Takaisin Tulosta

Kammiotakykardia

Lääkärin käsikirja
6.10.2025 • Viimeisin muutos 6.10.2025
Pekka Raatikainen

Keskeistä

  • Kammiotakykardia (VT) on leveäkompleksinen rytmihäiriö, jonka syntypaikka on kammioiden alueella ja taajuus yli 100/min.
  • Epäillessäsi VT:tä lähetä potilas aina erikoislääkärin arvioon.
    • Lähetteeseen tarkat esitiedot ja kopio takykardian aikaisesta ja normaalin rytmin aikaisesta EKG:stä
  • Varo VT:n väärää diagnosointia supraventrikulaariseksi takykardiaksi (SVT) – päinvastoin ei niin vaarallista «Supraventrikulaarinen takykardia (SVT)»1.

Jaottelu

  • Kammiotakykardiat voidaan jakaa kliinisiin alamuotoihin rytmihäiriön syntymekanismin, keston ja QRS-heilahduksen muodon perusteella.
    • Lyhytkestoinen VT on yli 3 lyönnin mutta alle 30 s:n mittainen eikä aiheuta hemodynaamisia ongelmia. Pitkäkestoinen VT kestää yli 30 s tai aiheuttaa hemodynaamisen häiriön.
    • Yhdenmuotoisessa VT:ssä QRS-heilahdukset ovat säännöllisen muotoisia ja monimuotoisessa VT:ssä QRS-heilahdusten muoto vaihtelee lyönnistä toiseen. Yhdenmuotoinen pitkäkestoinen VT johtuu tavallisimmin sydäninfarktin jälkitilasta tai muusta pysyvästä sydänviasta.
    • Kääntyvien kärkien kammiotakykardia (torsades de pointes) on pitkään QT-aikaan liittyvä monimuotoisen VT:n erityismuoto, jolle on ominaista QRS-heilahduksen suunnan sukkulamainen vaihtelu. Synnynnäisessä pitkä QT -oireyhtymässä QT-ajan pitenemisen syynä on perinnöllinen ionikanavavirhe, ja hankinnaisessa muodossa kohtauksen laukaisijana toimii useimmiten jokin QT-aikaa pidentävä lääke «Pitkä QT -oireyhtymä (LQTS)»2.
    • Kammiolepatus on niin tiheä, että diastolinen vaihe ei erotu.
    • Kammiovärinän alussa värinäaalto on karkea, mutta muuttuu nopeasti hienojakoiseksi värinäksi.
  • Jakoa eri alamuotoihin voidaan hyödyntää VT:n haitan ja ennusteen arvioinnissa sekä hoitopäätöksen teossa.

Kliiniset ilmentymät

  • Kammiotakykardian seuraukset riippuvat potilaan perussairaudesta sekä rytmihäiriön tyypistä, kestosta ja lyöntitiheydestä.
  • Terveen sydämen VT ilmenee yleensä kohtauksittaisena sydämen tykytyksenä, jota voivat edeltää lisälyönteihin sopivat ”muljahdukset”. Synkopee on harvinainen.
  • Sairaassa sydämessä pitkäkestoinen VT aiheuttaa usein vakavia hemodynaamisia ongelmia ja johtaa herkästi synkopeehen, mutta osa potilaista voi sietää VT:n hyvin.

Diagnostiikka

  • Kammiotakykardian diagnoosi perustuu esitietojen antamaan ennakkoarvioon ja rytmihäiriön aikaiseen EKG-rekisteröintiin.
    • QRS-heilahdus on leveä, ja sen muoto poikkeaa sekä normaalin rytmin aikaisesta että tyypillisen haarakatkoksen mallisesta kammioheilahduksesta.
    • Harjaantunut tulkitsija voi paikantaa VT:n lähtökohdan tarkastelemalla QRS-heilahduksen muotoa 12-kytkentäisessä EKG:ssä.
  • Anamneesi ja kliininen tutkimus ovat erittäin tärkeitä VT:n erottamisessa pysyvään haarakatkokseen tai aberraatioon liittyvästä SVT:stä.
    • Iäkkään, sydäninfarktin sairastaneen potilaan leveäkompleksinen takykardia (ja synkopeen syy) on lähes poikkeuksetta VT (kuva «»1).
    • Nuorella, muutoin terveellä potilaalla todettu tyypillisen haarakatkoksen muotoinen takykardia voi olla supraventrikulaarinen (aberraatio).
    • Leveäkompleksisen takykardian erotusdiagnostiikan perusteet: ks. «Leveäkompleksisen takykardian erotusdiagnostiikka»3.
  • VT:n mekanismin ja hoidon suuntaamisen kannalta tärkeitä EKG-muutoksia ovat R-on-T-ilmiö, QT-ajan pituus, ST–T-muutokset, sykkeen muutokset (hidastuminen, nopeutuminen, paussi).
  • Kammiotakykardian erheellinen diagnosointi hyvänlaatuiseksi supraventrikulaariseksi takykardiaksi on vaarallista!

Akuutin kohtauksen hoito

  • Kammiovärinän ja muiden hemodynaamisesti epävakaiden kammioperäisten rytmihäiriöiden akuuttihoidossa keskitytään hengenpelastaviin toimenpiteisiin. Sähköinen defibrillointi suoritetaan mahdollisimman pian.
    • Elvytyslääkkeitä käytetään tarpeen mukaan.
    • Toistuvassa kammiovärinässä voidaan defibrilloinnin jälkeen antaa beetasalpaajaa (esim. metoprololi 2–5 mg i.v.) tai amiodaronia i.v. (5 mg/kg/30 min ja jatkoinfuusio 800–1 200 mg/vrk).
  • Pitkäkestoisen VT:n ensisijainen hoito on yleensä sähköinen rytminsiirto.
  • Muita lääkkeitä voidaan käyttää, jos pitkäkestoisen VT:n syntymekanismi on tiedossa.
  • Lyhytkestoisessa VT:ssä potilaan tila selvitetään huolella ja hoito aloitetaan, jos vakavamman rytmihäiriön vaara on suuri.
    • Akuutin sydäninfarktin yhteydessä lyhytkestoisella VT:llä ei ole ennusteellista merkitystä. Sen hoitaminen ei ole tarpeen, ellei se uusi tiheään tai vaikuta haitallisesti hemodynamiikkaan.
    • Sydäninfarktin myöhäisvaiheessa lyhyt, oireetonkin VT on merkki suurentuneesta äkkikuoleman vaarasta ja edellyttää kardiologisia jatkotutkimuksia.

Tutkimukset

  • Akuutin tilanteen hoidon jälkeen potilas lähetetään välittömästi tarkempiin kardiologisiin jatkotutkimuksiin.
    • Tutkimuksissa pyritään selvittämään rytmihäiriön syy ja arvioidaan, tarvitaanko muita hoitotoimenpiteitä.
    • Hoidon valinnan kannalta oleellista on selvittää, onko potilaalla sydänsairauksia tai perinnöllisiä ionikanavien toiminnan poikkeavuuksia.
  • Anamneesi, kliininen tutkimus, 12-kytkentäinen EKG ja laboratoriokokeet (pieni verenkuva, kreatiniini, elektrolyytit, sydänentsyymit, kilpirauhasen toimintakokeet jne.) ovat diagnostiikan kulmakiviä.
  • Rakenteellisen sydänsairauden poissulku edellyttää aina sydämen kaikututkimusta, ja jos epäillään sydänlihasiskemiaa, tehdään tarvittaessa myös kliininen rasituskoe tai sepelvaltimoiden kuvantamistutkimus.
  • Jos em. tutkimukset ovat normaalit eikä lähisukulaisilla ole esiintynyt äkkikuolemia tai vakavia rytmihäiriöitä, kyseessä on yleensä hyvänlaatuinen terveen sydämen VT.
  • Jos todetaan viitteitä sydänsairauksista (esim. sydämen vajaatoiminta, sydäninfarktin jälkitila), potilas on syytä lähettää rytmikardiologin arvioon sydämen ja sepelvaltimoiden varjoainekuvausta, sydämen magneettitutkimusta ja elektrofysiologista tutkimusta varten.
  • Rytmikardiologin arvion perusteella voidaan tutkia myös sydänlihasbiopsia ja tehdä geenitutkimuksia.

Ennuste ja jatkohoito evd

  • Kammioperäisten rytmihäiriöiden hoidon suunnittelu kuuluu kardiologille.
    • Taustalla olevan sydänsairauden hyvä hoito on ensiarvoisen tärkeää, mutta sen lisäksi voidaan tarvita rytmihäiriölääkitystä, rytmihäiriötahdistinta, sydämen tahdistusta ja joskus myös katetriablaatiohoitoa.
    • Hoidon valinnan pitäisi aina perustua riittäviin kardiologisiin tutkimuksiin, sillä empiirisesti (yrityksen ja erehdyksen kautta) aloitettu rytmihäiriölääkitys voi olla vaarallisempaa kuin itse rytmihäiriö.
  • Kammiovärinästä tai VT:stä elvytetyillä potilailla ainoa tehokkaaksi osoittautunut hoito on rytmihäiriötahdistin. Sydämenpysähdyksestä elvytetyn potilaan hoidossa rytmihäiriötahdistimen asentamista on harkittava aina, jos kohtauksen syyksi ei voida todeta ohimenevää tai luotettavasti hoidettavissa olevaa laukaisevaa tekijää.
  • Muissa tapauksissa hoito riippuu oleellisesti potilaan muista sydänsairauksista.

Terveen sydämen VT

  • Terveessä sydämessä tavallisin kammioperäinen rytmihäiriö on oikean kammion ulosvirtauskanavasta (RVOT) peräisin oleva VT.
    • EKG:ssä QRS-heilahdus on vasemman haarakatkoksen mallinen ja aktivaatio suuntautuu alas (alaseinäkytkennöissä positiiviset heilahdukset).
    • VT voi saada alkunsa myös vasemman kammion ulosvirtauskanavasta tai aortan tyvestä. Tällöin EKG poikkeaa hieman edellä mainitusta.
  • Toinen terveen sydämen takykardia on haaraketakykardia (faskikulaarinen takykardia). Sen mekanismina on kiertoaktivaatio vasemman kammion johtoratajärjestelmässä.
    • VT:lle on tyypillistä suhteellisen kapea oikean haarakatkoksen ja vasemman etuhaarakkeen katkoksen mallinen QRS-heilahdus.
  • Terveen sydämen VT on yleensä hyvänlaatuinen ja hoito oireenmukaista.
  • Lääkitys valitaan rytmihäiriön mekanismin perusteella.
    • RVOT-takykardiassa ensisijainen lääke on beetasalpaaja, ja ellei se tehoa, voidaan kokeilla verapamiilia ja erikoislääkärin harkinnan mukaan myös ryhmän IC rytmihäiriölääkkeitä.
    • Faskikulaarisessa takykardiassa ensisijainen lääke on verapamiili.
  • Lääkehoitoon huonosti reagoivissa tapauksissa rytmihäiriö voidaan usein parantaa katetriablaatiolla.

Perinnöllisiin ionikanavapoikkeavuuksiin liittyvä VT

  • Perinnöllisiin ionikanavapoikkeavuuksiin (esim. pitkä QT -oireyhtymä «Pitkä QT -oireyhtymä (LQTS)»2, Brugadan oireyhtymä «Brugadan oireyhtymä (Orphanet)»4, lyhyt QT -oireyhtymä, katekoliamiiniherkkä monimuotoinen VT) liittyvän VT:n hoito edellyttää erityisosaamista, ja nämä potilaat pitää aina lähettää rytmikardiologin arvioon.
  • Pitkä QT -oireyhtymässä ensisijainen lääke on beetasalpaaja, ja ellei se tehoa, potilaalle asennetaan rytmihäiriötahdistin «Pitkä QT -oireyhtymä (LQTS)»2.
  • Muissa ionikanavasairauksissa lääkkeiden teho on huono ja ensisijainen hoito on rytmihäiriötahdistin. Katetriablaatiohoito voi tulla kyseeseen Brugadan oireyhtymässä «Brugadan oireyhtymä (Orphanet)»4.
  • Perinnöllisyysneuvonta ja lähisukulaisten tutkiminen ovat oleellinen osa näiden potilaiden hoitoa.

Sydänsairauksiin liittyvä VT

  • Pääsääntöisesti sekä lyhytkestoinen että pitkäkestoinen VT on vaarallinen eikä hoidu lääkkeillä vaan vaatii rytmihäiriötahdistimen, jos vasemman kammion ejektiofraktio on < 35 %.
    • Ennen rytmihäiriötahdistimen asentamista potilaan kokonaistilanne on arvioitava huolellisesti, ja laitteen asentamisesta on pidättäydyttävä, jos ennuste muiden sairauksien takia on selvästi huonontunut.
  • Sydänsairauksiin liittyvän VT:n hoidossa iskemian, sydämen vajaatoiminnan tai muun sydäntä affisioivan perustaudin hoito on tärkeää. Peruslääkkeitä, joiden on osoitettu parantavan ennustetta iskeemisissä sydänsairauksissa:
  • Varsinaisista rytmihäiriölääkkeistä ryhmän I lääkkeet (kinidiini, disopyramidi, flekainidi, propafenoni) ovat vasta-aiheisia sydäninfarktin jälkeen ja sydämen vajaatoiminnassa.
  • Amiodaroni saattaa vaikuttaa suotuisasti ennusteeseen. Päätöksen amiodaronin aloituksesta tekee erikoislääkäri, mutta avohoitolääkäri voi vastata seurannasta. Erikoislääkärin harkinnan mukaan voidaan joissakin tapauksissa käyttää myös sotalolia.
  • Jos potilaalla todetaan toistuvasti yhdenmuotoinen VT eikä lääkehoito tehoa, hänet kannattaa lähettää katetriablaatiohoitoon, sillä uusia elektroanatomisia kartoitusmenetelmiä käyttäen ablaatiohoidon tulokset ovat hyviä myös hemodynaamisesti epävakaassa VT:ssä.
  • Stereotaktisesti kohdennettu sädehoito vaikuttaa lupaavalta ja saattaa tehota muihin hoitoihin reagoimattomiin kammiotakykardioihin. Menetelmä ei ole vielä käytössä Suomessa.

Kirjallisuutta

  1. Raatikainen P, Mäkynen H. Kammiotakykardian määritelmä ja hoitoperiaatteet. Teoksessa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, ym. (toim.). Kardiologia. 4., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2024, s. 586. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/kar01716»1 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  2. Raatikainen P, Mäkynen H. Kammiotakykardiapotilaan pitkäaikaishoito. Teoksessa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, ym. (toim.). Kardiologia. 4., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2024, s. 598–601. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/kar01723»2 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  3. Raatikainen P, Mäkynen H. Kammiotakykardiapotilaan akuuttihoito. Teoksessa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, ym. (toim.). Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim 2024, s. 596-598. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/kar01722»3 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  4. Apte N, Kalra DK. Pharmacotherapy in Ventricular Arrhythmias. Cardiology 2023;148(2):119-130 «PMID: 36878200»PubMed
  5. Wang S, Luo H, Mao T, ym. Stereotactic arrhythmia radioablation: A novel therapy for cardiac arrhythmia. Heart Rhythm 2023;20(9):1327-1336 «PMID: 37150313»PubMed
  6. Subramanian M, Atreya AR, Saggu DK, ym. Catheter ablation of ventricular tachycardia: strategies to improve outcomes. Front Cardiovasc Med 2023;10():966634 «PMID: 37645526»PubMed
  7. Zeppenfeld K, Tfelt-Hansen J, de Riva M, ym. 2022 ESC Guidelines for the management of patients with ventricular arrhythmias and the prevention of sudden cardiac death. Eur Heart J 2022;43(40):3997-4126 «PMID: 36017572»PubMed
  8. Raatikainen MP. Rytmihäiriömyrskyn diagnostiikka ja hoito. Sydänääni 2014;24(1A):40-53.
  9. Raatikainen MJP. Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen. Sydänääni 2014;25(2A):28-39.