Takaisin Tulosta

Asbestisairaudet

Lääkärin käsikirja
20.12.2023 • Viimeisin muutos 20.12.2023
Hille Suojalehto ja Heikki Frilander

Keskeistä

  • Asbesti voi aiheuttaa hyvänlaatuisia keuhkopussin muutoksia, keuhkokudoksen sidekudoslisää (asbestoosi), keuhkosyöpää, keuhkopussin ja vatsakalvon syöpää (mesoteliooma), kurkunpää- ja munasarjasyöpää sekä harvinaisen retroperitoneaalifibroosin.
  • Tupakointi ja asbesti yhdessä lisäävät voimakkaasti kummankin erikseen aiheuttamaa syöpäriskiä. Tupakoivan asbestityöntekijän keuhkosyöpäriski on jopa 50-kertainen.
  • Koska asbestin aiheuttamissa sairauksissa latenssiaika on pitkä, asbestisairaudet ovat edelleen yleisimpiä ammattitauteja.
    • Asbestoosia todetaan ammattitautina edelleen muutamia kymmeniä tapauksia vuosittain.
    • Asbestin aiheuttamia keuhkosyöpiä todetaan ammattitaudeiksi n. 25–30 ja mesotelioomia n. 40 v:ssa.
  • Keuhkosyöpäpotilaalta on muistettava selvittää asbestialtistumisen mahdollisuus. Mesoteliooma edellyttää aina ammattitautiselvittelyä.

Altistuminen

  • Asbesti on yleisnimi kuitumaisille silikaattimineraaleille, joita ovat aktinoliitti, amosiitti, antofylliitti, krokidoliitti, krysotiili ja tremoliitti. Kaikki asbestilajit aiheuttavat samoja sairauksia.
  • Suomessa asbestin käyttö on kielletty vuodesta 1994 lähtien (VNa 643/2005 «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050643»1 ja 415/2009 «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090415»2, EY-asetus 1907/2006 «https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2006:396:0001:0849:fi:PDF»3).
  • Asbestille on aikaisemmin voinut altistua mm. seuraavissa töissä: asbestiruiskutus, työt asbestikaivoksissa, asbestituotteiden valmistus, jarru- ja kytkintyöt, huolto- ja korjaustyöt, telakkatyö, lämpökattiloiden asennus, uunien vuoraus ja purku, putkieristys ja muu eristystyö, talonrakennustyö ja erityisesti asbestipitoisten materiaalien purkutyö, kiinteistöjen huoltotyö ja rakennusmateriaalien valmistus. Näissä töissä ennen vuotta 1994 asbestille altistuneita on vielä elossa kymmeniä tuhansia.
  • Purkutyössä voi edelleen altistua asbestille, jos suojausmääräyksiä ei noudateta tai tekniikka on puutteellista. Kaikkien ennen vuotta 1994 valmistuneiden rakennusten purkutöissä on tehtävä edeltävä asbestikartoitus (VNa 798/2015 «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150798»4).
  • Kaivostyössä voi edelleen altistua, jos louhittavassa materiaalissa on asbestia.
  • Työpaikan ilman asbestipitoisuudelle on annettu sitova raja-arvo 0.1 kuitua/cm3.
  • Vähäinen altistuminen on mahdollista kotona ja työpaikoilla, jos vanhat rakennuksen asbestimateriaalit ovat hapertuneet tai purkutöiden jälkiä ei ole siivottu huolellisesti. Kyseisen tasoisella altistumisella on kuitenkin hyvin vähäinen käytännön merkitys, eikä se johda tutkimis- tai seurantatarpeeseen.
  • Sisätiloissa asbestikuitujen esiintyminen pinnoilla ei ole hyväksyttävää. Ns. puhtaan tilan raja-arvo ilmassa on alle 0.01 kuitua/cm3 (ks. Työterveyslaitoksen ohje «https://www.ttl.fi/file-download/download/public/1133»5).

Altistumisen selvittäminen

  • Aikaisempi altistuminen selvitetään työhistoriasta. Haastattelijan tulee tuntea asbestille altistaneet/altistavat työt. Hoitavan lääkärin kannattaa siten konsultoida työterveyslääkäriä tai työlääketieteen poliklinikkaa.
  • Jos potilaalle tehdään keuhkoputkien tähystys, sen yhteydessä otetusta huuhtelunesteestä voi tutkia päällystyneiden asbestikuitujen (asbestikappaleet) määrän/ml.
  • Asbestialtistumista voi selvittää myös keuhkokudoksesta tuhkauttamalla ja laskemalla asbestikuitujen määrän/gramma kuivaa keuhkoa.
  • Pelkästään altistumisen selvittämiseksi ei keuhkoputkien tähystystä tai koepalan ottoa keuhkoista tehdä.

Sairaudet

  • Ei tunneta altistumistasoa, jonka alapuolella asbestisyöpien riski ei olisi lisääntynyt.
  • Viive altistumisen alkamisesta sairauksien ilmenemiseen on yleensä yli 10 v, asbestisyövissä usein 20–40 v tai enemmänkin.
  • Suomessa asbestoosien määrä on laskussa, mutta asbestin aiheuttamien keuhkosyöpien ja mesotelioomien määrissä ei ole vielä todettu selvää laskua.
  • Nyt sairastuvat ovat lähes poikkeuksetta ennen vuotta 1994 altistuneita.

Keuhkopussin muutokset

  • Tietokonekerroskuvaus on keuhkokuvaa herkempi ja tarkempi diagnostiikassa.
  • Keuhkopussin ulomman lehden, parietaalipleuran paksuuntumat (pleuraplakit; kuva «»1 )
    • Vähäinenkin altistuminen voi aiheuttaa pleuraplakkeja. Niitä nähdään myös työssään asbestille altistumattomilla henkilöillä.
    • Näkyvät röntgenkuvassa vähintään 10 v:n latenssiajan kuluttua, usein palleakupoleissa tai parietaalipleurassa 5.–10. kylkiluun välisellä alueella.
    • Plakit löytyvät usein toispuolisina muuttuen seurannassa bilateraalisiksi. Molemminpuoliset plakit liittyvät usein asbestille altistumiseen.
    • Pleuraplakit eivät yleensä aiheuta potilaalle oireita tai muutoksia keuhkojen toimintakokeisiin.
  • Viskeraalisen pleuran muutokset
    • Viskeraalipleuran muutokset merkitsevät yleensä voimakkaampaa asbestialtistusta kuin pelkät plakit.
    • Viskeraalipleura paksuuntuu fibroosista johtuen ja tarttuu parietaalipleuraan. Ainakin osalla tämä johtunee aiemmasta eksudatiivisesta pleuriitista.
    • Erotusdiagnoosissa tulee ottaa huomioon rasva pleuratilassa.
    • Alkuun tauti ei oireile, mutta edenneissä tapauksissa voi esiintyä yskää ja hengenahdistusta.
    • Viskeraalipleuran muutoksia voi ilmetä myös sidekudossairauksissa tai lääkehoidon aiheuttamana.
  • Pyöröatelektaasit
    • Syntyvät tavallisimmin muiden syiden kuin asbestialtistuksen seurauksena.
    • Voivat olla missä keuhkon osassa tahansa. Fibroottisen pleuran alla oleva atelektaattinen keuhkokudos kiertyy ja aiheuttaa pyörövarjon. Pyöröatelektaasin kierteinen rakenne näkyy hyvin tietokonetomografiassa.
  • Eksudatiivinen pleuriitti
    • Asbestialtistumiseen voi liittyä eksudatiivinen pleuriitti jo 10 v:n sisällä ensimmäisestä altistumisesta. Tautiin ei sisälly mitään spesifistä löydöstä. Muutoksen yhteys asbestialtistumiseen jää usein epävarmaksi ja voi selvitä vasta myöhemmän seurannan aikana.

Asbestoosi (pölykeuhkosairaus)

  • Asbestoosi on asbestin aiheuttama hajallinen keuhkojen sidekudostuminen (diffuusi interstitielli fibroosi).
  • Diagnoosi perustuu merkittävään asbestialtistumiseen ja keuhkojen tietokonekerroskuvaukseen sekä muut syyt poissulkevaan erotusdiagnostiikkaan.
  • Keuhkoröntgenkuva on epäherkkä osoittamaan fibroosia, ja keuhkopussimuutokset voivat peittää parenkyymitaudin.
  • Kun asbestoosi on levinnyt laajalle, diagnoosia tukevat myös kliiniset löydökset (rasitushengenahdistus) sekä restriktio ja diffuusiohäiriö toimintakokeissa.

Mesoteliooma (keuhkopussin tai vatsakalvon syöpä)

  • Asbestin ja erioniittikuidun lisäksi mesotelioomalle ei ole osoitettu muita syitä.
  • Mesoteliooman latenssiaika on yleensä 30–50 v.
  • Altistumisen ei tarvitse olla pitkäkestoinen: jopa muutaman päivän tai viikon kestänyt voimakas altistuminen voi aiheuttaa mesoteliooman.
  • Työperäisyyden toteamiseksi huolellisesti selvitetty työhistoria on riittävä.
  • Jokainen mesoteliooma on ammattitautiepäily. Mesoteliooma korvataan ammattitautina kaikille työsuhteessa asbestille altistuneille.
  • Mesoteliooman ensimmäinen oire on yleensä toispuolinen neste keuhkopussissa. Diagnoosiin päästään usein vasta torakoskopiassa. Erotusdiagnoosi adenokarsinomaan saattaa olla vaikea.

Keuhkosyöpä

  • Tupakointi ja asbesti yhdessä lisäävät voimakkaasti kummankin erikseen aiheuttamaa syöpäriskiä. Tupakoivan asbestityöntekijän keuhkosyöpäriski on jopa 50-kertainen.
  • Asbestikeuhkosyöpä ei eroa tavallisesta keuhkosyövästä sijainniltaan tai histologialtaan.
  • Jokaisen keuhkosyöpään sairastuneen työhistoria on selvitettävä ja arvioitava sairauden työperäisyys. Hoitava lääkäri voi käyttää työhistoriakysely-lomaketta «https://www.ttl.fi/file-download/download/public/1134»6 asbestialtistumisen tunnistamiseen ja tarvittaessa konsultoida työlääketieteen poliklinikkaa «https://www.ttl.fi/palvelu/ammattitautitutkimukset/»7.
  • Jos sairastuneella on voimakkaaksi arvioitu asbestialtistus, keuhkosyöpä korvataan ammattitautina tupakointitavoista riippumatta.

Altistuneiden seuranta ja diagnostiikka

  • Valtioneuvoston asetuksen (1485/2001 «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20011485»8) perusteella on sosiaali- ja terveysministeriö antanut ohjeet ”Terveystarkastukset työterveyshuollossa” vuonna 2005.
  • STM:n työterveyshuollon neuvottelukunta on hyväksynyt uudet asbestialtistuneiden seurantasuositukset 22.2.2018.
  • Työterveyshuolto tekee alkutarkastuksen ennen asbestityön alkamista.
    • Nykyisin asbestille voivat altistua asbestipurkutyön tekijät ja joidenkin kaivosten työntekijät. Purkutyö on fyysisesti raskasta ja edellyttää säntillistä hengityssuojainten käyttöä (huomioiden myös kasvojen ihon kunto) sekä määräysten huolellista noudattamista, mikä on syytä huomioida alkutarkastusta sekä määräaikaistarkastuksia tehdessä.
    • Alkutarkastukseen sisältyvät ainakin keuhkojen röntgenkuvaus ja spirometria. Määräaikaistarkastuksia tehdään työterveyshuollossa yleensä 3 v:n välein. Jatkossa keuhkojen röntgenkuvaus tehdään tarvittaessa kliinisin perustein.
  • Jos työssään asbestille altistuneilla todetaan asbestisairauteen sopiva löydös tai sitä epäillään, tutkimukset on syytä tehdä työlääketieteen poliklinikalla, Työterveyslaitoksella tai keuhkosairauksien poliklinikalla, jossa on asbestialtistumisen määrittämiseen riittävää osaamista. Työanamneesin perusteella arvioidaan, onko tutkittavan altistuminen asbestille ollut vähäistä, kohtalaista vai voimakasta.
  • Rutiininomainen altistuneiden seuranta ei enää ole tarpeen, koska pääasiallinen asbestialtistuminen on Suomessa päättynyt n. 30 v sitten, todetut asbestoosit ovat pääsääntöisesti vähän oireita tai toiminnankyvyn rajoituksia aiheuttavia ja toisaalta asbestoosidiagnoosiin päästään oireiden perusteella tehtävillä tutkimuksilla.

Toimenpiteet ammattitautitapauksissa

  • Asbestisairautta epäiltäessä potilas lähetetään tutkimuksiin työlääketieteen tai keuhkosairauksien poliklinikalle.
  • Ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä tehdään asianmukaiset ilmoitukset vakuutusjärjestelmälle ja työsuojeluviranomaiselle (ammattitauti-ilmoitus).
  • Pelkkä asbestiplakkitauti riippumatta altistumisen tasosta ei edellytä seurantaa.
  • Erikoissairaanhoito voi huolehtia sairastuneen seurannasta. Seuranta voidaan päättää, mikäli sairaus ei etene n. 10 v:n seurannassa, tai harkinnan perusteella silloin, kun seuranta ei muu terveydentila huomioiden ole enää mahdollista tai mielekästä. Näin toimitaan myös, jos on todettu viskeraalipleuran fibroosi tai pyöröatelektaasi ammattitautina.
  • Kuntoutus kuuluu Suomessa myös tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin.
  • Antifibroottinen lääkitys voidaan aloittaa asbestoosipotilailla etenevässä keuhkofibroosissa, ja tapaturmavakuutusyhtiö voi korvata lääkityksen ammattitautipotilailla.
  • Kun on aihetta epäillä, että työperäisestä asbestille altistumisesta johtuva sairaus on aiheuttanut potilaan kuoleman tai aikaistanut sitä, on neuvoteltava poliisiviranomaisen kanssa mahdollisesta oikeuslääketieteellisestä ruumiinavauksesta (laki kuolemansyyn selvittämisestä 459/73 «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730459»9, 7 §). Periaate koskee myös lääketieteellisen ruumiinavauksen yhteydessä syntynyttä epäilyä. Jos ammattitauti todetaan vasta ruumiinavauksen yhteydessä, tulisi varmistaa, että myös ammattitauti-ilmoitus ja E-lausunto laaditaan.

Kirjallisuutta

  1. Karvala K, Leino T, Oksa P ym. (toim.). Altistelähtöinen työterveysseuranta. Työterveyslaitos ja Kustannus Oy Duodecim, 2019.
  2. HTP-arvot 2016. Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:8 «https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79109/08_2016_HTP-arvot_suomi_22122016_netti_kansilla.pdf»10
  3. IARC monographs on the evaluation of carcinogenic risks to humans. Volume 100C (2012). A review of human carcinogens: arsenic, metals, fibres, and dusts. «https://publications.iarc.fr/120»11
  4. Uitti J, Taskinen H (toim.). Työperäiset sairaudet. Työterveyslaitos, Helsinki 2011.