Takaisin Tulosta

Suolinkaistauti

Lääkärin käsikirja
13.1.2022 • Viimeisin muutos 13.1.2022
Sakari Jokiranta ja Heli Siikamäki

Tartunnan aiheuttaja

  • Ascaris lumbricoides on suoliston sukkulamato, joka aikuisena on 15–40 cm pitkä, halkaisijaltaan 0.3–0.6 cm ja kermanvärinen.
  • Suolinkaistautia esiintyy maailmanlaajuisesti, erityisesti kehitysmaissa (noin miljardi tapausta WHO:n arvion mukaan). Kuolemantapauksia tavataan lähinnä vain kehitysmaissa, n. 75 000/v.
  • Tartunta saadaan nielemällä maaperään tai esim. kasteluveteen ulosteen mukana kulkeutuneita munia. Muna kehittyy infektiiviseksi vasta pari viikkoa ulosteen mukana maaperään joutumisen jälkeen, joten suora kosketustartunta on erittäin epätodennäköinen. Munat säilyvät maaperässä infektiivisinä yli vuoden.
  • Munan sisällä ollut toukka vapautuu suolistossa, kulkeutuu verenkierron mukana keuhkoihin kasvamaan ja ryömii nieluun, josta se uudelleen niellään suoleen. Aikuiset madot elävät suolistossa n. pari vuotta.
  • Myös eläinten suolinkaiset voivat tarttua ihmiseen. Sian suolinkainen (Ascaris suum) voi aiheuttaa samanlaisen taudin kuin ihmisen suolinkainen, mutta koiran ja kissan vastaavat madot (Toxocara canis ja T. cati) aiheuttavat vatsakipuina ja eosinofiliana ilmenevän toksokariaasin eli viskeraalisen larva migrans -taudin.

Oireet

  • Infektio on useimmiten oireeton tai hyvin lieväoireinen.
  • Yleisimmät suolisto-oireet ovat pahoinvointi ja vatsakivut, jotka vaihtelevat lievistä kouristeleviin.
  • Toukkien vaellusvaiheessa voi esiintyä kuumetta ja yskää; nokkosihottuma on myös mahdollinen.
  • Suuret matomäärät aiheuttavat A-vitamiinin puutosta, proteiinien tai energiaravinteiden hukkaantumisen kautta aliravitsemusta ja harvoin suolitukoksen.
  • Koska aikuiset madot liikkuvat aktiivisesti, ne voivat päästä sappiteihin aiheuttaen sappitukoksen oireita. Lisäksi ne voivat jopa läpäistä suolenseinämän aiheuttaen harvinaisena komplikaationa vatsakalvotulehduksen. Kuolemantapaukset aiheutuvat lähinnä sappitiekomplikaatioista ja suolitukoksista.

Diagnoosi

  • Munat näkyvät mikroskoopilla ulosteessa (F-Para-O).
  • Ulosteesta löytynyt mato tunnistetaan suolinkaiseksi ulkonäön perusteella tai mikroskoopilla tarkasteltaessa (MatoLm).
  • Toukkien vaellusvaiheessa havaitaan eosinofiliaa ja IgE-arvon nousua ja joskus toukkia voi löytyä ysköksestä.

Hoito

  • Suolinkainen on syytä hoitaa aina. Jos potilaalla on useita eri matoja, suolinkainen hoidetaan ensin, jotta mato ei muiden matolääkkeiden käytön seurauksena hakeutuisi sappiteihin.
  • Hoito on mebendatsoli, aikuisille ja yli 1-vuotiaille lapsille 100 mg × 2 × 3 vrk (tai 500 mg kerta-annoksena). Mebendatsoli (Vermox®) on määräaikainen erityislupavalmiste (voidaan määrätä tavallisella lääkemääräyksellä). Vaihtoehto on albendatsoli 400 mg kerta-annoksena (alle 2-vuotiaille lapsille 200 mg). Albendatsoli on erityslupavalmiste.
  • Raskauden aikaisesta hoidosta voi konsultoida infektiolääkäriä. Ensilinjan lääke on pyranteelipamoaatti (erityislupavalmiste) annoksella 11 mg/kg ker ta-annoksena (maksimiannos 1 g). Mebendatsolin ja albendatsolin käyttöön raskauden aikana on suhtauduttu varauksella rotta- ja kanikokeissa todetun teratogeenisuuden vuoksi. Ihmisellä ei ole raportoitu teratogeenisuutta. WHO ohjaa mebendatsolin ja albendatsolin käyttöön 2. ja 3. raskauskolmanneksen aikana riskialueilla, kun eri matojen kuorma on merkittävä ja raskaudenaikainen anemisoituminen yleistä. Imetyksen aikana voidaan käyttää kumpaa lääkettä tahansa.
  • Myös ivermektiini (0.15–0.2 mg/kg kerta-annoksena) tehoaa suolinkaiseen.
  • Raskauden aikana annetaan yleensä pyranteelipamoaattia (10 mg/kg kerta-annoksena), kuitenkin korkeintaan 1 g.
  • Hoidon onnistuminen kontrolloidaan 3 viikon kuluttua ulostenäytteellä (F-Para-O).

Kirjallisuutta

  1. Acs N, Bánhidy F, Puhó E, Czeizel AE. Population-based case-control study of mebendazole in pregnant women for birth outcomes. Congenit Anom (Kyoto) 2005 Sep;45(3):85-8. «PMID: 16131365»PubMed
  2. World Health Organization (anonymous). Breastfeeding and maternal medication - Recommendations for Drugs in the Eleventh WHO Model List of Essential Drugs, 2003. WHO ja UNICEF «https://apps.who.int/iris/handle/10665/62435»1
  3. Dold C, Holland CV. Ascaris and ascariasis. Microbes Infect. 2011 Jul;13(7):632-7 «PMID: 20934531»PubMed