Takaisin Tulosta

Kryptosporidioosi

Lääkärin käsikirja

13.1.2022 • Viimeisin muutos 13.1.2022

Sakari Jokiranta ja Heli Siikamäki

Aiheuttaja

Cryptosporidium-eliöt ovat itiöeläimiin kuuluvia alkueläimiä, joista yksi on ihmisen parasiitti (C. hominis) ja useat muutkin voivat loisia eläinten lisäksi ihmisessä (mm. C. parvum).
Kaksi muuta alkueläintä, Cyclospora cayetanensis ja Cystoisospora belli (aiemmin Isospora belli), voivat aiheuttaa kryptosporidioosin kaltaisen taudin.

Esiintyy maailmanlaajuisesti. Vasikoille ripulia aiheuttava C. parvum voi tarttua ihmiseen, ja Suomessakin on todettu useita navetoista saatuja kryptosporidioosi-tartuntoja.
Taudin maailmanlaajuinen merkitys on lisääntynyt sekä epidemioiden, AIDSiin liittyvän hankalahoitoisen ripulin että lasten ravitsemushäiriöihin liittyvien havaintojen vuoksi.
Suomessa on ollut tällä vuosikymmenellä useita pieniä tai pienehköjä epidemioita. Tartuntalähde on ollut joko ruoka tai juomavesi, joskin osa tartunnoista on saatu kylpylähotellissa, joten myös uimavesivälitteinen tarttuminen on ollut mahdollista. Vuoden 2017 jälkeen tartuntoja on raportoitu selvästi aiempaa enemmän, viime vuosina n. 500–600/v. Ainakin osan tästä selittää suolistoparasiittien nukleiinihappojen osoitustestin (F-ParaNhO) käytön yleistyminen.

Tarttuu ulosteesta kystina ruoan tai juoman välityksellä tai suoraan ulostevälitteisenä kosketustartuntana.

Itämisaika on noin yksi viikko (2–10 päivää).
Oireet alkavat vesiripulilla ja vatsankouristelulla. Pahoinvointia ilmenee yleisesti, oksentelua joskus.
Kolmasosalla potilaista on vuorokauden kestävä kuume.
Oireet kestävät keskimäärin 12 vrk (2 vrk–1 kk). Immuunipuutteisilla oireet voivat olla rajuja ja kestää pitkään.

Diagnoosi edellyttää alkueläimen osoittamista joko nukleiinihappojen osoituksella tai mikroskopialla.
Herkin ja siten ensisijainen tutkimus on ulosteen alkueläinten nukleiinihappojen osoitus (F-ParaNhO).
Jos nukleiinihappojen osoitusta ei ole käytettävissä, vaihtoehtona on mikroskopiaan perustuva tutkimus (F-CrypVr). Ookystia erittyy runsaimmin ja löytyy varmimmin taudin alkuvaiheessa, jolloin 2 eri päivinä otettua ulostenäytettä riittää. Oireiden päätyttyä ookystia erittyy ulosteeseen keskimäärin viikon ajan.
- Tässä tutkimuksessa havaitaan myös ripulia aiheuttavien Cyclospora cayetanensis- ja Cystoisospora belli -alkueläinten ookystat. Näitä eliöitä epäiltäessä on mikroskopiaan perustuva tutkimus siten ensisijainen.

Perusterveillä potilailla tauti paranee vähitellen itsestään, ja hoito on yleensä oireenmukainen. Osa tartunnan saaneista jää oireettomiksi kantajiksi.
Voimakasoireisilla potilailla, jotka eivät ole immuunipuutteisia, voidaan hoidossa käyttää nitatsoksanidia (500 mg × 2 × 3 vrk; lapsilla 1–3 v:n iässä 100 mg × 2 × 3 vrk ja 4–11 v:n iässä 200 mg × 2 × 3 vrk). Tämä on kuitenkin erityislupavalmiste eikä tehoa kuin n. puolella potilaista. Siten lääkehoito kannattaa keskittää erikoissairaanhoitoon.
Immuunipuutteisilla (esim. HIV-infektiossa) ripuli voi olla erittäin runsasta ja oireet voivat kestää kuukausia. Tällöin infektio voi levitä suolen ulkopuolelle ja olla fataalikin.
Immunosuppressoitujen potilaiden lääkehoidon hyödyistä ei ole kiistatonta näyttöä. Hoidossa voidaan käyttää suun kautta otettavaa nitatsoksanidia «Nitaxozanide might possibly be effective for cryptosporidiosis compared to placebo in immunocompromised patiens, although the evidence is limited.»D. Ensisijaisempaa on kuitenkin pyrkiä vähentämään immunosuppressiota. HIV-lääkkeistä proteaasi-inhibiittoreilla on hieman tehoa myös Cryptosporidiumiin.
Kryptosporidioosin kaltaista taudinkuvaa aiheuttavia Cyclospora- tai Cystoisospora-infektioita voidaan hoitaa trimetopriimi-sulfametoksatsolilla.

Ehkäisynä on tartunnan välttäminen, joka puolestaan edellyttää tartunnanlähteiden tuntemista eli Cryptosporidium-infektioiden diagnosointia.
Kryptosporidioosi tarttuu herkästi, ja siten se voi aiheuttaa joko juomavesi-, uimavesi- tai kosketuslevitteisiä epidemioita.
Cryptosporidiumin ookystat eivät tuhoudu klooratussa vedessä, vaan säilyvät tällöinkin infektiivisinä useita päiviä. Tämän vuoksi infektion aikana ei tule uida ainakaan uima-altaissa.

Pönkä A, Kotilainen H, Rimhanen-Finne R ym. A foodborne outbreak due to Cryptosporidium parvum in Helsinki, November 2008. Euro Surveill 2009;14(28):. «PMID: 19607781»PubMed
Cacciò SM, Chalmers RM. Human cryptosporidiosis in Europe. Clin Microbiol Infect 2016;22(6):471-80. «PMID: 27172805»PubMed
Checkley W, White AC Jr, Jaganath D ym. A review of the global burden, novel diagnostics, therapeutics, and vaccine targets for cryptosporidium. Lancet Infect Dis 2015;15(1):85-94. «PMID: 25278220»PubMed