Takaisin Tulosta

Bruksismi

Lääkärin käsikirja

9.8.2023 • Päivitetty kokonaisuudessaan

Jari Ahlberg

Keskeistä

Bruksismia voi esiintyä nukkuessa tai valveilla.
Bruksismi voi aiheuttaa mm. hampaiden kulumista, kasvojen alueen kiputiloja, alaleuan liikehäiriöitä sekä jännitysniskan kaltaisia oireita.
Hoitomuotoja haitalliseen bruksismiin ovat neuvonta, purentakiskohoito, fysioterapia ja harjoitteet, lääkehoitona botuliinitoksiini.

Bruksismi on puremalihasten toimintaa, joka voi olla luonteeltaan rytmistä (hampaiden narskuttelu) tai toonista (hampaiden yhteen puristaminen) tai jossa puremalihakset voivat jännittyä ja/tai liikuttaa alaleukaa ilman hammaskontaktia.
Bruksismi on itsenäinen oire, joten esim. Parkinsonin taudin liikehäiriöt eivät sovi bruksismin määritelmään vaikka ovatkin tahdosta riippumatonta purentalihastoimintaa.

Nukkuessa bruksismia esiintyy aikuisilla alle 10 %:lla ja valveilla n. 20 %:lla.
- Unessa lyhytkestoista bruksismia esiintyy kohti heräämistä kevyemmän unen vaiheissa.
- Narskuttelua ei juurikaan esiinny valveilla.
- Valveilla tapahtuva hampaiden yhteen puristaminen tai yhdessä pitäminen voi unessa esiintyvän lisäksi olla pitkäkestoista ja lisätä kokonaisuutena puremalihasten työtä.

Perinnöllisillä tekijöillä on vaikutusta bruksismiin.
Bruksismi on keskushermoston säätelemää, eikä se johdu perifeerisistä tekijöistä, kuten purennasta.
Monet muut pysyvät tai tilapäiset tekijät voivat lisätä bruksismia.
- Psykologiset tekijät
- Unihäiriöt
- Lailliset ja laittomat psykoaktiiviset aineet
- Alkoholi
- Tupakointi
- Lääkkeet, erityisesti SSRI- ja SNRI-lääkkeet

Bruksismiin liittyvä lihastoiminta voi olla harmitonta, se voi olla haitallista, tai se voi olla jopa osa suojaavaa fysiologista toimintaa.
- Bruksismi voi olla suojaavaa uniapnean yhteydessä, jolloin alaleuan liikkeen on todettu avaavan hengitystietä.
Sekä hampaiden narskuttelu että refluksitaudin happovaikutus aiheuttavat hampaiden kulumista ja hammaskiilteen heikkenemistä.
Refluksi ja uniapnea lisäävät unen havahtumisjaksoja, joten ne lisäävät myös bruksismiepisodeja.
Haitallisen bruksismin seurauksia
- Hampaiden kuluminen
- Kasvojen alueen kiputilat
- Alaleuan liikehäiriöt
- Jännityspäänsäryn kaltaiset oireet

Kysymykset
- Puristatko mielestäsi hampaitasi yhteen nukkuessa tai valveilla?
- Oletko huomannut tai onko henkilö, jonka kanssa nukut, kertonut, että narskuttelet hampaitasi nukkuessasi?
Tutkimukset
- Hampaiden kuluneisuus (narskuttelu)
- Juoste poskien limakalvolla (yhteen puristaminen)
- Hampaiden painaumat kielen sivuilla (yhteen puristaminen)
- Puremalihaspalpaatio (m. masseter, m. temporalis); onko aristusta tai kipua?
- Leukanivelten auskultaatio stetoskoopilla alaleuan liikkeiden aikana (avaus/sulku, sivuliikkeet, protruusio)
  - Jos esiintyy rahinaa ja kipua, tarvitaan lisätutkimuksia.
- Alaleuan liikkeissä tutkitaan liikelaajuudet ja liikkeiden muoto. Sekä kliininen arvio että potilaan oma käsitys tai tunne ovat tärkeitä.
  - Jos kyseessä on leukanivelen diskusperäinen ongelma (diskuksen anteriorinen dislokaatio, joka on yleisin), alaleuka poikkeaa avauksen aikana affisioituneen nivelen puolelle (diskus ei palaudu) tai se tekee s-kirjaimen muotoisen liikkeen, jonka keskivaiheilla nivel naksahtaa diskuksen mennessä paikalleen ja alaleuka palaa keskiviivaan.
  - Alaleukaa suljettaessa kuuluu samassa kohdassa hiljaisempi naksahdus diskuksen siirtyessä anteriorisesti pois paikaltaan. Naksahdus voi kuulua myös sivuliikkeessä.
- Potilasta voi pyytää puremaan sivualueella esim. harsotaitosta: jos vastakkaisen puolen leukanivelessä tuntuu arkuutta/kipua, voi epäillä tulehdustilaa.

Potilaan neuvonta
Purentakiskohoito (jos epäillään narskuttelua unessa, muuten harkiten)
Fysioterapia (purennan ongelmia tunteva fysioterapeutti) tai itsetehdyt ohjatut harjoitteet
Botuliinitoksiini
- Purentalihaksiin injisoituna on apuna lihasperäisten oireiden hoidossa osana kokonaishoitoa.
- Hoito ei vähennä keskushermoston impulsseja purentalihaksiin (frekvenssi) mutta vähentää niiden supistumisvoimaa (amplitudi) ja purentaelimen työtä.
Tilanteesta riippuen tarvittaessa lähete hammaslääkärille, purentafysiologian erikoishammaslääkärille tai kipuspesialistille jatkotutkimuksiin ja hoitoon

Lobbezoo F, Ahlberg J, Raphael KG, ym. International consensus on the assessment of bruxism: Report of a work in progress. J Oral Rehabil 2018;45(11):837-844 «PMID: 29926505»PubMed
Lobbezoo F, Ahlberg J, Verhoeff MC, ym. The bruxism screener (BruxScreen): Development, pilot testing and face validity. J Oral Rehabil 2023;(): «PMID: 36843424»PubMed
Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 8.6.2023). Saatavilla internetissä: «https://www.kaypahoito.fi/hoi50057»1
Riley P, Glenny AM, Worthington HV, ym. Oral splints for patients with temporomandibular disorders or bruxism: a systematic review and economic evaluation. Health Technol Assess 2020;24(7):1-224 «PMID: 32065109»PubMed
Bussadori SK, Motta LJ, Horliana ACRT, ym. The Current Trend in Management of Bruxism and Chronic Pain: An Overview of Systematic Reviews. J Pain Res 2020;13():2413-2421 «PMID: 33061557»PubMed