Järvisyyhy
Lääkärin käsikirja
17.1.2022 • Viimeisin muutos 6.9.2016
Aiheuttaja ja tartunta
- Järvisyyhyn (dermatitis schistosomica, kerkaria-dermatiitti) aiheuttavat yleensä Trichobilharzia-, Gigantobilharzia- tai Austrobilharzia-imumatojen toukat (esim. T. regenti tai A. variglandis). Matolajeja on useita, ja niiden pääisäntiä ovat vesilinnut ja väli-isäntiä kotilot.
- Ihminen ei toimi madon isäntänä, mutta kerkariat pystyvät tunkeutumaan ihon läpi ja aiheuttamaan sekä välittömän että viivästyneen yliherkkyysreaktion. Yleensä voimakkaita oireita aiheutuu vain henkilöille, jotka ovat aiemmin uidessaan altistuneet ja sittemmin herkistyneet saman madon toukille.
- Koska matojen kiertokulku vaatii sekä isäntälintuja (esim. sorsia) että infektoituneita kotiloita, järvisyyhyä tavataan vain paikoin ja ajoittain.
Oireet
- Papulainen, kutiava ihottuma esiintyy usein jaloissa kahlailun seurauksena.
- Oireilu voi alkaa ihon pistelynä tai nipistelynä jo 4–20 min:n kuluttua altistuksesta, jolloin taustalla on allerginen reaktio.
- Oireilu alkaa yleensä viimeistään vuorokauden kuluessa altistuksesta ja voi kestää vähitellen helpottuen yli viikonkin.
Diagnoosi
- Perustuu anamneesiin.
- Alle millimetrin pituinen kerkaria-toukka on joskus osoitettavissa papulasta mikroskoopilla, mutta ihonäyte ei ole tarpeen diagnoosin ollessa kliininen.
- Vasta-ainemäärityksistä ei ole apua.
Ehkäisy
- Järvessä oleilun jälkeen ihon kuivaaminen pyyhkeellä huolellisesti hankaamalla
- Uimisen tai kahlailun välttäminen matalissa esim. sorsien ja hanhien suosimissa järvissä tai lammissa
Kirjallisuutta
- Horák P, Mikeš L, Lichtenbergová L ym. Avian schistosomes and outbreaks of cercarial dermatitis. Clin Microbiol Rev 2015;28(1):165-90. «PMID: 25567226»PubMed