Takaisin Tulosta

Sydämentahdistimet ja niiden seuranta

Lääkärin käsikirja
6.10.2025 • Viimeisin muutos 20.8.2025
Pekka Raatikainen ja Jarkko Karvonen

Keskeistä

  • Tahdistinhoidon indikaatiot on tiedettävä ja sydämentahdistimen toiminnan perusperiaatteet on ymmärrettävä.
  • Tyypillisimmät häiriöt tahdistimen toiminnassa, pariston loppumiseen viittaavat merkit ja tahdistimen asentamiseen liittyvät komplikaatiot on tunnistettava.
  • Rytmihäiriöiden (mm. eteisvärinä) vaikutukset tahdistimen toimintaan on tärkeää ymmärtää.

Tahdistimen toimintaperiaate

  • Tahdistinjärjestelmään kuuluu ihon alle solisluun alapuolelle paikallispuudutuksessa asennettavan laitteen lisäksi yksi tai useampi sydämen sisälle laskimoiden kautta vietävä johdin eli elektrodi (kuva «»1).
  • Nykyaikainen tahdistin seuraa sydämen rytmiä jatkuvasti ja tahdistaa sydäntä vain, jos syke hidastuu ohjelmoidun rajan alle. Yksityiskohtaisemmin laitteen toiminta selviää tahdistinkorttiin merkityistä kirjainlyhenteistä (kuva «»2).
  • Tahdistimen elektrodi on nykyään aina bipolaarinen, mutta se voidaan ohjelmoida toimimaan unipolaarisena.
    • Unipolaarisessa tahdistuksessa johdon kärjessä oleva napa toimii toisena ja tahdistimen kotelo toisena tahdistusnapana. Tämä on herkkä ulkoisten ärsytysten aiheuttamille tunnistushäiriöille ja aiheuttaa toisinaan rintakehän lihasten nykimistä. Tahdistuspiikki erottuu selvästi EKG:ssä, mikä helpottaa laitteen toiminnan arviointia.
    • Bipolaarisessa tahdistuksessa molemmat tahdistusnavat ovat johtimen kärjessä lähellä toisiaan, eikä tahdistinkotelon ympärille tule virtaa, joka saattaisi aiheuttaa lihasnykäyksiä. Johdon kyky tunnistaa sydämen lyöntejä lihaspotentiaalien ja ulkoisten häiriöiden aikana on parempi kuin unipolaarisen. Tahdistuspiikki on pieni ja joskus vaikeasti havaittavissa EKG:ssä.
  • Sykettä vaihtavissa tahdistimissa on sensori (useimmiten liike- tai hengityssensori tai molemmat), jonka avulla laite säätää lyöntitaajuuden (R = rate) fyysisen aktiivisuuden mukaan.

Tahdistinhoidon aiheet

  • Tahdistinhoidon ensisijaisena aiheena on oireinen bradykardia.
  • Oireiden ja hidaslyöntisyyden välinen yhteys on dokumentoitava ja hoidettavissa olevat, tilapäiset syyt on poissuljettava ennen pysyvän tahdistimen asentamista.
    • Lievässä viassa sykettä hidastavan lääkityksen lopettaminen voi riittää hoidoksi.
    • Akuutin sairauden (esim. sydäninfarkti) aiheuttamassa hidaslyöntisyydessä tahdistimen tarve arvioidaan perussyyn hoidon jälkeen.
  • Sinussolmukkeen toimintahäiriössä tahdistimen asentaminen on aiheellinen, jos
    • jatkuva hidaslyöntisyys tai ajoittainen sinuspysäys aiheuttaa oireita (esim. huimaus, pyörtyminen, sydämen vajaatoiminta)
    • rasituksen sieto on alentunut poikkeuksellisen vaimean sykkeen nousun takia (puutteellinen kronotropia).
  • Eteis-kammiokatkoksessa (AV-katkos) tahdistimen asentamisen aiheet ovat
    • pysyvä kolmannen asteen AV-katkos
    • Mobitz 2 -tyypin AV-katkos (distaalinen AV-katkos).
    • Oireisilla potilailla (synkopee) myös trifaskikulaarinen katkos tai Mobitz 1 (Wenckebach) -tyyppinen AV-katkos on tahdistimen aihe.
    • Sen sijaan ensimmäisen asteen tai ajoittaisessa levon aikana todettavassa Mobitz 1 -tyyppisessä toisen asteen AV-katkoksessa tahdistinta ei yleensä tarvita.
  • Muita tahdistinhoidon aiheita ovat mm.
    • vaikea sydämen vajaatoiminta (biventrikulaarinen tai johtoratatahdistus)
    • heijasteperäinen hidaslyöntisyys.
  • Tahdistinhoidon tarpeen arvioinnissa 12-kytkentäinen EKG on hyvien esitietojen ohella tärkein väline. Muita usein tarvittavia tutkimuksia ovat EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti ja kliininen rasituskoe. Invasiivinen elektrofysiologinen tutkimus on harvoin tarpeen.

Tahdistustavan valinta

  • Tahdistustapa valitaan yksilöllisesti potilaan oireiden ja hidaslyöntisyyden syyn mukaan (taulukko «Yleisimmin käytetyt tahdistustavat ja niiden käyttöaiheet»1). Tavoitteena on estää asystole ja palauttaa sykkeen normaali vaihtelu ja eteisten ja kammioiden yhteistoiminta.
  • Eteistahdistinta (AAIR) voidaan periaatteessa käyttää sinussolmukkeeseen rajoittuvissa sairauksissa. Pelkästä eteistahdistimesta on luovuttu lähes kokonaan. Myös sinussolmukkeen sairaudessa käytetään nykyään lähes aina fysiologista tahdistinta, koska osalle potilaista kehittyy myöhemmin myös eteis-kammiokatkos.
  • Kammiotahdistimen (VVIR) tärkein aihe on hidas eteisvärinä. Sitä käytetään myös, jos fysiologiseen tahdistukseen ei ole mahdollisuutta tai tarvetta (esim. vanhuksilla harvoina kohtauksina esiintyvä hidaslyöntisyys).
    • Erityistapauksissa voidaan kammiotahdistuksessa käyttää sydämen sisälle katetrin avulla asennettavaa johdotonta tahdistinta «»3.
  • Eteis-kammiotahdistin (DDD tai harvemmin VDD) on ensisijainen vaihtoehto eteis-kammiokatkoksen ja nykyään myös sinussolmukkeen viassa.
    • Sitä voidaan käyttää myös heijasteperäisen hidaslyöntisyyden hoidossa (DDD).
  • Vajaatoimintatahdistinta (biventrikulaarinen tahdistus) käytetään vaikean sydämen vajaatoiminnan hoidossa potilailla, joilla on vasen haarakatkos (LBBB). Se helpottaa oireita ja vähentää sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta tehostamalla vasemman kammion supistusta (resynkronisaatio).
  • Johtoratatahdistusta (Hisin kimpun tahdistus tai yleisemmin johtoradan vasemman haaran tahdistus) voidaan käyttää tavanomaisen kammiotahdistuksen sijaan tai vaihtoehtona biventrikulaariselle tahdistuksella. Tämä tahdistusmuoto on kasvattanut suosiotaan nopeasti.
  • Sykevasteista tahdistinta (R-toiminto) käytetään, jos sykkeen nousu rasituksen aikana on puutteellinen.
  • Tahdistustapaa on tarvittaessa muutettava, jos potilaan luontainen rytmi tai kliininen tila muuttuu seurannan aikana.
Taulukko 1. Yleisimmin käytetyt tahdistustavat ja niiden käyttöaiheet
TahdistustapaKäyttöaiheet ToimintaOngelmia
* Käytettäessä DDD-tahdistinta sinussolmukkeen toimintahäiriön hoitoon kammiotahdistus on pyrittävä minimoimaan laitteen ohjelmoinnilla.
AAIEteistahdistusSinussolmukkeen toimintahäiriöTunnistaa ja tahdistaa eteistäEdellyttää normaalia eteis-kammiojohtumista
VVIKammiotahdistus
  1. Hidas eteisvärinä
  2. Harvoin esiintyvä bradykardia
Tunnistaa ja tahdistaa vain kammiota
  1. Ei palauta eteis-kammiosynkroniaa
  2. Tahdistinoireyhtymä
VDDEteisohjattu kammiotahdistusEteis-kammiokatkosTunnistaa eteistä ja kammiota, tahdistaa vain kammiota
  1. Ei tahdista eteistä
  2. Puutteellinen eteisaktivaation tunnistus
DDIEteisen ja kammion sekventiaalitahdistusEteis-kammiokatkos + eteisperäinen rytmihäiriöTunnistaa ja tahdistaa eteistä ja tarvittaessa kammiotaEi käytä eteistunnistusta kammiotahdistuksen ohjaamiseen
DDDEteisen ja kammion tahdistus
  1. Eteis-kammiokatkos
  2. Sinussolmukkeen toimintahäiriö*
  1. Tunnistaa ja tahdistaa eteistä ja kammiota
Tahdistintakykardia
_ _ _ RSykettä vaihtava tahdistus
  1. Sinussolmukkeen sairaus (AAIR/DDDR)
  2. Hidas eteisvärinä (VVIR)
Vaihtaa syketaajuutta sensorin aktiviteetin mukaan, voidaan yhdistää kaikkiin muihin paitsi VDD-tahdistukseenLiikesensori saattaa reagoida virheellisesti tärinään (esim. moottorisahaus)

Tahdistinpotilaan seuranta

  • Sydämen tahdistimen asennus ja hoidon seuranta kuuluvat erikoislääkärille.
  • Ensimmäinen kontrolli on yleensä 1–3 kk:n kuluttua laitteen asentamisesta ja sen jälkeen 1–2 v:n välein sekä tarvittaessa. Virtalähteen osoittaessa ehtymisen merkkejä seurantaa tihennetään.
  • Nykyään suurin osa tahdistinpoliklinikan käynneistä voidaan korvata etäseurannalla.

Tahdistinpoliklinikalla tehtävät tutkimukset

  • Tahdistimen muistiin tallentuneet tiedot
    • Sykehistogrammit ym. laitteen muistiin automaattisesti tallentuvat tiedot antavat runsaasti hyödyllistä tietoa tahdistimen toiminnasta ja esim. eteisvärinän esiintyvyydestä.
  • Tahdistimen toimintaikä
    • Nykyisten tahdistimien toimintaikä on yleensä vähintään 10 v.
    • Virtalähteen heikkenemiseen viittaavia löydöksiä ovat tahdistustavan muuttuminen yksinkertaisemmaksi (esim. DDD → VVI, R-toiminnan loppuminen) ja tahdistustaajuuden hidastuminen alle säädetyn rajan.
    • Potilasta neuvotaan ottamaan yhteyttä tahdistinpoliklinikkaan, jos pulssi on jatkuvasti hitaampi kuin ohjelmoitu alataajuus.
  • Tahdistinjohtojen kunto
    • Suuri muutos impedanssissa viittaa johtovaurioon. Vauriota epäiltäessä otetaan röntgenkuva.
  • Tahdistuskynnys
    • Tahdistuskynnys tarkoittaa pienintä impulssin voimakkuutta, joka saa aikaan tahdistetun lokeron (eteinen, kammio tai molemmat) aktivoitumisen.
    • Tahdistusimpulssin jännite (yleensä 1.0–5.0 V) ja kesto (0.3–1.0 ms) säädetään niin, että turvamarginaali on kynnysarvoon verrattuna vähintään kaksinkertainen.
    • Kynnyksen nousu voi aiheutua johdon kärjen siirtymisestä, fibroosin kehittymisestä sen ympärille tai johdon murtumasta.
  • Sydämen oman toiminnan tunnistuskyky
    • Eteisaallon amplitudi (P-aalto) on tavallisesti 1.5–5 mV ja kammioiden (R-aalto) 5–20 mV.
    • Laite ohjelmoidaan niin, että se tunnistaa luotettavasti oman rytmin, mutta ei tunnista muita signaaleja (ylitunnistus).
  • Taustalla oleva oma rytmi ja eteis-kammiojohtuminen
    • Tahdistinriippuvuus
    • Oman rytmin ja tahdistimen rytmin vuorovaikutus
  • Sykevasteen (R-toiminto) ja muiden erityissäätöjen toiminta
  • Nykyaikaiset tahdistimet tekevät suuren osan yllä mainituista mittauksista automaattisesti säännöllisin väliajoin, ja mittausten tulokset voidaan tarkistaa tahdistimen muistista joko tahdistinpoliklinikassa tai etäseurannan avulla.
  • Tarvittaessa voidaan ottaa 12-kytkentäinen EKG.

Tahdistinpoliklinikan konsultaation aiheet

  • Seuraavat oireet ja löydökset ovat aihe konsultaatioon tai ylimääräiseen käyntiin tahdistinpoliklinikassa:
    • verenvuoto (laaja hematooma) haava-alueella
    • ilmarinta
    • nykiminen palleassa tai tahdistinkotelon lähellä
    • jatkuva kipu tahdistimen seudussa
    • ihon eroosio tai infektion merkit tahdistinkotelon ympärillä (infektoinut laite ja johdot joudutaan melkein aina poistamaan)
    • tajuttomuuskohtauksen tai muiden oireiden uusiutuminen
    • tahdistimen toimintahäiriöön viittaavat EKG-löydökset (taulukko «Tavallisimmat tahdistimen toimintahäiriöt ja niiden aiheuttamat EKG-löydökset»2).
Taulukko 2. Tavallisimmat tahdistimen toimintahäiriöt ja niiden aiheuttamat EKG-löydökset
ToimintahäiriöEKG-löydösSyy
* Häiriösignaalin aiheuttama pakotetun tahdistuksen taajuus on laitekohtainen ja laitteen toiminta palautuu normaaliksi häiriön poistuessa. Mikäli tahdistin menee ns. turvatilaan (safety mode) häiriösignaalin vaikutuksesta, sen toiminta on palautettava ohjelmointilaitteella.
Tahdistin ei tahdistaEi lainkaan tahdistuspiikkejä, vaikka oma syke on matalampi kuin ohjelmoitu tahdistustaajuusYlitunnistus
Tahdistinjohdon tai generaattorin vika
EKG:n virheellinen tulkinta
Tahdistus ei aiheuta vastetta Tahdistinpiikkiä ei seuraa QRS-heilahdus tai P-aalto (ns. exit block)Johdon siirtyminen tai murtuminen
Lääkkeet, elektrolyyttihäiriöt, sydänlihasiskemia, fibroosi
Sähköinen rytminsiirto
AlitunnistusTahdistettuja lyöntejä tulee riittävästä luontaisesta rytmistä huolimattaTunnistus ohjelmoitu liian epäherkäksi
Viallinen tahdistusjohto tai generaattori
Eteissignaalin pieneneminen eteisvärinän takia
YlitunnistusPoikkeava tahdistustaajuus ja/tai pausseja tahdistuksessa
Rytmihäiriön käynnistyminen (R-on-T)
  1. Lihaspotentiaalit
  2. Ulkoinen häiriötekijä
  3. ”Far-field sensing”
Tahdistus on säädettyä nopeampaaTahdistettuja lyöntejä tulee säädettyä tahdistuksen alarajaa nopeammin.
Leveäkompleksinen takykardia, jossa näkyvät tahdistinpiikit
Tahdistus luontaisesta rytmistä riippumattomalla kiinteällä nopeudella (”pakkotahdistus”) 		Sensorin ohjaama tahdistus (R-toiminto)
Tahdistintakykardia
Diatermian, defibrillaation, magneettikuvauksen tai muun tekijän aiheuttama häiriö*
Tahdistus on säädettyä hitaampaaTahdistus säädettyä hitaampaa
Luontainen syketaso matalampi kuin ohjelmoitu tahdistusnopeus 		Tahdistimen virtalähde ehtymässä
Hystereesi- tai yöaikaisen tahdistustaajuuden hidastustoiminto käytössä, ylitunnistus

Viattomia ilmiöitä

  • Viattomia, tahdistimen normaaliin toimintaan liittyviä ilmiöitä, joiden perusteella usein syntyy erheellinen vaikutelma, että tahdistin ei toimi niin kuin pitäisi, on kuvattu alla.
    • Hystereesitoiminto: sallii sykkeen hidastumisen ohjelmoituun hystereesitaajuuteen asti (esim. 50/min). Jos syke laskee hystereesirajan alle, laite tahdistaa ohjelmoidulla tahdistustaajuudella (esim. 60/min). Joissakin laitteissa tahdistustaajuus voidaan ohjelmoida yöllä hitaammaksi kuin päivällä (ns. yötoiminto).
    • R-toiminto: tahdistustaajuus voi olla nopeampi kuin ohjelmoitu alatahdistustaajuus.
    • Oman lyönnin ja tahdistuksen tapahtuessa samanaikaisesti voi syntyä ns. fuusiolyönti. Ilmiö on vaaraton.

Tahdistimen toimintahäiriöt

  • Tavallisimmat tahdistimen toimintahäiriöt ja niiden aiheuttamat EKG-löydökset on esitetty taulukossa «Tavallisimmat tahdistimen toimintahäiriöt ja niiden aiheuttamat EKG-löydökset»2.
  • Tahdistushäiriössä sydämen supistus ei seuraa tahdistuspiikkiä (”exit block”).
    • Jos luontainen rytmi on nopeampi kuin ohjelmoitu tahdistintaajuus, voidaan laite hetkellisesti pakottaa tahdistamaan asettamalla tahdistingeneraattorin päälle magneetti.
  • Tunnistushäiriöiden vaikutus potilaaseen on epämiellyttävä ja vaarallinenkin.
    • Ylitunnistuksessa tahdistin tulkitsee, että tahdistusta ei tarvita. Se voi johtaa pitkiin taukoihin rytmissä.
    • Alitunnistuksessa tahdistettuja lyöntejä tulee riittävästä luontaisesta rytmistä huolimatta. Sen takia kammiotahdistusimpulssi saattaa ajoittua niin, että se käynnistää kammiotakykardian tai -värinän (R-on-T).
  • Epäiltäessä tahdistimen toimintahäiriötä on tutkittava 12-kytkentäinen EKG ja arvioitava, toimivatko tahdistus ja tunnistus tahdistinkorttiin merkittyjen säätöjen mukaisesti. Ellei ongelma selviä EKG:llä, on syytä konsultoida tahdistinpoliklinikkaa jatkotutkimuksista ja hoidosta.

Tahdistinoireyhtymä

  • Tahdistinoireyhtymässä tahdistettu kammioaktivaatio johtuu takaperoisesti eteisiin ja saa aikaan eteisten ja kammioiden lähes yhtäaikaisen supistuksen, minkä seurauksena on heijasteperäinen verenpaineen lasku, väsymys ja kollapsitaipumus.
  • Hoitona on kammiotahdistuksen välttäminen tahdistustaajuutta hidastamalla tai tahdistustavan vaihto.

Tahdistintakykardia

  • Tahdistintakykardia on eteis-kammiotahdistinjärjestelmän (DDD) kautta kulkeva kiertoaktivaatiotakykardia, jossa tahdistin tunnistaa tahdistetun kammiolyönnin aiheuttaman takaperoisesti johtuneen eteisaktivaation, mikä puolestaan aiheuttaa uuden kammiotahdistuksen.
  • Tahdistintakykardian nopeus on sama kuin tahdistimen ohjelmoitu ylätaajuus. Hoitona on laitteen uudelleenohjelmointi. Ensiapuna voi käyttää tahdistimen päälle laitettavaa magneettia.
  • Myös eteisvärinä tai -lepatus saattaa johtaa ylätaajuudella tapahtuvaan DDD-tahdistukseen kammiotahdistuksen seuratessa nopeaa eteistaajuutta. Tämä voidaan välttää muuttamalla tahdistus DDI-moodiin. Nykyaikaiset tahdistimet osaavat tehdä tämän automaattisesti (”automode switch”).

Ulkoiset häiriöt

  • Voimakkaiden ulkoisten häiriöiden varalta tahdistimissa on sisäinen suojajärjestelmä, joka käynnistyy, jos laite aistii runsaasti häiriösignaaleja. Tämän ansiosta laite ei mene mykäksi, vaan tahdistaa sydäntä luontaisesta rytmistä riippumattomalla kiinteällä taajuudella (pakkotahdistus), kunnes häiriö on poistunut.
  • Tavanomaiset kodinkoneet ja toimistolaitteet sekä matkapuhelin ovat tahdistimen kannalta pääosin haitattomia.
    • Vialliset laitteet voivat joskus häiritä tahdistimen toimintaa.
    • Kivunhoidossa käytettävä TENS (”Transcutaneous Electrical Nervous Stimulation”) voi aiheuttaa tahdistimen toimintahäiriöitä eikä sitä pidä käyttää ilman tahdistinpoliklinikan konsultaatiota.
  • Monet sairaalatutkimukset ja -toimenpiteet saattavat sekoittaa tahdistimen toimintaa.
    • Tyrehdytettäessä leikkauksen aikaista verenvuotoa diatermialla on käytettävä lyhyitä ”polttoja” ja ensisijaisesti bipolaarista diatermiaa. Monopolaarista diatermiaa käytettäessä neutraalielektrodi sijoitetaan mahdollisimman kauas tahdistimesta.
    • Tahdistimen toiminta on tarkistettava toimenpiteen jälkeen, jos sähkömagneettisen häiriön riski on ollut suuri (diatermian etäisyys tahdistingeneraattorista alle 15 cm), leikkauksen aikana on todettu poikkeavaa tahdistimen toimintaa (ylitahdistus) tai jos tahdistimen toimintaan on tehty muutoksia leikkauksen ajaksi.
    • Ennen sädehoitoa arvioidaan tahdistimen saama annos. Valtaosassa tapauksista sädehoito voidaan toteuttaa ongelmitta. Jos tahdistimen saama annos on poikkeuksellisen suuri (tahdistin on sädehoitokentässä), voidaan joutua poistamaan tahdistingeneraattori ja asentamaan toiselle puolelle uusi tahdistinjärjestelmä ennen sädehoidon aloitusta.
    • Magneettikuvaus on aiemmin ollut vasta-aiheista, mutta nykyään lähes kaikki Suomessa asennettavat tahdistimet soveltuvat magneettikuvaukseen. Magneettikuvaus edellyttää asianmukaisia tahdistimen säätöjä (MRI-moodi) ennen kuvausta. Hylätyt tai rikkinäiset johdot voivat olla este magneettikuvaukselle, ja kuvausmahdollisuudet arvioidaan tapauskohtaisesti.
  • Ammattiin liittyvistä rajoituksista on syytä konsultoida tahdistinpoliklinikan henkilökuntaa.

Tahdistinpotilaan rytmihäiriöt

  • Rytmihäiriöt ovat yleisiä tahdistinpotilailla ja voivat aiheuttaa tahdistus- ja tunnistushäiriöitä muistuttavia ongelmia.
    • Eteisvärinän aikana EKG:ssä voi näkyä ylimääräisiä eteistahdistuspiikkejä, sillä laite ei aina pysty tunnistamaan hienojakoisia värinäaaltoja.
    • Lisälyönnin osuessa tahdistimen refraktaariaikaan voi erheellisesti syntyä vaikutelma, että tahdistin ei toimi.
  • Rytmihäiriöiden lääkehoidossa noudatetaan samoja periaatteita kuin muillakin potilailla, mutta sähköisessä rytminsiirrossa on noudatettava erityistä varovaisuutta.
    • Sydämentahdistin ei poista antikoagulaatiohoidon tarvetta eteisvärinässä!
    • Defibrillaattorin päitsimet on sijoitettava mahdollisimman kauas tahdistimesta niin, että niiden välinen linja on kohtisuorassa tahdistimen johtojen kulkusuuntaan nähden (rintalasta- ja selkäelektrodi ovat suositeltavimmat).
    • Sähköisen rytminsiirron jälkeen tahdistimen toiminta on tarkistettava tahdistinpoliklinikassa tai etäseurannan kautta.
  • Tahdistimen muistiin kertynyttä tietoa voidaan hyödyntää eteisvärinän ja muiden rytmihäiriöiden diagnostiikassa.
    • Nykyaikaisissa laitteissa on mahdollista tallentaa normaalista poikkeava rytmi laitteen muistiin sydänfilmin tapaan.

Tahdistimen poisto

  • Suomessa tahdistimia ei käytetä uudelleen, mutta ne on poistettava vainajilta ennen hautausta ja hävitettävä asianmukaisesti, koska laitteen paristo on ongelmajätettä. Erityisen tärkeää tahdistimen poisto on ennen polttohautausta, sillä paristo voi räjähtää kuumentuessaan.
    • Johdotonta tahdistinta ei poisteta, ja pariston pienen koon vuoksi se ei ole este polttohautaukselle.
  • Tahdistimen muistissa olevaa tietoa voidaan tarvittaessa käyttää apuna vainajan kuolinsyyn selvittämisessä.

Kirjallisuutta

  1. Glikson M, Burri H, Abdin A, ym. European Society of Cardiology (ESC) clinical consensus statement on indications for conduction system pacing, with special contribution of the European Heart Rhythm Association of the ESC and endorsed by the Asia Pacific Heart Rhythm Society, the Canadian Heart Rhythm Society, the Heart Rhythm Society, and the Latin American Heart Rhythm Society. Europace 2025;27(4):euaf050 «PMID: 40159278»PubMed
  2. Koivisto U-M, Karvonen J, Pakarinen S. Tahdistinhoidon perusperiaatteet. Teoksessa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, ym. (toim.). Kardiologia. 4., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2024, s. 493–494. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/kar01196»1 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  3. Koivisto U-M, Karvonen J, Pakarinen S. Tahdistinhoidon aiheet ja hoidon tarpeen arviointi. Teoksessa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, ym. (toim.). Kardiologia. 4., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2024, s. 494–496. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/kar01197»2 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  4. Gin J, Chow CL, Voskoboinik A, ym. Improved outcomes of conduction system pacing in heart failure with reduced ejection fraction: A systematic review and meta-analysis. Heart Rhythm 2023;20(8):1178-1187 «PMID: 37172670»PubMed
  5. Glikson M, Nielsen JC, Kronborg MB, ym. 2021 ESC Guidelines on cardiac pacing and cardiac resynchronization therapy. Europace 2022;24(1):71-164 «PMID: 34455427»PubMed
  6. Koivisto U-M, Mäkelä T, Karvonen J. Tahdistinpotilas leikkauksessa tai muussa toimenpiteessä. Duodecim 2022;138(18):1603-12. «Tahdistinpotilas leikkauksessa tai muussa toimenpiteessä (18/2022)»1
  7. Koivisto U-M, Junttila J, Karvonen J. Sydämentahdistimet - millaisia, keille ja mitä kliinikon tulee huomioida? Duodecim 2020;136(17):1905–14 «Sydämentahdistimet - millaisia, keille ja mitä kliinikon tulee huomioida? (17/2020)»2.