Takaisin Tulosta

Huuli- ja suulakihalkiot

Lääkärin käsikirja
4.4.2023 • Viimeisin muutos 4.4.2023
Arja Heliövaara ja Junnu Leikola

Keskeistä

  • Halkiohoidon tavoite on korjata halkion aiheuttama puheen, purennan, ulkonäön ja kuulon haitta.
  • Halkiot voivat aiheuttaa myös psykososiaalista haittaa, varsinkin jos hoitotulos ei ole hyvä.

Yleisyys

  • Huuli-suulakihalkiot ovat yleisimpiä kasvojen alueen synnynnäisiä epämuodostumia.
  • Suomessa esiintyvyys on 1/450. Vuosittain hoitoon tulee 100–110 uutta lasta, joilla on halkio.

Halkiotyypit

  • Halkioita on kolme pääryhmää:
    1. Huuli-ienhalkio (15 %) ilmenee joko tois- tai molemminpuolisena ja voi käsittää pelkän huulen tai ulottua hammasharjanteelle asti.
    2. Huuli- ja suulakihalkio (25 %) ulottuu tois- tai molemminpuolisena huulen ja hammasharjanteen läpi kovaan ja pehmeään suulakeen.
    3. Suulakihalkio (60 %) on suulaen keskiviivassa joko vain pehmeässä suulaessa tai useammin ulottuen kovaan suulakeen. Piilosuulakihalkio on limakalvonalainen ja vaikea havaita.
  • 15–20 %:lla halkioihin liittyy synnynnäisiä rakennepoikkeamia, useimmin raajoissa tai sydämessä. Halkiot voivat liittyä myös synnynnäisiin oireyhtymiin.

Etiologia

  • Useimmiten halkion syy on tuntematon. Sen ajatellaan syntyvän useiden altistavien geenien ja ulkoisten häiriötekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Halkiohoito

  • Halkiohoito on Suomessa kansallisesti keskitetty HUSin Huuli-suulakihalkiokeskukseen (Husuke) ja Oulun yliopistolliseen sairaalaan.
  • Halkiohoito on ryhmätyötä. Sen rungon muodostavat plastiikkakirurgia, suu- ja leukakirurgia, korvien, puheen ja purennan hoito, lasten hammashoito sekä halkioihin erikoistunut hoitotyö. Tarvittaessa perhe voidaan ohjata psykologin tukeen ja ohjaukseen.
  • Halkiodiagnoosi tehdään synnytyssairaalassa tai kaikututkimuksella jo raskauden aikana. Potilaat ilmoitetaan halkiokeskukseen, jonne heidät kutsutaan ensikäynnille. Tällöin annetaan aika myös ensimmäiseen leikkaukseen.
  • Hoitoon ja seurantaan kuuluvat määrävuotistarkastukset ja hoitovaiheet halkiokeskuksessa vauvaiästä aikuisikään saakka. Erikoissairaanhoitoon kuuluvia hoitoja voidaan tehdä myös aikuisena.
  • Nykyisillä hoitomenetelmillä ulkonäkö, puhe, hampaat ja purenta voidaan hoitaa varsin hyvin. Onnistuneen hoidon edellytyksiä ovat koko hoitoryhmän yhteistyö ja eri erikoisalojen hoitojen oikea ajoitus.

Kirurginen hoito

  • Huulen korjausleikkaus tehdään 3–4 kk:n ja suulaen halkion korjaus 9–12 kk:n iässä.
  • Suulakihalkioon mahdollisesti liittyvän avohonotuksen takia tehdään puheenkorjausleikkaus 4–5 v:n iässä tai myöhemmin.
  • Hammasharjanteen luupuutos korjataan 9–11 v:n iässä.
  • Yläleuan (ja alaleuan) kirurginen siirto sekä nenän ja huulen viimeistely tehdään yleensä kasvukauden päätyttyä.

Purennan hoito

  • Halkioihin liittyy tavanomaista enemmän purentavirheitä ja hampaiston poikkeavuuksia. Oikomishoitoa tehdään kouluiässä halkiokeskuksessa tai kotipaikkakunnalla halkiokeskuksen hoitosuunnitelman mukaisesti.
  • Tois- ja molemminpuolisissa huuli-suulakihalkioissa sekä huuli-ienhalkioissa oikomishoito aloitetaan vasta hammasharjanteen luunsiirtoleikkauksen yhteydessä 9–11-vuotiaana.
  • Huomattavat leukojen kasvuhäiriöt edellyttävät kirurgista leukojen asennon korjausta ja lisäksi hampaiston oikomishoitoa.
  • Kasvukauden päätyttyä voidaan tarvita protetiikkaa synnynnäisesti puuttuvien tai epämuotoisten hampaiden korvaamiseksi.

Puhehoito

  • Kielelliset taidot kehittyvät yleensä tavanomaisesti. Osalla lapsista, joilla on ollut suulaen halkio, puhe voi aluksi olla epäselvempää ja nenäsointisempaa kuin ikätovereilla. Puhe korjaantuu yleensä itsestään tai puheterapian avulla. Halkiokeskuksen määräaikaistarkastuksissa lapsi voidaan ohjata tarvittaessa puheen kehityksen seurantaan tai puheterapiaan kotipaikkakunnalle tai oman sairaanhoitopiirin foniatrille.
  • Nenäsointisuus eli honotus ilmenee lievimmillään nenän kautta tulevan ilman turisemisena tai tuhisemisena painekonsonantteja (k, p, t, s) äännettäessä. Vaikean nenäsointisuuden korjaamiseksi tarvitaan kirurgiaa ja puheterapiaa.

Kuulo

  • Suulakihalkioissa korvatorvea avaavat ja sulkevat lihakset kiinnittyvät poikkeavalla tavalla ja toimivat huonosti. Tämän seurauksena välikorva ei ilmastoidu normaalisti ja limakalvo alkaa erittää limaa. Limanerityksestä ei nykytiedon mukaan ole korville haittaa, mutta runsas erite saattaa alentaa kuuloa. Halkiolapsen liimakorvat putkitetaan tarvittaessa kuulon turvaamiseksi.
  • Tärykalvon putkitus tehdään yleensä suulakihalkioleikkauksessa. Suulaen sulkuleikkauksen jälkeen liimakorvataipumus menee yleensä ohi esikoulu- tai kouluikään mennessä. Yksilöllinen vaihtelu on kuitenkin suurta.

Kirjallisuutta

  1. Hukki J, Kalland M (toim.), Haapanen ML, Heliövaara A. Avoin hymy. Halkiolapsen hoito vauvasta aikuisikään. 2. painos. Helsinki: Oy Edita Ab 1999.
  2. Semb G, Enemark H, Friede H ym. A Scandcleft randomised trials of primary surgery for unilateral cleft lip and palate: 1. Planning and management. J Plast Surg Hand Surg 2017;51(1):2-13. «PMID: 28218559»PubMed
  3. Rautio J, Andersen M, Bolund S ym. Scandcleft randomised trials of primary surgery for unilateral cleft lip and palate: 2. Surgical results. J Plast Surg Hand Surg 2017;51(1):14-20. «PMID: 28218552»PubMed
  4. Bannister P, Lindberg N, Jeppesen K ym. Scandcleft randomised trials of primary surgery for unilateral cleft lip and palate: 3. Descriptive study of postoperative nursing care following first stage cleft closure. J Plast Surg Hand Surg 2017;51(1):21-26. «PMID: 28218561»PubMed
  5. Lohmander A, Persson C, Willadsen E ym. Scandcleft randomised trials of primary surgery for unilateral cleft lip and palate: 4. Speech outcomes in 5-year-olds - velopharyngeal competency and hypernasality. J Plast Surg Hand Surg 2017;51(1):27-37. «PMID: 28218551»PubMed
  6. Willadsen E, Lohmander A, Persson C ym. Scandcleft randomised trials of primary surgery for unilateral cleft lip and palate: 5. Speech outcomes in 5-year-olds - consonant proficiency and errors. J Plast Surg Hand Surg 2017;51(1):38-51. «PMID: 28218556»PubMed
  7. Heliövaara A, Küseler A, Skaare P ym. Scandcleft randomised trials of primary surgery for unilateral cleft lip and palate: 6. Dental arch relationships in 5 year-olds. J Plast Surg Hand Surg 2017;51(1):52-57. «PMID: 27778528»PubMed
  8. Karsten A, Marcusson A, Hurmerinta K ym. Scandcleft randomised trials of primary surgery for unilateral cleft lip and palate: 7. Occlusion in 5 year-olds according to the Huddart and Bodenham index. J Plast Surg Hand Surg 2017;51(1):58-63. «PMID: 28218557»PubMed
  9. Mølsted K, Humerinta K, Küseler A ym. Scandcleft randomised trials of primary surgery for unilateral cleft lip and palate: 8. Assessing naso-labial appearance in 5-year-olds - a preliminary study. J Plast Surg Hand Surg 2017;51(1):64-72. «PMID: 28218555»PubMed
  10. Feragen KB, Rumsey N, Heliövaara A ym. Scandcleft randomised trials of primary surgery for unilateral cleft lip and Palate: 9. Parental report of social and emotional experiences related to their 5-year-old child's cleft diagnosis. J Plast Surg Hand Surg 2017;51(1):73-80. «PMID: 28218553»PubMed
  11. Feragen KB, Semb G, Heliövaara A ym. Scandcleft randomised trials of primary surgery for unilateral cleft lip and palate: 10. Parental perceptions of appearance and treatment outcomes in their 5-year-old child. J Plast Surg Hand Surg 2017;51(1):81-87. «PMID: 28218558»PubMed
  12. Shaw W, Semb G. The Scandcleft randomised trials of primary surgery for unilateral cleft lip and palate: 11. What next? J Plast Surg Hand Surg 2017;51(1):88-93. «PMID: 28218554»PubMed