Takaisin Tulosta

Leveäkompleksisen takykardian erotusdiagnostiikka

Lääkärin käsikirja
6.10.2025 • Viimeisin muutos 6.10.2025
Pekka Raatikainen

Keskeistä

  • Leveäkompleksista takykardiaa on aina pidettävä kammioperäisenä, kunnes luotettavasti toisin osoitetaan.
  • Varo kammiotakykardian (VT) väärää diagnosointia supraventrikulaariseksi takykardiaksi (SVT) – päinvastainen virhe ei ole niin vaarallinen «Supraventrikulaarinen takykardia (SVT)»1.
  • Lähetä leveäkompleksista takykardiaa sairastava potilas ensihoidon jälkeen erikoislääkärin arvioon. Lähetteeseen tarkat esitiedot ja kopio takykardian aikaisesta ja normaalin rytmin aikaisesta EKG:stä.

Yleistä

  • Kammiotakykardia on käytännössä aina leveäkompleksinen, ja eteisperäisessä rytmihäiriössä QRS-heilahdus on yleensä kapea.
    • Yli 80 % leveäkompleksisista rytmihäiriöistä on kammioperäisiä.
    • Kammiorytmiä alle 100/min infarktin akuuttivaiheessa kutsutaan ”idioventrikulaariseksi rytmiksi”. Se on yleensä hyvänlaatuinen eikä kaipaa hoitoa.
  • Supraventrikulaarisissa rytmihäiriöissä (SVT, eteislepatus, eteisvärinä) leveän QRS-heilahduksen syynä on joko pysyvä haarakatkos (LBBB, RBBB), aberraatio tai harvemmin WPW-oireyhtymä (delta-aalto).
  • Aberraatiolla tarkoitetaan nopean syketaajuuden aiheuttamaa toiminnallista haarakatkosta (yleisimmin RBBB). Sykkeen hidastuessa QRS-heilahduksen muoto palautuu ennalleen.
  • Muista, että myös VT voi olla hemodynaamisesti vakaa ja kestää tunteja.

Kliinisiä eroja

  • Iäkkäällä sydänsairaalla potilaalla leveäkompleksinen takykardia on lähes 100 %:n varmuudella kammioperäinen, ja nuorella, muutoin terveellä potilaalla todettu haarakatkoksen muotoinen takykardia on useimmiten aberroitunut SVT.
  • Vagusärsytys (karotishieronta tai valsalvaus) voi hidastaa sykettä tai lopettaa SVT:n, mutta se ei vaikuta VT:hen kuin yksittäisissä poikkeustapauksissa «Supraventrikulaarinen takykardia (SVT)»1.
  • Erikoissairaanhoidossa hemodynaamisesti stabiilin leveäkompleksisen takykardian diagnostiikassa ja hoidossa voidaan käyttää adenosiinia.

EKG-diagnostiikka

  • Leveäkompleksisen takykardian diagnoosi voidaan useimmissa tapauksissa varmentaa 12-kytkentäisen EKG:n systemaattisella tarkastelulla.
    • Diagnoosia pohdittaessa EKG-löydökset on aina suhteutettava potilaan anamneesiin ja kliinisiin löydöksiin.
    • Rytmihäiriön aikana otettua EKG:tä kannattaa aina verrata normaalin rytmin aikaiseen EKG:hen, sillä se saattaa paljastaa diagnoosin kannalta oleellisia seikkoja (esim. haarakatkos, infarktiarpi, delta-aalto).
  • Yhdenmuotoinen leveäkompleksinen takykardia
    • Tavallisin syy on sairastettu sydäninfarkti tai muu vaikea sydänsairaus.
    • Eteisperäinen leveäkompleksinen takykardia on aina haarakatkoksen muotoinen.
    • Yhdenmuotoisen leveäkompleksisen takykardian erotusdiagnostiikkaan on kehitetty myös monia algoritmeja, mutta niiden käyttö rajoittuu käytännössä erikoissairaanhoitoon.
  • Monimuotoinen leveäkompleksinen takykardia
    • Tervesydämisellä nopea (> 200 /min) leveäkompleksinen takykardia, jonka aikana RR-välit vaihtelevat, viittaa WPW-oireyhtymään ja eteisvärinään, mutta taustalla saattaa olla myös perinnöllinen ionikanavasairaus.
    • Sydänsairailla monimuotoisen takykardian syynä on useimmiten iskemia tai vajaatoiminnan paheneminen.
  • Taulukossa «Leveäkompleksisen takykardian erotusdiagnostiikka»1 on esitetty yhteenveto leveäkompleksisen takykardian erotusdiagnostiikan kannalta oleellisista EKG-löydöksistä. Ks. myös kuva «»1.
Taulukko 1. Leveäkompleksisen takykardian erotusdiagnostiikka
KammiotakykardiaLeveäkompleksinen SVT
* Joissakin johtoradoista alkavissa kammiotakykardioissa QRS-heilahdus voi olla tyypillisen haarakatkoksen muotoinen.
Anamneesi ja kliiniset löydökset
  1. Iäkäs potilas
  2. Sydänvika (sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta)
  1. Nuori potilas
  2. Rakenteellisesti terve sydän
QRS:n kesto ja akseli
  1. Yleensä > 160 ms
  2. Poikkeava frontaaliakseli (yli –45°)
  3. QRS:n suunta sama (konkordanssi) kaikissa rintakytkennöissä
  1. Yleensä 120–140 ms
  2. Normaali frontaaliakseli tai lievästi vasemmalle suuntautunut akseli
  3. Ei QRS-konkordanssia
QRS:n muoto
  1. Vaihtelee rytmihäiriön mekanismin mukaan (poikkeaa tyypillisestä haarakatkoksesta*)
  2. Fuusiolyönnit (VT:n ja normaalin lyönnin välimuoto)
  3. Normaalin QRS:n kaltaiset ”capture”-lyönnit VT:n lomassa
  1. Tyypillinen RBBB tai LBBB
Muita EKG:n piirteitä
  1. V–A-dissosiaatio on diagnostinen VT:lle, mutta puuttuu noin puolessa tapauksista

Kirjallisuutta

  1. Raatikainen P. Rytmihäiriöpotilaan EKG. Teoksessa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, ym. (toim.). Kardiologia. 4., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2024, s. 473–477. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/kar01030»1 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  2. Enriquez A, Gonzalez R, Kumareswaran R, ym. Electrophysiologic diagnosis of narrow and wide complex tachyarrhythmias. Heart Rhythm 2024;21(11):2215-2225 «PMID: 38734227»PubMed
  3. Katritsis DG, Brugada J. Differential Diagnosis of Wide QRS Tachycardias. Arrhythm Electrophysiol Rev 2020;9(3):155-160 «PMID: 33240511»PubMed
  4. Kashou AH, Noseworthy PA, DeSimone CV, ym. Wide Complex Tachycardia Differentiation: A Reappraisal of the State-of-the-Art. J Am Heart Assoc 2020;9(11):e016598 «PMID: 32427020»PubMed
  5. Littmann L, Olson EG, Gibbs MA. Initial evaluation and management of wide-complex tachycardia: A simplified and practical approach. Am J Emerg Med 2019;37(7):1340-1345 «PMID: 31027937»PubMed
  6. Alzand BS, Crijns HJ. Diagnostic criteria of broad QRS complex tachycardia: decades of evolution. Europace 2011;13(4):465-72. «PMID: 21131372»PubMed