Takaisin Tulosta

Influenssa

Lääkärin käsikirja
10.1.2024 • Viimeisin muutos 10.1.2024
Toimitus

Keskeistä

  • Influenssaepidemioita esiintyy joka talvi huipun osuessa yleensä tammi–helmikuulle.
  • Rokotus tulisi antaa riskiryhmille vuosittain hyvissä ajoin (loka–marraskuussa) ennen epidemian oletettua alkamisajankohtaa.
  • Kausi-influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveyttä influenssa oleellisesti uhkaa tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta on merkittävästi hyötyä.
  • Influenssan diagnoosi perustuu joko kliiniseen kuvaan yhdistettynä tietoon epidemiologisesta tilanteesta tai virologiseen (pika)diagnostiikkaan.
  • Influenssan hoito terveillä aikuispotilailla on pääosin oireenmukaista.
  • Influenssan viruslääkehoitoa tulee harkita lapsipotilaille, raskaana oleville, poikkeavan voimakasoireisille sekä riskiryhmiin kuuluville.
  • Mahdollisimman aikainen lääkehoidon aloitus parantaa sen tehoa. Hoito tulisi päästä aloittamaan 48 t:n sisällä oireiden alusta.

Virustyypit

  • Influenssavirukset jaetaan A-, B- ja C-tyyppeihin, joista A- ja B-tyypin virukset ovat kliinisesti merkittävimpiä.
  • Influenssa A -virus alatyypitetään sen sisältämän hemagglutiniinin (H, 1–16) sekä neuraminidaasin (N, 1–9) mukaan. Tyyppien H1N1, H2N2, H3N2 ja H3N8 tiedetään aiheuttaneen epidemioita ihmisissä. Sairaustapauksia ovat aiheuttaneet lisäksi ainakin H5N1-, H7N7- ja H7N9-tyypin virukset. Tärkeimpien influenssavirusten tyypilliset piirteet: ks. taulukko «Tärkeimpien influenssavirusten tyypillisiä piirteitä»1.
Taulukko 1. Tärkeimpien influenssavirusten tyypillisiä piirteitä
VirustyyppiEsiintymistapaEpidemiologiaTartunnalle alttiit
A (H1N1)Kausi-influenssaTalvisin, ei esiinny joka talviEtupäässä lasten ja nuorten virus
A (H3N2)Kausi-influenssaEsiintyy lähes joka talviKaikissa ikäryhmissä, aiheuttaa yli 65-vuotiaiden ylikuolleisuutta
A (H1N1) 2009
  1. ”Sikainfluenssa”
  2. Kausi-influenssa
  1. Pandemia 6/2009–2/2010
  2. Virus on sen jälkeen kiertänyt maailmaa kausi-influenssaviruksena hyvin vähän muuntuneena.
Lapset, nuoret, raskaana olevat. Harvinainen yli 65-vuotiailla.
  1. A (H5N1)
  2. A (H7N9)
”Lintuinfluenssa”Aiheuttanut pieniä ryvästymiä Egyptissä ja Kaukoidässä 2000-luvulla. Todettuja sairaustapauksia yhteensä n. 600. Yleisvaarallinen tartuntatauti. Mahdollinen pandemian aiheuttaja, mutta ei vielä näytä tarttuvan herkästi ihmiseen eikä ihmisestä toiseen. Kuolleisuus on ollut yli 60 %. Keväästä 2013 alkaen Kiinasta on raportoitu uuden virustyypin H7N9 aiheuttamia sairastumistapauksia, joista n. kolmasosa on johtanut potilaan menehtymiseen.
BKausi-influenssaEpäsäännöllisesti talvisin, epidemia usein myöhemmin keväällä kuin influenssa AKaikki. Taudinkuva yleensä A-influenssaa lievempi.

Epidemiologia

  • Influenssaepidemiat esiintyvät Suomessa yleensä joulukuun ja huhtikuun välisenä aikana.
  • Epidemioiden voimakkuus vaihtelee huomattavasti eri vuosina riippuen kulloinkin kiertävän virustyypin antigeenisestä muuntelusta ja väestön infektioalttiudesta (aiemmin sairastettu tauti, rokotuksen antama suoja).

Tartuttavuus ja taudinkuva

  • Influenssa tarttuu sekä aerosolina hengitysilman välityksellä että kosketustartuntana.
  • Itämisaika vaihtelee 1–7 vrk:n välillä ja on yleisimmin 2–3 vrk.
  • Viruksen eritys voi alkaa jo 1–2 päivää ennen kliinisiä oireita.
  • Merkittävien oireiden kesto on yleensä 3–8 vrk.
  • Aikuisilla tyypillistä on äkillinen ja raju alku, korkea kuume, vilunväristykset, päänsärky, lihassärky, huonovointisuus ja kuiva yskä. Nuha ei ole tavallinen influenssan ensioire. Epidemian aikana diagnoosi voidaan tehdä tällä perusteella «Clinical findings identify patients with influenza-like illness but are not particularly useful for confirming or excluding the diagnosis of influenza.»B.
  • Lapsilla influenssan erottaminen muista hengitysteiden virusinfektioista pelkän kliinisen kuvan perusteella on vaikeampaa, sillä myös influenssaepidemian aikana lasten keskuudessa kiertää useita muita viruksia, joiden aiheuttama taudinkuva voi olla samankaltainen. Lähes kaikilla lapsilla on kuumetta, mutta valtaosalla esiintyy myös nuhaa jo taudin alkuvaiheessa. Myös kuumekouristuksia voi esiintyä alussa.
  • Yleisimpiä komplikaatioita aikuisilla ovat keuhkokuume ja poskiontelotulehdus sekä astman, keuhkoahtaumataudin ja kroonisen bronkiitin vaikeutuminen. Keuhkokuume on yleensä bakteerien (pneumokokki, Staphylococcus aureus) aiheuttama. Se voi kuitenkin olla myös influenssaviruksen aiheuttama primaarinen viruskeuhkokuume, jonka taudinkuva voi olla vaikea. Harvinaisia ovat mm. keskushermoston (meningiitti, enkefaliitti) ja sydämen (myokardiitti, perikardiitti) komplikaatiot.
  • Influenssa saattaa myös vaikeuttaa potilaan perussairauksia ja laukaista esim. sydäninfarktin sepelvaltimotautipotilaalla.
  • Lapsilla yleisin komplikaatio on äkillinen välikorvatulehdus, joka ilmaantuu n. 40 %:lle alle 3-vuotiaista.

Diagnoosi

  • Influenssan pikadiagnostiikkaan on nenänielun limasta tutkittavia antigeenin tunnistavia vieritestejä, joista saadaan vastaus nopeimmillaan 10–30 min:ssa. Testien spesifisyys on hyvä, mutta herkkyys vain noin 60 %, joten negatiivista löydöstä ei voi pitää influenssan poissulkevana.
  • Käytössä on polymeraasiketjureaktioon (PCR) perustuva tutkimus pocAPRC, jonka herkkyys on 90-98 %. Se löytää influenssa A- ja B-virusten lisäksi RSV-viruksen ja COVID-19 viruksen. Vastauksen saa yleensä 3–4 tunnissa sen jälkeen, kun näyte on toimitettu laboratorioon.
  • Vaikka pikatesti olisikin käytettävissä, sen tekeminen ei influenssan toteamiseksi ole avohoidossa tarpeen, jos oireiden alusta on yli 48 t, koska lääkehoidolla ei voida merkittävästi vaikuttaa taudin kestoon. Poikkeuksena ovat hyvin voimakasoireiset tai komplikaatioherkät potilaat sekä lähikontaktit.
  • Harkinnan mukaan CRP, PVKT ja thorax-rtg, etenkin komplisoivaa bakteeri-infektiota epäiltäessä.
    • CRP saattaa olla kohtuullisesti suurentunut myös influenssassa.
    • Selvästi suurentunut CRP-pitoisuus etenkin yhdistyneenä lobaaripneumonian röntgenlöydökseen viittaa vahvasti komplisoivaan bakteeripneumoniaan potilaalla, jonka influenssatesti on positiivinen.
    • Verenkuvassa lievä leukopenia on influenssalle tyypillistä monien muiden virusinfektioiden tapaan. Influenssan yhteydessä on raportoitu myös monosytoosia lymfopenian yhteydessä.

Hoito evd

  • Hoito on pääosin oireenmukaista: lepo ja tulehduskipulääke tai parasetamoli.
    • ASAa ei tule käyttää influenssassa etenkään lapsilla ja nuorilla Reyen oireyhtymän vaaran vuoksi.

Antiviraalinen hoito evd

Taulukko 2. Antiviraalisen lääkehoidon indikaatiot influenssassa
Aloita antiviraalinen lääkitys aina riippumatta oireiden kestostaHarkitse antiviraalisen lääkityksen aloittamista*Hoida oireenmukaisesti ilman antiviraalista lääkitystä
  1. * Lääkityksen vapaata aloittamista rajoittavat mm. resistenssin kehittyminen, mahdolliset lääkkeen saatavuusongelmat epidemia-aikana.
  2. ** Erityistapauksena voidaan pitää esim. influenssan aiheuttamaa poikkeuksellisen suurta rasitetta (tarve huolehtia sairastuneesta perheenjäsenestä ym.).
Vaikeaoireiset potilaat
  • Selvät alahengitystieoireet
  • Heikentynyt yleisvointi
  • Riskiryhmiin kuuluvat ja raskaana olevat potilaat, etenkin jos oireiden alusta < 48 t
  • Lapsipotilaat, jos oireiden alusta < 48 t ja diagnoosia voi pitää riittävän varmana
  • Erityistapauksissa** riskiryhmiin kuulumattomat potilaat, kun oireiden alusta < 48 t, sairastuneiden potilaiden perheenjäsenten profylaksi
Komplisoitumaton influenssa, oireet kestäneet > 48 t

Muu spesifinen hoito

  • Muista komplisoivien bakteeri-infektioiden mahdollisuus influenssan pitkittyessä ja poikkeuksellisen vaikean oirekuvan yhteydessä.
    • Pneumonia (mahdollisia ovat sekä bakteeripneumoniat että influenssaviruksen aiheuttama viruspneumonia, joka on usein vaikeaoireinen)
    • Otiitti, sinuiitti

Ehkäisy

  • Hyvän käsihygienian ja oikean yskimistekniikan merkitys on keskeinen. Oireisena kannattaa pysyä kotona.
  • Influenssan ehkäisyyn on käytössä kahta rokotetyyppiä: lihaksensisäinen inaktivoitu rokote sekä nenäsuihkeena annettava elävä rokote.
    • Käyttöön on tullut yli 60-vuotiaille suuriannoksinen nelivalenttinen influenssarokote, joka sisältää muihin inaktivoituihin rokotteisiin verrattuna neljä kertaa enemmän influenssaviruksen antigeenia. Sen on osoitettu olevan jonkin verran tavanomaista rokotetta tehokkaampi mm. sairaalaan joutumisen ja keuhkokuumeiden ehkäisyssä.
    • Nenäsuihkeen käyttöaiheena on influenssan ehkäisy 2–17-vuotiailla.
    • Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluu inaktivoitu rokote, jota voi antaa kaikenikäisille 6 kk:n iästä alkaen, sekä 2–6-vuotiaille nenäsumuterokote.
    • Suuriannoksinen rokote ei kuulu kaudella 2023–2024 kansalliseen rokotusohjelmaan, mutta on saatavilla reseptillä omakustanteisesti.

Kausi-influenssa

  • Influenssarokotuksen saavat maksutta ne, joiden terveyttä influenssa oleellisesti uhkaa tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta on merkittävästi hyötyä. Tähän ryhmään kuuluvat
    • sosiaali- ja terveysalan sekä lääkealan asiakastyössä olevat ammattilaiset
    • raskaana olevat naiset
    • kaikki 65 vuotta täyttäneet
    • kaikki 6 kk:n–6 v:n ikäiset lapset
    • vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri
    • varusmiespalvelukseen astuvat miehet ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvat naiset
    • lintujen kanssa työskentelevät ja turkistarhoilla työskentelevät (päätös tehdään alueellisesti hyvinvointialueiden toimesta)
    • sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat potilaat, joilla on esim. (lista on esimerkinomainen, viime kädessä hoitava lääkäri päättää, onko rokotus aiheellinen)
      • sydän- tai verisuonisairaus, esim. sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta
      • keuhkosairaus, esim. astma tai keuhkoahtaumatauti
      • diabetes
      • munuaisten vajaatoiminta
      • heikentynyt vastustuskyky joko sairauden tai sen hoidon vuoksi
      • krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti.
  • Tartuntatautilaki «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161227»1 velvoittaa niitä henkilöitä, jotka hoitavat immunosuppressoituja, raskaana olevia, alle 12 kk:n ikäisiä tai yli 65-vuotiaita potilaita, ottamaan influenssarokotuksen.
  • Rokote tulee antaa joka syksy viruskantojen ja rokotteiden koostumuksen vaihtelun sekä rokotesuojan hiipumisen vuoksi.
  • Lapset, jotka rokotetaan influenssaa vastaan ensimmäistä kertaa, tarvitsevat 2 rokotusannosta n. kuukauden välein. Paras näyttö rokotteen influenssaa ehkäisevästä tehosta on yli 2-vuotiailla lapsilla «Influenza vaccines are effective in children older than two years but little evidence is available for children under two.»B.
  • Parhaimmillaan rokote torjuu lapsilla ja terveillä työikäisillä 5–8 influenssaa kymmenestä ja ikääntyneillä joka toisen influenssan.
  • Rokotekattavuus on lapsilla n. 35 % ja yli 65-vuotiailla n. 50 %, joten influenssaan sairastuu vuosittain paljon riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä.

Pandeeminen influenssa

  • Kaudella 2009–2010 pandeemista influenssaa vastaan annettiin Pandemrix®-rokote, jonka antaminen keskeytettiin elokuussa 2010, kun alkoi kertyä näyttöä rokotteen sekä lasten ja nuorten lisääntyneiden narkolepsiatapausten välisestä yhteydestä. Myöhemmin havaittiin riskin lisääntyneen myös aikuisilla: Pandemrix®-rokotetta saaneiden 20–64-vuotiaiden riski sairastua narkolepsiaan oli 3–5-kertainen samanikäisiin rokottamattomiin verrattuna. Rokottamiseen liittynyt lisääntynyt riski aikuisilla oli yksi narkolepsiatapaus 100 000 rokotettua kohden, kun lapsilla ja nuorilla se oli 6 tapausta 100 000 rokotettua kohden. Yhteyden mekanismin ajatellaan olevan autoimmuunipohjainen, mutta tarkka mekanismi on edelleen epäselvä.
  • Kausi-influenssarokotteessa ei ole adjuvanttia eikä säilytysaineita, eikä sen epäillä aiheuttaneen narkolepsiatapauksia, vaikka siihen onkin lisätty (H1N1) 2009 -virusta.

Kirjallisuutta

  1. Butler CC, van der Velden AW, Bongard E ym. Oseltamivir plus usual care versus usual care for influenza-like illness in primary care: an open-label, pragmatic, randomised controlled trial. Lancet 2020;395(10217):42-52. «PMID: 31839279»PubMed
  2. Lansbury L, Rodrigo C, Leonardi-Bee J ym. Corticosteroids as adjunctive therapy in the treatment of influenza. Cochrane Database Syst Rev 2019;(2):CD010406. «PMID: 30798570»PubMed
  3. Kopsaftis Z, Wood-Baker R, Poole P. Influenza vaccine for chronic obstructive pulmonary disease (COPD). Cochrane Database Syst Rev 2018;(6):CD002733. «PMID: 29943802»PubMed
  4. Thomas RE, Lorenzetti DL. Interventions to increase influenza vaccination rates of those 60 years and older in the community. Cochrane Database Syst Rev 2018;(5):CD005188. «PMID: 29845606»PubMed
  5. Demicheli V, Jefferson T, Di Pietrantonj C ym. Vaccines for preventing influenza in the elderly. Cochrane Database Syst Rev 2018;(2):CD004876. «PMID: 29388197»PubMed
  6. Jefferson T, Rivetti A, Di Pietrantonj C ym. Vaccines for preventing influenza in healthy children. Cochrane Database Syst Rev 2018;(2):CD004879. «PMID: 29388195»PubMed
  7. Demicheli V, Jefferson T, Ferroni E ym. Vaccines for preventing influenza in healthy adults. Cochrane Database Syst Rev 2018;(2):CD001269. «PMID: 29388196»PubMed
  8. Bitterman R, Eliakim-Raz N, Vinograd I ym. Influenza vaccines in immunosuppressed adults with cancer. Cochrane Database Syst Rev 2018;(2):CD008983. «PMID: 29388675»PubMed
  9. Kwong JC, Schwartz KL, Campitelli MA. Acute Myocardial Infarction after Laboratory-Confirmed Influenza Infection. N Engl J Med 2018;378(26):2540-2541. «PMID: 29949484»PubMed
  10. Norhayati MN, Ho JJ, Azman MY. Influenza vaccines for preventing acute otitis media in infants and children. Cochrane Database Syst Rev 2017;(10):CD010089. «PMID: 29039160»PubMed
  11. Thomas RE, Jefferson T, Lasserson TJ. Influenza vaccination for healthcare workers who care for people aged 60 or older living in long-term care institutions. Cochrane Database Syst Rev 2016;(6):CD005187. «PMID: 27251461»PubMed
  12. Clar C, Oseni Z, Flowers N ym. Influenza vaccines for preventing cardiovascular disease. Cochrane Database Syst Rev 2015;(5):CD005050. «PMID: 25940444»PubMed
  13. Dobson J, Whitley RJ, Pocock S ym. Oseltamivir treatment for influenza in adults: a meta-analysis of randomised controlled trials. Lancet 2015;385(9979):1729-1737. «PMID: 25640810»PubMed
  14. Alves Galvão MG, Rocha Crispino Santos MA, Alves da Cunha AJ. Amantadine and rimantadine for influenza A in children and the elderly. Cochrane Database Syst Rev 2014;(11):CD002745. «PMID: 25415374»PubMed
  15. Jefferson T, Jones MA, Doshi P ym. Neuraminidase inhibitors for preventing and treating influenza in healthy adults and children. Cochrane Database Syst Rev 2014;(4):CD008965. «PMID: 24718923»PubMed