Takaisin Tulosta

Kielen limakalvon viattomat poikkeavuudet

Lääkärin käsikirja
27.4.2023 • Viimeisin muutos 27.4.2023
Tuula Salo ja Maria Siponen

Karttakieli (lingua geographica, suun erythema migrans)

  • Etiologia tuntematon; voi liittyä atopiaan, astmaan tai psoriaasiin.
  • Esiintyy n. 2–3 %:lla väestöstä.
  • Kielen pinnan punoittavia, vaihtelevan muotoisia, tarkkarajaisia läiskiä, joita ympäröi usein vaaleankellertävä reunus
    • Läiskien alueelta filiformiset papillat ovat hävinneet ympäröivän papillarakenteen säilyessä normaalina, kuvat «»1 «»2).
    • Läiskät vaihtavat paikkaa ja muuttavat muotoaan, toisinaan nopeasti, toisinaan hitaammin.
  • Liittyy usein uurrekielisyyteen.
  • Muualla suun limakalvoilla esiintyvää muutosta kutsutaan suun erythema migransiksi (käytetään myös nimitystä ektooppinen karttakieli tai benigni migratorinen stomatiitti); eri asia kuin borrelia-infektion aiheuttama ihon erythema migrans.
  • Useimmiten on oireeton, toisinaan esiintyy kirvelyä etenkin paikallisesti ärsyttävien aineiden (sitrushedelmät, mausteet, alkoholi, tupakka) käytön yhteydessä. Myös sekundaarinen sieni-infektio saattaa aiheuttaa kirvelyä.
  • Hoito
    • Potilaan informoiminen muutoksen harmittomasta luonteesta ja ärsyttävien aineiden välttäminen. Oireileviin leesioihin paikallinen glukokortikoidivoide tai glukokortikoidi-sienilääkevoide.

Karvakieli (lingua villosa)

  • Johtuu kielen rihmanystyjen liikakasvusta (hypertrofia) ja niiden vähentyneestä hilseilystä.
  • Taustalla uskotaan olevan mikrobiflooran muutos, jolle altistavina tekijöinä ovat mm. mikrobilääkkeet, systeeminen glukokortikoidilääkitys, tupakointi, huono suuhygienia, mm. vetyperoksidia sisältävät suuvedet tai sädehoito
  • Kielen pinta on valkoisen, vaalean- tai tummanruskean ”karvan” peitossa (kuva «»3).
  • Yleensä oireeton, mutta sekundaarinen hiivasieni-infektio voi aiheuttaa kirvelyä; voi liittyä myös halitoosia.
  • Saattaa hävitä itsestään.
  • Hoito
    • Altistavien tekijöiden eliminoiminen, hyvä suuhygienia, kielen harjaus tai puhdistus kielenkaapimella (apteekeista) tai ruokalusikalla; tarvittaessa paikallinen hiivasienilääkitys

Uurrekieli (lingua fissurata, lingua plicata, lingua scrotalis)

  • Kielen selässä esiintyviä syvyydeltään vaihtelevia uurteita (kuva «»4)
  • Uurrekieltä esiintyy suvuittain, ja se liittyy toisinaan karttakieleen, Downin tai Melkersson–Rosenthalin oireyhtymään.
  • Uurteisuudesta johtuen kieli saattaa infektoitua ja oireilla. Hoitona on kielen harjaus pehmeällä hammasharjalla tai puhdistus kielenkaapimella.

Mediaaninen romboidinen glossiitti

  • Harvinainen, tavallisimmin aikuisilla
  • Kielen pinnalla, keskiviivassa vallinystyjen etupuolella sijaitseva punainen, yleensä pinnaltaan sileä, vinoneliön tai soikean muotoinen alue, voi olla koholla (kuva «»5).
  • Kroonista kandidainfektiota pidetään etiologisena tekijänä. Kandidiaasille voivat altistaa mm. astmalääkkeet, kuiva suu, tupakointi ja proteesit.
  • Yleensä oireeton, toisinaan lievää kipua, jolloin hoitona paikallinen hiivasienilääkitys. Lisäksi kandidiaasille altistavia tekijöitä tulisi pyrkiä eliminoimaan.
  • Erotusdiagnostisesti tulee kyseeseen ektooppinen kilpirauhaskudos, tertiäärisen syfiliksen tai tuberkuloosin aiheuttama haavauma tai syvä sieni-infektio. Suusyöpä esiintyy harvoin kielen selän takaosassa keskiviivassa.

Kielikohjut (lingual varices)

  • Kielen ventraalipuolen laajentuneita laskimoita (kuva «»6)
  • Esiintyy yli puolella vanhuksista.

Kirjallisuutta

  1. Saves O, Kullaa A, Salo T. Mitä kieli kertoo terveydestä? Duodecim 2019;135(15):1345-53 «Mitä kieli kertoo terveydestä? (15/2019)»1
  2. Mangold AR, Torgerson RR, Rogers RS 3rd. Diseases of the tongue. Clin Dermatol 2016;34(4):458-69. «PMID: 27343960»PubMed
  3. Tarakji B, Umair A, Babaker Z ym. Relation between psoriasis and geographic tongue. J Clin Diagn Res 2014;8(11):ZE06-7. «PMID: 25584342»PubMed