Takaisin Tulosta

Ulosteinkontinenssi

Lääkärin käsikirja

22.4.2024 • Viimeisin muutos 22.4.2024

Matti V. Kairaluoma

Keskeistä

Akuuttiin gastroenteriittiin liittyvä ulosteinkontinenssi ei vaadi proktologisia tutkimuksia, ellei oire pitkity tai ole toistuva.
Peräsuolen alueen vaivoja potevilta kannattaa ulosteen pidätyskykyä tiedustella aktiivisesti – inkontinenssioiretta ei usein mainita spontaanisti.

Ulosteinkontinenssin esiintyvyydeksi väestössä esitetään yleensä n. 2–3 %. Suomalaisen väestöselvityksen mukaan jopa 5 % aikuisväestöstä kärsii ulosteinkontinenssioireista vähintään 2 kertaa kuukaudessa.
Oire painottuu vanhempiin ikäluokkiin, mutta merkittävä osa potilaista on työikäisiä.

Akuutti infektioripuli
Lääkkeiden haittavaikutukset
Ulosteen impaktio, ns. ylivuotoripuli
Ulostuslääkkeen liikakäyttö (vanhuksilla tavallista)
Sulkijalihaksen vauriot
- Leikkaukset: anaalifisteli, anuksen laajennushoito, peräpukamaleikkaus
- Synnytys «Raskauden ja synnytyksen vaikutus lantionpohjan toimintahäiriöihin (20/2010)»1
- Lantion murtumat ja muut suorat vammat
Peräsuolen prolapsi
Peräsuolen tuppeutuminen
Peräsuolen ja peräaukon kasvaimet
Lantionpohjan lihasten toiminnalliset ongelmat
Synnynnäiset epämuodostumat
Ärtyvän suolen oireyhtymä
Neurologiset sairaudet: aivoinfarktin jälkitilat, MS-tauti, tetraplegia, välilevytyrä, dementia
Proktiitti, koliitti
Idiopaattinen eli neurogeeninen

Selvitetään oireen kesto ja tiheys, karkaavan ulosteen laatu (kova, ripuli), alavatsan, peräaukon ja selän alueen leikkaukset ja tapaturmat, etenkin neurologiset sairaudet ja käytössä olevat lääkkeet (ulostuslääkkeiden liikakäyttö).
Diagnostisen tutkimuksen perustan muodostaa proktologinen tutkimus: inspektio, tuseeraus, proktoskopia sekä paksusuolen tähystys. Tutkimukset on aina syytä tehdä, ellei kyseessä ole lyhytaikainen infektioripuli.
Ulosteinkontinenssin kanssa samaan aikaan kehittyvä virtsaumpi tai ylivuotoinkontinenssi viittaavat selkäydinkanavan sairauteen.
Inspektio
- Avoimena ammottava anus viittaa sulkijalihasvaurioon tai peräsuolen prolapsiin/tuppeumaan.
- Potilasta pyydetään ponnistamaan kuten ulostaessaan, ja seurataan perineumin liikettä. Jos perineum laskee alle istuinkyhmytason, potilaalla on lantionpohjan laskeuma, joka voi viitata neurogeeniseen vaurioon.
- Todetaan mahdollinen rektumprolapsi, naispotilaalla emättimen tai kohdun laskeuma.
Tuseeraus
- Todetaan anuksen tonus sekä levossa että sulkijalihasta jännitettäessä.
- Tutkitaan lantionpohjan lihasten rentoutuminen ulosponnistuksen yhteydessä.
Proktoskopia ja kolonoskopia
- Voidaan todeta mahdolliset kasvaimet ja tulehdukset.
- Proktoskopian yhteydessä potilaan ponnistaessa voidaan todeta mahdollinen peräsuolen prolapsi tai tuppeutuminen.

Akuutit infektioripulit
Ummetuksesta johtuva ylivuotoinkontinenssi
Lääkityksen aiheuttama ulosteinkontinenssi
Hoitokokeiluun mikä hyvänsä lievä tai keskivaikea inkontinenssi, jota ei aiheuta kasvain ja jonka mahdollisena etiologiana oleva neurologinen tai muu yleissairaus on riittävästi selvitetty

Jos potilasta kiusaa ulosteen konsistenssin vaihtelu ja vain löysä uloste aiheuttaa inkontinenssia, voi suolen sisällön tasaaminen suolen sisältöä lisäävällä bulk-laksatiivilla auttaa riittävästi.
Ylivuotoinkontinenssia täytyy alkuvaiheessa usein hoitaa peräruiskein.
Sisemmän sulkijalihaksen heikkoutta hoidetaan loperamidilla. Alkuannostus sulkijalihaksen heikkoudessa on 2 mg; annosta lisätään ad 16 mg/vrk.
Lääkehoidolla n. 15 % potilaista saavuttaa riittävän kontinenssin.

Lievään inkontinenssiin, erityisesti sulkijalihaksen korjauksen jälkeen, saattaa auttaa samanlainen lantionpohjan lihasten voimistelu «Virtsankarkailu - harjoitteluohje»2 evd kuin rasitustyyppiseen virtsainkontinenssiin.

Täysi inkontinenssi tai haittaava päivittäinen tahriminen, ellei syy ole selvästi hoitomahdollisuuksien ulkopuolella (vaikea dementia tai neurologinen sairaus)

Peräsuolen prolapsiin tai tuppeumaan liittyvä ulosteenkarkailu korjaantuu yli 75 %:lla peräsuolen ripustusleikkauksella.
Katkennut sulkijalihas voidaan korjata leikkauksella.
Leikkausmahdollisuuksia ovat katkenneen sulkijalihaksen rekonstruktio, lantionpohjan lihasten ja perineumin plastiat ja sulkijalihasta korvaavat leikkaukset. Joissakin tapauksissa leikkauksella tehdään huuhteluyhteys paksusuoleen (ns. huuhteluavanne). Tällä voidaan suoli pitää tyhjänä, kun sulkijalihaksiin kohdistuvat toimenpiteet eivät ole mahdollisia.
Sakraalisella neuromodulaatiolla on saatu hyviä tuloksia ulosteenkarkailussa «In the management of people with faecal incontinence, biofeedback and electrical stimulation may enhance the outcome of treatment compared to electrical stimulation alone or sphincter exercises alone.»C.

de Miguel Valencia MJ, Cabasés Hita JM, Sánchez Iriso E, ym. Long-term cost-effectiveness analysis of sacral neuromodulation in the treatment of severe faecal incontinence. Colorectal Dis 2023;25(9):1821-1831 «PMID: 37547929»PubMed
Tsunoda A, Takahashi T, Matsuda S, ym. Long-term annual functional outcome after laparoscopic ventral rectopexy for rectoanal intussusception and/or rectocele: evaluation of sustained improvement. Tech Coloproctol 2021;25(12):1281-1289 «PMID: 34633567»PubMed
Aitola P, Lehto K, Fonsell R ym. Prevalence of faecal incontinence in adults aged 30 years or more in general population. Colorectal Dis 2010;12(7):687-91. «PMID: 19486087»PubMed
Nelson R, Norton N, Cautley E, Furner S. Community-based prevalence of anal incontinence. JAMA 1995 Aug 16;274(7):559-61. «PMID: 7629985»PubMed