Takaisin Tulosta

Silikoosi eli kivipölykeuhko ja muut kvartsipölyaltistumisen aiheuttamat sairaudet

Lääkärin käsikirja
20.12.2023 • Viimeisin muutos 20.12.2023
Irmeli Lindström ja Heikki Frilander

Keskeistä

  • Silikoosi eli kivipölykeuhko on kiteisen piioksidin aiheuttama keuhkokudoksen, erityisesti keuhkojen yläkenttien nodulaarinen fibroosi.
  • Alttius sairastua keuhkosyöpään ja keuhkotuberkuloosiin on lisääntynyt silikoosia sairastavilla.
  • Työssä, jossa altistumisesta aiheutuu silikoosivaara, on tarpeen alkutarkastus ja määräaikaistarkastukset kerran 3 v:ssa.

Altistuminen

Sairaudet

  • Piidioksidin kiteiset muodot aiheuttavat tavallisesti kroonisen keuhkofibroosin, silikoosin (kivipölykeuhkosairaus).
  • Silikoosiin sairastuneilla on ollut pääsääntöisesti yli 10 v:n altistuminen ja latenssiaika on ollut yleensä yli 20 v.
  • Harvinaisempi akuutti silikoosi voi kehittyä jo muutaman viikon tai kuukauden poikkeuksellisen voimakkaan altistumisen jälkeen ja voi johtaa nopeasti hengityksen vajaatoimintaan. Tapauksia on kuvattu hiekkapuhallukseen ja puristekivitasojen valmistukseen liittyen.
  • Harvoin voi kehittyä silikoproteinoosi, joka muistuttaa alveolaarista proteinoosia.
  • Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen uusien silikoositapausten määrä on vuosina 2014–2020 ollut 5–10 tapausta v:ssa.
  • Silikoosi lisää riskiä sairastua keuhkotuberkuloosiin (silikotuberkuloosi), joka korvataan ammattitautina, jos silikoosi on todettu ammattitaudiksi.
  • Kansainvälinen syöpäjärjestö IARC luokittelee kiteisen piidioksidipölyn karsinogeeniseksi ihmiselle (ryhmä 1). Silikoosiin sairastuneiden keuhkosyöpä korvataan ammattitautina.
  • Kvartsipölyn sekä muiden teollisuuden pölyjen, kaasujen ja huurujen on osoitettu olevan yhteydessä krooniseen keuhkoputkitulehdukseen ja keuhkoahtaumatautiin. Ammattitautia kannattaa epäillä kvartsi- ym. pölylle altistuneella keuhkoahtaumatautipotilaalla, jos tupakointihistoria on alle 10 askivuotta.
  • Kvartsipölyaltistumisen ja autoimmuunisairauksien (skleroderma, reuma) sekä kroonisten munuaissairauksien välillä on kuvattu olevan yhteys.

Kliininen kuva

  • Keuhkokuvassa on tyypillisesti keuhkojen yläkenttien nodulaarinen fibroosi sekä kalkkiutuneet keuhkoportin imusolmukkeet. Silikoosin eri muutokset havaitaan huomattavasti tarkemmin ohutleiketietokonetomografiassa (HRCT). Akuutissa muodossa keuhkokudoksessa voidaan nähdä mattalasisamentumia.
  • Hitaasti alkava sairaus on pitkään oireeton. Myöhemmässä vaiheessa ja akuutissa muodossa oireena voi olla ärsytysyskää ja hengenahdistusta.
  • Auskultaatiossa voi kuulua hienojakoisia keski- ja loppuinspiratorisia rahinoita.
  • Toimintakokeissa taudin alussa voidaan todeta vitaalikapasiteetin laskua ja taudin edetessä voi ilmetä obstruktiota ja diffuusiohäiriö.

Diagnoosi

  • Merkittävä kvartsipölyaltistuminen
  • Keuhkojen radiologiset löydökset
  • Erotusdiagnostiikassa mm. sarkoidoosin poissulku
  • Joskus keuhkobiopsia
  • Keuhkojen toimintakokeista on apua haitan määrittämisessä.

Terveydentilan seuranta

  • Terveystarkastukset perustuvat valtioneuvoston asetuksen (1485/2001 «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20011485»7) perusteella annettuihin sosiaali- ja terveysministeriön ohjeisiin.
  • Työssä, jossa altistumisesta aiheutuu silikoosivaara, on tarpeen alkutarkastus ja määräaikaistarkastukset kerran 3 v:ssa.
  • Työterveyshuolto tekee alkutarkastuksen ennen altistavan työn alkamista ja jatkossa määräaikaistarkastukset.
  • Alkutarkastukseen kuuluvat anamneesi, status, keuhkojen röntgenkuva (PA- ja sivukuva) sekä spirometria.
  • Määräaikaistarkastuksen sisältö on sama kuin alkutarkastuksessa. Keuhkojen röntgenkuvaus ei kuitenkaan ole perusteltua 3 v:n välein (asetus säteilyn lääketieteellisestä käytöstä 423/2000 «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000423»8), vaan sen tarve harkitaan tapauskohtaisesti iän ja kumulatiivisen altistumisen kasvaessa. Voimakkaasti kivipölylle altistuneille suositellaan keuhkojen röntgenkuvausta 3 v:n välein, kun altistumisen alkamisesta on kulunut 10 v.
  • Jos työssään kvartsipölylle altistuneilla todetaan pölykeuhkosairauteen sopiva löydös tai sitä epäillään, kliiniset diagnostiset tutkimukset on syytä tehdä keuhkoklinikassa, yliopistollisten sairaaloiden työlääketieteen poliklinikoilla tai Työterveyslaitoksella.
  • Ammattitaudin diagnosoivan lääkärin tulee tehdä työsuojeluviranomaiselle ammattitauti-ilmoitus.
  • Silikoosia sairastavat tarvitsevat erikoislääkärin seurantaa kliinisen tilanteen mukaisesti ja vähintään 3 v:n välein. Sairauskertomuskopiot käynneistä toimitetaan vakuutusyhtiöön.
  • Koska altistumisen aiheuttamat sairaudet voivat ilmetä vasta vuosien kuluttua altistumisesta, terveystarkastuksia tulee tehdä myös altistumisen päätyttyä, mikäli altistuminen on ollut riittävää aiheuttamaan silikoosin. Työterveyshuollon on opastettava työsuhteen lopettavia, eläkkeelle jääviä ja työttömiksi joutuvia hakeutumaan terveystarkastuksiin sopivaksi katsottavaan paikkaan.

Kirjallisuutta

  1. Tuomi T, Johnsson T, Heino A (ym.). Kvartsialtistuminen ja sen hallinta rakentamisessa. Työterveyslaitos, 2022. «https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145456/TTL-978-952-391-049-2.pdf?sequence=1»9
  2. Karvala K, Leino T, Oksa P ym. (toim.). Altistelähtöinen työterveysseuranta. Työterveyslaitos ja Kustannus Oy Duodecim, 2019.
  3. Rees D, Murrey J. Silica. Kirjassa: Newman Taylor A, Cullinan P, Blanc P, Pickering A (toim.). Parkes’ Occupational Lung Disorders. 4. painos. Taylor & Francis Group, Boca Raton, 2017. S. 187-202.
  4. The European network for silica (NEPSI). Hyvä käytäntö -opas «https://guide.nepsi.eu/»1
  5. Oikarinen H, Sauni R, Linnainmaa M, Oksa P. Kvartsipöly - edelleen ajankohtainen ongelma työelämässä. Työterveyslääkäri 2008:26(2):105-111