Sylkirauhasen turvotus
Lääkärin käsikirja
11.4.2024 • Viimeisin muutos 11.4.2024
Keskeistä
- Diagnostiikan kannalta on keskeistä, onko oire tai löydös yhdessä vai useammassa rauhasessa.
- Toispuolisen toistuvan leuanalussylkirauhasen turvotuksen syynä on yleensä sylkikivitauti.
- Kun rauhanen on lievästi turvonnut ja tiehyestä tulee kirkasta sylkeä (ei märkää), riittää hoidoksi yleensä rauhasen ”lypsäminen”, riittävä juominen ja tulehduskipulääke kuurina.
- Yksittäisen, hyvin parantuvan tulehduksen jälkeen ei tarvita erikoissairaanhoidon tutkimuksia.
- Molemminpuolisen, vähäoireisen turvotuksen syynä voi olla yleissairauksiin liittyvä sialoosi tai Sjögrenin oireyhtymä.
- Kasvain ei ilmene koko rauhasen turvotuksena vaan tavallisesti oireettomana kyhmynä.
- Kasvainta on epäiltävä hitaasti kasvavan toispuolisen turvotuksen aiheuttajana etenkin yli 50-vuotiailla.
- Lapsilla ja nuorilla korvasylkirauhasen turvotuksen syynä voi olla nuoruusiän toistuva parotiitti.
Sylkirauhasten tutkiminen
- Diagnostiikan lähtökohtana on määrittää, onko tauti yhdessä vai useammassa sylkirauhasessa (kaavio «»1).
- Samoin huomioidaan potilaan ikä ja sukupuoli.
- Lapsilla ja nuorilla virusinfektiot ja nuoruusiän toistuva parotiitti
- Aikuisilla sylkikivet, akuutti ja krooninen tulehdus sekä kasvaimet
- Naisilla enemmän sylkirauhasia affisioivia reumaattisia sairauksia kuin miehillä
- Leuanalussylkirauhasen tutkimukseen kuuluu bimanuaalinen palpaatio, jossa tutkijan toinen käsi on potilaan suun sisällä ja toinen leuan alla. Korvasylkirauhaset eivät yleensä ole selkeästi tunnettavissa. Aristava rauhanen on yleensä tulehduksen merkki.
Sylkirauhasten turvotukset ja niiden erotusdiagnostiikka
Purulentti äkillinen sialadeniitti
- Kivulias toispuolinen rauhasen turpoaminen
- Vain voimakkaassa tulehduksessa saattaa ilmetä punoitusta ja yleisoireita.
- Staphylococcus aureus, streptokokit ja Haemophilus influenzae ovat yleisimmät aiheuttajat.
- Diagnoosi
- Tiehyestä voi rauhasta painettaessa tulla märkää, josta on hyvä ottaa bakteeriviljely.
- Lieväoireisessa taudissa ei laboratoriotutkimuksia tarvita. Voimakasoireisessa taudissa todetaan leukosytoosi ja suurentunut CRP-pitoisuus.
- Hoito
- Kun rauhasessa on selvät tulehduksen oireet ja/tai tiehyestä tulee märkää, käytetään peroraalista amoksisilliini-klavulaanihappoa tai kefalosporiinia. Hoidon kesto on yhteensä 7–10 vrk.
- Voimakasoireinen tauti hoidetaan aluksi suonensisäisellä lääkityksellä, esim. kefuroksiimilla 750 mg–1.5 g × 3 muutaman päivän. Usein käytetään lisäksi anaerobilääkitystä (metronidatsoli alkuun suonensisäisesti ja jatkoon 400 mg × 3 p.o.).
- Jos tiehyestä ei tule eritettä spontaanisti tai rauhasta painellen, rauhasen tiehyen suun avoimuus tulee varmistaa sondilla.
- Tulehduskipulääke kuurina on osa hoitoa eikä pelkästään kivun hoitoa.
- Riittävä nesteiden nauttiminen (dehydraatio voi olla myötävaikuttava tekijä)
- Rauhasen kevyt painelu märkäeritteen tyhjentämiseksi
- Varmistettava, että märkää pääsee purkautumaan sylkirauhasen tiehyestä. Tarvittaessa tehdään sylkitiehyen sondeeraus (ks. kuva «https://www.terveysportti.fi/dtk/aho/avaa?p_artikkeli=kni00057»1).
Krooninen sialadeniitti
- Tulehdukset voivat toistua. Rauhanen muuttuu kovaksi ja pysyy usein turvonneena myös akuuttien tulehdusvaiheiden välillä.
- Kuuluu erikoislääkärin hoitoon.
- Erityisesti leuanalussylkirauhasessa taustalla usein sylkikivitauti
- Diagnoosi
- Kliininen ja kaikututkimus
- Hoito
- Akutisoituneet tilanteet hoidetaan kuten edellä.
- Leuanalussylkirauhasen hoitona on ensisijaisesti sialendoskopia ja sen avulla tehdyt hoitotoimenpiteet. Sialendoskopia tehdään, kun potilaalla on toistuvia ja pitkäaikaisia oireita (> 3 kk) ja/tai todetaan sylkikivi. Toisinaan rauhasen poisto rauhallisessa vaiheessa on aiheellinen.
- Korvasylkirauhasen kroonisessa tulehduksessa voidaan tehdä sialendoskopia ja harkita pitkäkestoista mikrobilääkehoitoa (amoksisilliini tai doksisykliini 1–2 kk). Muut hoidot valitaan etiologian mukaan.
Virusperäiset tulehdukset
Sylkikivet (sialolitiaasi)
- Kivet sijaitsevat tavallisimmin leuanalussylkirauhasen tai harvemmin korvasylkirauhasen tiehyessä ja vain toisella puolella.
- Ruokailun jälkeen esiintyy kipua ja turvotusta. Rauhas- tai tiehytturvotus alkaa nopeasti ja voi kestää muutamasta tunnista vuorokausiin.
- Diagnoosi
- Tyypillinen anamneesi
- Sylkikivi voi tuntua rauhasen tiehyessä.
- Tarvittaessa kaikututkimus
- Hoito
- Jos sylkikiveä ei poisteta, voi seurauksena olla krooninen rauhastulehdus. Tiehyessä oleva kivi poistetaan laajentamalla ja avaamalla tiehyt korva-, nenä- ja kurkkutautien tai suusairauksien poliklinikassa. Joskus tehdään endoskooppinen poisto. Pienet (< 5 mm) sylkikivet voidaan poistaa sijainnin mukaan endoskooppisesti.
- Leuanalussylkirauhasen sisällä olevat kookkaat kivet (> 5 mm) vaativat usein rauhasen poiston.
- Jos rauhanen on turvonnut eikä tiehyestä tule märkää, riittää hoidoksi yleensä rauhasen lypsäminen, riittävä juominen ja tulehduskipulääke kuuriluonteisesti. Kun tiehyestä tulee märkää, liitetään hoitoon mikrobilääke.
Sialadenoosit (sialoosit)
- Useimmiten korvasylkirauhasten molemminpuolinen, diffuusi, aristamaton ja hitaasti kehittyvä turvotus
- Syynä pidetään neuropatian aiheuttamaa rauhassuurentumaa.
- Kyseessä ovat sylkirauhasen parenkyymin muutokset, ei sylkiteiden ahtaumasta johtuva syy.
- Tavallisimpia sialoosiin liittyviä tauteja tai tiloja ovat diabetes, alkoholismi, maksasairaudet, anoreksia ja bulimia.
- Hoito kohdistuu mahdollisuuksien mukaan perustautiin.
- Lihavuuteen ja Sjögrenin oireyhtymään voi liittyä vastaavan kaltainen rauhasten suurentuma, mutta etiologia on toinen.
Sjögrenin oireyhtymä
- Oireina kuiva suu «Kuiva suu»2, kuivat silmät, usein suurentuneet sylkirauhaset ja muita oireita
- Tyypillisesti yli 40-vuotiaiden naisten tauti
- Voi olla primaarisena tai sekundaarisena muihin sidekudostauteihin liittyen.
- Ensivaiheen tutkimuksina on osoittaa suun ja silmien kuivuus ja tutkia SS-A- ja SS-B-vasta-aineet.
- Suuhun ja silmiin rajoittuneissa oireissa hoito on oireenmukaista.
Sylkirauhaskasvaimet
- Kasvain ilmenee useimmiten kivuttomana ja vähäoireisena kyhmynä.
- Hälyttävä löydös on kiinteän massan kiinnittyminen ympäröiviin kudoksiin ja/tai sylkirauhasmuutokseen liittyvä hermon toimintahäiriö (kasvohermo tai kielen liikehermo).
- Tunnusomaista on toispuolinen, selkeästi rajautuva ja yleensä kiinteän tuntuinen muutos.
- Kyhmy voi joskus antaa vaikutelman turvonneesta rauhasesta.
- Ajoittainen turvotus on hyvin harvoin kasvaimeen liittyvä oire.
- Muutos voi sijaita myös leukakulman takana.
- Kasvainta epäiltäessä voi tehdä kaikututkimuksen ja ohutneulatutkimuksen, mutta vastauksesta riippumatta potilas on ohjattava arvioon korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikkaan.
- Leuanalussylkirauhasen kasvaimet ovat harvinaisia. Kolmasosa niistä on pahanlaatuisia.
Nuoruusiän toistuva sylkirauhastulehdus
- Korvasylkirauhasessa esiintyy toistuvia tulehduksia, jotka katoavat murrosiän myötä.
- Diagnoosi on kliininen. Taudin etiologia on tuntematon.
- Erotusdiagnostiikassa huomioidaan mm. leukaluuperäiset syyt.
Diagnostinen strategia sylkirauhasten turvottelun syyn selvityksessä
- Ks. kuva «»1.
- Yksittäisen tulehduksen jälkeen ei ole tarvetta erikoissairaanhoidon konsultaatioon, ellei potilaalla ole oireita.
- Kaikukuvaus suoritetaan rauhallisessa vaiheessa, jos oireet jatkuvat tai toistuvat. Yksittäisen turvotusjakson jälkeen tutkimus ei ole tarpeellinen, jos kliininen statuslöydös on normaali ja potilas oireeton.
- Sialendoskopia tehdään vasta oireiden pitkittyessä ja toistuessa.
Ohjaus erikoissairaanhoitoon
Milloin hoidan itse/odotan?
- Hoidettavissa p.o.-lääkkeillä
- Jos oireet jatkuvat tai on aiempia oireita, tilataan kaikututkimus ennen konsultaatiota.
Päivystyslähete
- Yleisoireet
- Paise-epäily
- Voimakkaat oireet; epäilet märkää, mutta laskutiehyt on tukossa, etkä saa sitä sondilla avattua.
Kiireellinen lähete
- Hermon toiminnan häiriö = kasvainepäily (harvinainen tilanne)
Kiireetön lähete
- Sylkikivitauti; edeltävä kaikututkimus (arvio siitä, onko yksi vai useampi kivi)
- Toistuvat potilasta häiritsevät turvotukset (sialendoskopia, kun oireita > 3 kk)
Kirjallisuutta
- Moore J, Simpson MTW, Cohen N, ym. Approach to sialadenitis. Can Fam Physician 2023;69(8):531-536 «PMID: 37582587»PubMed
- Badash I, Raskin J, Pei M, ym. Contemporary Review of Submandibular Gland Sialolithiasis and Surgical Management Options. Cureus 2022;14(8):e28147 «PMID: 36148182»PubMed
- Wilson KF, Meier JD, Ward PD. Salivary gland disorders. Am Fam Physician 2014;89(11):882-8 «PMID: 25077394»PubMed
- Saarinen R, Kolho KL, Davidkin I, ym. The clinical picture of juvenile parotitis in a prospective setup. Acta Paediatr 2013;102(2):177-81 «PMID: 22924783»PubMed
