Takaisin Tulosta

Suun limakalvon virussairaudet

Lääkärin käsikirja
28.4.2023 • Viimeisin muutos 28.4.2023
Tuula Salo ja Maria Siponen

Keskeistä

  • Virusinfektiot voivat aiheuttaa suun limakalvoille monen näköisiä muutoksia.
  • Haavautuvia vesikkeleitä aiheuttavat Herpes simplex-, varicella-zoster- ja coxsackievirukset.
  • Suulaen ja nielun alueelle voi muodostua petekioita Epstein–Barrin viruksen (EBV) aiheuttamassa mononukleoosissa. Myös haavaista ientulehdusta tai mukosiittia voi esiintyä. Immunosuppressiotiloissa EBV voi aiheuttaa myös kielen reunaan vaaleakatteisia muutoksia, ns. karvaista leukoplakiaa.
  • Ihmisen papilloomaviruksen (HPV) eri alamuodot aiheuttavat eksofyyttisiä pinnaltaan kukkakaalimaisia (papillooma, kondylooma, syylä, Heckin tauti) tai sileitä (Heckin tauti) hyperplasioita.
  • Osa papilloomaviruksista liittyy myös kielen kannan ja nielun alueen levyepiteelikarsinoomiin.

Herpes simplex

  • Suuinfektion aiheuttaa yleensä Herpes simplex -virus tyyppi 1. N. 10–15 % on HSV-2:n aiheuttamia.

Primaari-infektio

  • Kliinisesti oireettomia tai varsin lieväoireisia on n. 99 % tapauksista.
  • Primaari-infektio saadaan yleensä lapsuudessa, toisinaan vasta yli 20-vuotiaana.
  • N. 1 %:lla primaari-infektio esiintyy rajuna kuumeisena suutulehduksena, jossa kivuliaita rakkuloita ja haavaumia on yleensä sekä ienalueella että muualla suun limakalvolla (gingivostomatiitti; kuva «»1). Tulehdus voi levitä syljen mukana suuta ympäröivälle iholle.

Uusiutuva herpesinfektio

  • Alkaa huulessa punoittavana ja kutiavana alueena, jolle kehittyy nopeasti kirkkaita, pieniä, rikkoutuvia rakkuloita, jotka jättävät jälkeensä pintahaavan. Suuontelossa uusiutuva herpes esiintyy tavallisimmin ienvallilla ja suulaessa. Haavaumat paranevat n. viikossa.
  • Vilustuminen, auringonvalo, stressi tai kuukautiset voivat aktivoida viruksen. Heikentynyt immuunivaste (HIV-potilaat, verensiirtopotilaat, solunsalpaajahoitoa saavat potilaat) lisää HSV:n uusiutumistiheyttä sekä oireiden kestoa ja vaikeusastetta.

Diagnoosi

  • Tehdään kliinisen kuvan perusteella tai osoittamalla virus rakkulan pohjalta HSV-nukleiinihapon osoituksella (-HSVNhO).
  • Seerumin vasta-ainetutkimuksista on hyötyä ainoastaan primaari-infektion toteamisessa.

Hoito evd

  • Herpesinfektion oireet parantuvat useimmilla potilailla itsestään eikä rutiininomaista lääkitystä tarvita.
  • Viruslääkitys lyhentää oireiden kestoa keskimäärin vuorokaudella. Viruslääkitys on paikallaan hankalaoireisilla, immuunipuutteisilla sekä terveillä mutta usein toistuvia herpesinfektioita saavilla. Jos lääkehoito katsotaan aiheelliseksi, se tulee aloittaa mahdollisimman varhain oireiden alusta.
  • Primaari-infektio
    • Oireenmukaisena hoitona tarvittaessa kipulääkitys, lepo ja riittävä nesteen saanti
    • Tarvittaessa kivuliaisiin rakkuloihin lidokaiinisumute (Xylocain® 100 mg/ml sumuteliuos; 1 suihkaus on 10 mg, alle 12-vuotiaille maksimiannos 3 mg/kg)
    • Suuhygienian ylläpitoon klooriheksidiiniliuos (2 mg/ml, purskuttelu 10 ml:lla 2 kertaa päivässä 1 min:n ajan; liuos sylkäistään sitten pois)
    • Asikloviirilääkitys yli 2-vuotiaille lapsille ja aikuisille: tabletti 200 mg × 5 × 5 vrk tai mikstuura (40 mg/ml) 5 ml × 5 × 5 vrk. Lapset 3 kk–2 v: mikstuuraa 2.5 ml × 5 × 5 vrk.
    • Vaihtoehtoisesti valasikloviiri 500 mg × 2 × 5–10 vrk
  • Uusiutuva infektio

Herpes varicella-zoster (VZV)

  • Vesirokossa «Vesirokko»1 nähdään vartalon pienipunanäppyläisen ihottuman lisäksi toisinaan suun limakalvolla, tavallisimmin suulaessa, pieniä, kellertäviä, helposti rikkoutuvia rakkuloita.
  • N. 20 % vyöruusuista «Vyöruusu»2 on kasvojen ja leukojen alueella. Ylä- ja alaleukaa hermottavien hermohaarojen alueella vyöruusu alkaa usein hampaisiin liittyvällä kivulla (muistuttaa hampaan ytimen tulehdustiloista aiheutuvia kipuja), jota seuraa 3–4 päivää myöhemmin sekä suun ulko- että sisäpuolisten rakkuloiden ilmaantuminen. Rakkulat eivät ylitä kehon keskiviivaa, vaan pysyvät yhdellä puolella, paitsi suulaessa.

Diagnoosi

  • Kliininen taudinkuva on tyypillinen. Tarvittaessa VZV voidaan osoittaa rakkulan pohjalta nukleiinihapon osoituksella (-VZVNhO).

Vyöruusun hoito

Enterovirusinfektiot

Herpangiina

  • Yleensä coxsackie A -viruksen aiheuttama
  • Esiintyy epidemioina (kesä ja alkusyksy) tavallisimmin lapsilla.
  • Oireina ovat kuume, pahoinvointi, vatsakivut, päänsärky ja lihassärky. Yleisoireet ilmaantuvat ennen suuoireita.
  • Pieniä rakkuloita ilmaantuu nielukaareen, pehmeään suulakeen, kitapurjeeseen ja nielurisoihin. Rakkulat puhkeavat nopeasti, ja haavaumat paranevat 7–10 päivässä. Nielussa on diffuusi punoitus.
  • Diagnoosi on kliininen, tai enterovirukset osoitetaan nukleiinihapon osoitustestillä -EvirNhO.
  • Erotusdiagnoosi
    • Herpangiinassa ei ole ienleesioita kuten herpeksen yhteydessä.
    • Herpesleesiot kestävät kauemmin ja ovat kivuliaammat kuin herpangiinassa.
    • Herpetiformisiin aftoihin ei liity rakkuloita eikä yleisoireita.
    • Streptokokkiangiinassa ei ole rakkuloita eikä diffuusia faryngiittia, ja yleisoireet ovat vakavammat.

Enterorokko

  • Yleensä coxsackievirus tyyppi A16:n tai enterovirus 71:n aiheuttama
  • Synonyymit: hand-mouth-foot disease ja vesicular stomatitis with exanthema
  • Inkubaatioaika on 3–5 vrk.
  • Rakkuloita on sekä käsissä, jaloissa että suussa, tavallisimmin posken limakalvoilla. Yleisoireet ovat yleensä vähäiset ja häviävät 5 päivässä.
  • Diagnoosi on kliininen tai enterovirukset osoitetaan nukleiinihapon osoituksella -EvirNhO.

Papilloomavirukset (HPV)

  • Tällä hetkellä tunnetaan yli 200 HPV-tyyppiä, joista osa aiheuttaa infektioita vain iholla ja osa limakalvoilla. Suun limakalvolla voi esiintyä sekä genitaalialueella (HPV 6, 11, 16, 18, 31, 33, 42) että iholla (HPV 2, 4, 7, 57) tavattavia HPV-tyyppejä.
  • Eksofyyttisiä, kukkakaalimaisia syyliä (papilloomat, kondyloomat) suussa on n. 0.4 %:lla väestöstä. Lapsilla sormien syylät voivat tarttua myös suuhun sormien imeskelyn kautta.
  • Fokaalisen epiteliaalisen hyperplasian etiologisena tekijänä on HPV 13 tai 32. Ne aiheuttavat suun limakalvolle multippeleitä sileäpintaisia tai pinnaltaan papillaarisia, pientä fibroomaa muistuttavia muutoksia.
  • HPV-infektio voi olla myös latenttina terveellä suun limakalvolla (n. 12 %:lla).
  • HPV-infektio on todettu pääosin nielun ja kielen tyven alueen levyepiteelisyövän riskitekijäksi.
  • Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan ja koepalassa nähtäviin tyypillisiin papilloomaviruksen aiheuttamiin levyepiteliaalisiin muutoksiin.
  • Hoito
    • Osa muutoksista paranee itsestään ilman hoitoa. Tarvittaessa poistetaan kirurgisesti, tai annetaan laser- tai jäädytyshoito. Mikäli muutos on dysplastinen, se on poistettava kokonaan ja potilasta seurattava.

Epstein–Barrin virus (EBV)

Tarttuva mononukleoosi (suutelutauti)

  • Ks. «Mononukleoosi»4
  • Oireina ovat tyypillisessä tapauksessa kuume, imusolmuketurvotukset kaulalla ja kainaloissa sekä peitteinen tonsilliitti, joka ei reagoi penisilliiniin. Toisinaan on kivuliaita haavaumia suussa tai petekioita suulaessa. Usein tautiin liittyy pernan suureneminen ja pitkäkestoinen kuumeilu. Taudin alkuvaiheessa 15 %:lla todetaan silmäluomien turvotusta.
  • Diagnoosi
  • Suumuutokset eivät vaadi hoitoa.

Karvainen leukoplakia

  • Esiintyy tavallisimmin symmetrisesti kielen molemmilla syrjillä vertikaalisina vaaleina juovina.
  • Aiheuttaja on EBV-infektio.
  • Liittyy selvästi immunosuppressioon ja erityisesti HIV-infektioon. HAART-hoidon «HIV-infektio»5 myötä karvainen leukoplakia on vähentynyt.
  • Muutos on tyypillisesti oireeton, eikä siihen liity epiteelin dysplasiaa tai suusyöpäriskin lisääntymistä. Hiivasieni-infektio voi esiintyä muutoksessa sekundaarisena. HIV-infektion yhteydessä karvaisen leukoplakian ilmaantuminen kertoo huonosta ennusteesta.
  • Erotusdiagnostiikassa on muistettava mekaanisesta ärsytyksestä aiheutuneet hyperkeratoosit, hiivasieni-infektio ja punajäkälä.
  • Kliininen kuva ja histologinen löydös ovat tyypilliset.
  • Ei vaadi hoitoa. Joskus annostellaan asikloviiria kuten HSV-infektion hoidossa.

Kirjallisuutta

  1. Syrjänen S. Oral manifestations of human papillomavirus infections. Eur J Oral Sci 2018;126 Suppl (1):49-66. «PMID: 30178562»PubMed
  2. Arduino Al-Maweri SA, Kalakonda B, AlAizari NA ym. Efficacy of low-level laser therapy in management of recurrent herpes labialis: a systematic review. Lasers Med Sci 2018;33(7):1423-1430. «PMID: 29802585»PubMed
  3. de Almeida VL, Lima IFP, Ziegelmann PK ym. Impact of highly active antiretroviral therapy on the prevalence of oral lesions in HIV-positive patients: a systematic review and meta-analysis. Int J Oral Maxillofac Surg 2017;46(11):1497-1504. «PMID: 28684301»PubMed
  4. de Paula Eduardo C, Aranha AC, Simões A ym. Laser treatment of recurrent herpes labialis: a literature review. Lasers Med Sci 2013;():. «PMID: 23584730»PubMed
  5. Patton L, Ramirez-Amador V, Anaya-Saavedra G ym. Urban legends series: oral manifestations of HIV infection. Oral Dis 2013;():. «PMID: 23517181»PubMed
  6. Arduino PG, Porter SR. Oral and perioral herpes simplex virus type 1 (HSV-1) infection: review of its management. Oral Dis 2006;12(3):254-70. «PMID: 16700734»PubMed