, 95 % luottamusväli 4,95 –8,96, p < 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Brittiläisessä prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa «Birnie K, Hay AD, Wootton M ym. Comparison of micr...»3 selvitettiin sitä, kuinka virtsan bakteeriviljely tutkittuna tavallisessa terveydenhuollon laboratoriossa (routine laboratory) osoitti todellista virtsatieinfektiota verrattuna virtsaviljelyyn, joka oli tutkittu tieteellisessä laboratoriossa (research laboratory). Lisäksi verrattiin virtsatyynyllä otetun ja puhtaasti saadun (lentovirtsa tai puhtaasti laskettu virtsa) virtsanäytteen kontaminaatioriskiä. Alun perin tutkimukseen kerättiin mukaan 4/2010–4/2012 233 terveysasemalta Englannissa ja Walesissa 7 163 lasta (ikä < 5 vuotta). Lopullisessa analyysissä oli mukana 4 808 lapsen (ikä keskiarvo 29 kuukautta, poikia 49 %, tyttöjä 51 %) virtsanäytteet eli näytteet, jotka oli tutkittu molemmissa laboratorioissa.

Tutkimuksessa todettiin, että positiivinen virtsaviljely osoitti todennäköisemmin todellista virtsatieinfektiota tutkimuslaboratoriossa kuin terveydenhuollon laboratoriossa tutkittuna eli kontaminaatioriski oli suurempi jälkimäisessä. Lisäksi todettiin, että molemmissa laboratorioissa virtsatyynynäytteiden diagnostinen tarkkuus oli matalampi eli kontaminaatioriski oli suurempi verrattuna puhtaasti saatuun virtsanäytteeseen (tutkimuslaboratorio Area under curce (AUC) 0,79 (95 % luottamusväli 0,70–0,88), rutiinilaboratorio AUC 0,65 (95 % luottamusväli 0,61–0,70), vastaavat luvut puhtaasti saaduille virtsanäytteille olivat AUC 0,86 (95 % luottamusväli 0,79–0,92) ja 0,75 (95 % luottamusväli 0,69–0,80).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. LaRocco MT, Franek J, Leibach EK ym. Effectiveness of Preanalytic Practices on Contamination and Diagnostic Accuracy of Urine Cultures: a Laboratory Medicine Best Practices Systematic Review and Meta-analysis. Clin Microbiol Rev 2016;29:105-47 «PMID: 26598386»PubMed
  2. Butler CC, Sterne JA, Lawton M ym. Nappy pad urine samples for investigation and treatment of UTI in young children: the 'DUTY' prospective diagnostic cohort study. Br J Gen Pract 2016;66:e516-24 «PMID: 27364678»PubMed
  3. Birnie K, Hay AD, Wootton M ym. Comparison of microbiological diagnosis of urinary tract infection in young children by routine health service laboratories and a research laboratory: Diagnostic cohort study. PLoS One 2017;12:e0171113 «PMID: 28199403»PubMed